Varhaiskasvatus Suomessa

Koulutus Suomessa
Esiaste
varhaiskasvatus
esikoulu
Perusaste
peruskoulu
Toinen aste eli keskiaste
lukio
ammattikoulutus
ammatillinen aikuiskoulutus
kaksoistutkinto
Korkea-aste
ammattikorkeakoulu
yliopisto
Historiallisia oppilaitosmuotoja
kansakoulu
oppikoulu
opistoaste
kouluaste

Varhaiskasvatus on suomalaisen koulutusjärjestelmän ensimmäinen koulutusaste. Se on 0–6-vuotiaille lapsille suunnattua suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jonka tarkoituksena on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista.[1] Varhaiskasvatus sisältää 6-vuotiaille suunnatun esiopetuksen[2], jota kuitenkin määrittävät osittain eri lait ja suunnitelmat kuin nuorempien lasten varhaiskasvatusta. Esiopetukseen osallistuvat lapset voivat osallistua esiopetuksen lisäksi täydentävään varhaiskasvatukseen[3].

TavoitteetMuokkaa

Varhaiskasvatuksella on useita tehtäviä ja tavoitteita. Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuslain lisäksi varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaa Opetushallituksen julkaisema Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet -asiakirja, jonka mukaan kunnissa laaditaan paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määritellään muun muassa, että varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista, edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä ehkäistä syrjäytymistä. Varhaiskasvatus rakentaa pohjaa elinikäiselle oppimiselle. Yhteistyö lapsen huoltajien kanssa on olennaista.[3][2]

JärjestäminenMuokkaa

 
Lassin päiväkoti Oulussa.

Varhaiskasvatukseen osallistuminen on lapselle vapaaehtoista. Kunnan on järjestettävä varhaiskasvatusta lapselle sen jälkeen, kun hänen huoltajiensa vanhempainvapaa on päättynyt. 1.8.2022 voimaan tulevan lakimuutoksen jälkeen varhaiskasvatusoikeus koskee lasta sen kalenterikuukauden alusta, jona hän täyttää yhdeksän kuukautta. Vuorohoitoa eli ilta-, yö- ja viikonloppuaikaan annettavaa varhaiskasvatusta on tarjottava, mikäli lapsi tarvitsee sitä huoltajien työn tai opiskelun vuoksi. Muutoin kuin vuorohoidossa lapsen varhaiskasvatuspäivä ei saa olla yli kymmenen tunnin mittainen.[3]

Kunta voi järjestää varhaiskasvatusta päiväkodissa, perhepäivähoidossa sekä avoimena varhaiskasvatustoimintana. Yleisin toimintamuoto on päiväkoti. Huoltajat voivat myös saada taloudellista tukea, jos lapsi saa varhaiskasvatusta esimerkiksi yksityisessä päiväkodissa.[2][3]

Varhaiskasvatusta on järjestettävä suomeksi, ruotsiksi tai saameksi lapsen äidinkielen mukaan. Varhaiskasvatusta voidaan antaa myös muilla kielillä.[2]

SisältöMuokkaa

Varhaiskasvatuksen toteuttamista ohjaa erityisesti Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määritelty arvoperusta, johon kuuluvat lapsuuden itseisarvo, ihmisenä kasvaminen, lapsen oikeudet, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus, perheiden monimuotoisuus ja terveellinen ja kestävä elämäntapa.[2]

Varhaiskasvatuksessa painottuu pedagogiikka. Sen tarkoitus on erityisesti vahvistaa lasten laaja-alaista osaamista. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kuvataan kuusi laaja-alaisen osaamisen osa-aluetta[2]:

  • ajattelu ja oppiminen
  • kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
  • itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
  • monilukutaito
  • digitaalinen osaaminen
  • osallistuminen ja vaikuttaminen.

Varhaiskasvatuksen pedagogiikassa olennaista on oppimiskäsitys, jonka mukaan lapset ovat aktiivisia toimijoita ja oppivat vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja lähiympäristön kanssa. Keskeisiä ovat myös lasten aiemmat kokemukset ja vertaisryhmään kuuluminen. Leikillä on varhaiskasvatuksessa sekä itseisarvo lapsen elämään kuuluvana asiana että arvo pedagogisena menetelmänä.[2]

Pedagogisesta toiminnasta varhaiskasvatuksessa vastaa varhaiskasvatuksen opettaja. Lisäksi varhaiskasvatuksessa työskentelee muuta henkilöstöä.[2]

Historiallisia virstanpylväitäMuokkaa

  • 1888: Suomen ensimmäinen kansanlastentarha perustettiin[4].
  • 1892: Lastentarhanopettajien (nyk. varhaiskasvatuksen opettaja) koulutus aloitettiin[4].
  • 1973: Päivähoitolaki ja -asetus voimaan[4].
  • 1995: Varhaiskasvatuksesta tuli yliopistollinen tutkimusala[4].
  • 2013: Varhaiskasvatus siirtyi opetusministeriön alaisuuteen[4].
  • 2017: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet velvoittavaksi asiakirjaksi kunnissa[5].
  • 2018: Päivähoitolain tilalle varhaiskasvatuslaki[4].

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Mitä on varhaiskasvatus? Opetushallitus. Viitattu 27.2.2022.
  2. a b c d e f g h Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022, s. 6, 8–13, 32–33 Opetushallitus. Viitattu 27.2.2022.
  3. a b c d Varhaiskasvatuslaki 1 luku 2 ja 3 §, 2 luku 9 §, 3 luku 12, 13 ja 14 §, 5 luku 21 ja 22 § finlex.fi. Viitattu 27.2.2022.
  4. a b c d e f Varhaiskasvatus juhlii... OAJ. 31.8.2018. Viitattu 27.2.2022.
  5. Varhaiskasvatussuunnitelmien perusteet Opetushallitus. Viitattu 27.2.2022.