Perhepäivähoito
Perhepäivähoito on pienen lapsen hoitoa ja kasvatusta, jota järjestetään pääsääntöisesti hoitajan omassa kodissa. Perhepäivähoito voi olla joko kunnan tai yksityisen hoitajan järjestämää. Perhepäivähoitoryhmään voi kuulua enintään neljä kokopäiväistä ja yksi osa-päiväinen, esiopetusikäinen lapsi, mukaanluettuna hoitajan omat alle kouluikäiset lapset. Ryhmäperhepäivähoidossa kaksi tai kolme perhepäivähoitajaa työskentelee useimmiten kunnan osoittaman ryhmäperhepäiväkodin tiloissa vastaten enintään 12 lapsen ryhmästä.
Kunnallinen perhepäivähoito on päivähoitoa, jossa kunta on palkannut perhepäivähoitajan.
Yksityinen päivähoito on yksityisten hoitajien tuottamaa ja kaupungin valvomaa ja tukemaa päivähoitoa. Yksityistä perhepäivähoitajaa ei sido kunnallisen puolen tasausvapaakäytäntö (esimerkiksi yksi lomaviikko tehdyistä ylitöistä joka 8.viikko). Yksityinen perhepäivähoitaja sopii hoitomaksuista suoraan hoitoperheen kanssa. Hoitomaksuista on olemassa valtakunnalliset suositukset, joita hoitajat usein seuraavat.
Perhepäivähoidon kasvatustoiminta muistuttaa lapsen kotona tapahtuvaa hoitoa, kasvatusta ja opettamista. Perhepäivähoito tarjoaa luonnolliset puitteet lapsen kasvulle ja kehitykselle. Lisäksi siihen sisältyy ohjattua toimintaa (askartelua, kirjojen lukemista, musisointia, pieniä oppituokioita, retkiä jne.) sekä leikkiä ja työtehtäviä, joihin lapsi voi kotiympäristössä osallistua.
Perhepäivähoitaja hoitaa lapsia omassa kodissaan, lasten kotona tai ryhmäperhepäiväkodissa. Yhdellä perhepäivähoitajalla saa olla hoidossaan enintään neljä alle kouluikäistä lasta kokopäivähoidossa ja sen lisäksi esikoulua tai koulua käyvä lapsi, joka on osapäivähoidossa. Hoitajan omat alle kouluikäiset lapset lasketaan mukaan hoidettavien lasten lukumäärään.
Perhepäivähoitoa pidetään päiväkotia parempana muokkaa
Kaikissa kymmenessä tutkitussa Etelä-Suomen kunnassa perhepäivähoito sai vieläkin myönteisempiä arvioita kuin päiväkodit. Tohtori Jyrki Reunamon mukaan perhepäivähoito näyttäisi olevan tasokasta. [1]
Työajat muokkaa
Varhaiskasvatuksen dosentti Marjatta Kalliala arvostelee äskeistämilloin? kunnallisten perhepäivähoitajien työajan rajoittamista, koska sen vuoksi lapset joutuvat tyypillisesti joka 8. viikko varahoitopaikkaan, mikä Kalliala pitää lapsille haitallisena: lasten suojeleminen olisi tärkeämpää kuin aikuisten. [2]
Yksityisillä perhepäivähoitajilla ei ole työajan rajoitusta, vaan työajoista sovitaan perheiden ja hoitajan kesken.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Laadukasta perhepäivähoitoa pitää vaalia, HS Vieraskynä, 13.8.2012, kasvatustieteen tohtori Jyrki Reunamo, HY:n opettajankoulutuslaitoksen lehtori. 3600 lapsen ja vanhemman arviot, kevät 2012.
- ↑ Karu kuvaus Suomesta: ”Lapset kuin spartalaisia”, Uusi Suomi 21.2.2012