Monilukutaito

Monilukutaito on kattotermi, joka niputtaa yhteen useita eri lukutaidon muotoja ja määritelmiä. Monilukutaito merkitsee taitoa hankkia, yhdistää, muokata, tuottaa, esittää ja arvioida tietoa eri muodoissa, ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaisten välineiden avulla. Siihen sisältyy laaja-alainen käsitys tekstistä, jossa teksti voi olla sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua tietoa. Oppija tarvitsee monilukutaitoa osatakseen tulkita muuttuvaa maailmaa ympärillään ja hahmottaakseen sen kulttuurista monimuotoisuutta. [1][2] Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä ja se linkittyy vahvasti tieto- ja viestintäteknologian taitoihin.[3] Tieto- ja viestintätekniikan käyttötaito tarjoaa oppimiselle uudenlaisen ympäristön, jossa toimitaan tekstien ja kielen avulla. Teknologisesti tuetut toimintaympäristöt eri välineineen ja muotokielineen ovat monilukutaitoisuuden kehittymisen kannalta keskeisessä asemassa.[4] Monilukutaidon oppiminen on elinikäinen prosessi, joka edellyttää jatkuvasti muuttuvien tietoympäristön ja tieto- ja viestintäteknologian joustavaa oppimista ja soveltamista.

Termin taustoja SuomessaMuokkaa

Perinteisesti luku- ja kirjoitustaito on määritelty mekaaniseksi kirjainten koodaamiseksi sanoiksi ja luetun ymmärtämiseksi. Tieteelliseltä kannalta lukutaitoa on kuitenkin tarkasteltu hyvin monenlaisesta teoreettisesta viitekehyksestä. Viime vuosikymmenten teknologisen murroksen, digitaalisten viestintävälineiden kehittymisen sekä informaation tuottamisen, tulkinnan ja välittämisen muotojen uudistumisen myötä luku- ja kirjoitustaidon rinnalle on kaivattu uusia käsitteitä, jotka kattavat oppimisen, opetuksen ja muuttuvan viestinnän muodot. Siksi lukemisen ja kirjoittamisen rinnalla on alettu käyttää myös muita käsitteitä, kuten kulttuurin lukutaito, teknologinen lukutaito, informaatiolukutaito, verkkolukutaito, kuvanlukutaito, visuaalinen lukutaito, globaali lukutaito, tietokonelukutaito, mainonnan lukutaito ja medialukutaito. Vuonna 2004 otettiin opetussuunnitelman perusteisiin edellä mainittuja käsitteitä kokoavat kattokäsitteet: laaja tekstikäsitys ja tekstitaidot. Vaikka ne ovat edelleen ajankohtaisia termejä, kaivattiin vielä laajempaa termejä kokoavaa käsitettä. Uudeksi käsitteeksi valittiin monilukutaito, jonka osaamiskokonaisuus on lisätty perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin vuonna 2014.[5]

Monilukutaito opetussuunnitelmassaMuokkaa

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa monilukutaidon kehittämisestä sanotaan seuraavaa: ”Oppilaiden monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa arkikielestä kohti eri tiedonalojen kielen ja esitystapojen hallintaa. Osaamisen kehittyminen edellyttää rikasta tekstiympäristöä, sitä hyödyntävää pedagogiikkaa sekä oppiaineiden välistä ja muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Opetus tarjoaa mahdollisuuksia erilaisista teksteistä nauttimiseen. Oppimistilanteissa oppilaat käyttävät, tulkitsevat ja tuottavat erilaisia tekstejä sekä yksin että yhdessä muiden kanssa. Oppimateriaalina hyödynnetään ilmaisultaan monimuotoisia tekstejä ja mahdollistetaan niiden kulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen. Opetuksessa tarkastellaan oppilaille merkityksellisiä, autenttisia tekstejä sekä niistä nousevia tulkintoja maailmasta. Näin oppilaat voivat hyödyntää opiskelussa vahvuuksiaan ja itseään kiinnostavia sisältöjä ja käyttää niitä myös osallistumisessa ja vaikuttamisessa.”[6]

Vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa monilukutaito on yksi laaja-alaisen osaamisen alueista. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueisiin monilukutaidon lisäksi kuuluvat ajattelu ja oppimaan oppiminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, työelämätaidot ja yrittäjyys sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.[7]

Opetussuunnitelman käyttöönotto on 1-6 vuosiluokkien osalta 1.8.2016, seitsemännen vuosiluokan osalta 1.8.2017, kahdeksannen vuosiluokan osalta 1.8.2018 ja yhdeksännen vuosiluokan osalta 1.8.2019. Monilukutaidon kehittäminen voidaan kuitenkin aloittaa kaikilla vuosiluokilla 1.8.2016.[8]

Monilukutaitoon kytkeytyviä pedagogisia ulottuvuuksiaMuokkaa

Monilukutaidon kehittämisessä siirrytään perinteisestä sisältöjen hallinnan korostamisesta toiminnan ja käytänteiden harjaannuttamiseen ja yksin opiskelusta yhteistoiminnalliseen oppimiseen.[9]

Monilukutaitoon ja oppimisympäristöön kytkeytyviä pedagogisia ulottuvuuksia[10]

  • Yhteisöllisyys ja osallisuus
    • tuetaan pienryhmätyöskentelyllä
    • hyödynnetään vertaisoppimista
    • kannetaan yhdessä vastuuta
  • Oppijalähtöisyys
    • lähtökohtana oppilaan oma asiantuntemus
    • lähtökohtana oppilaan omat mielenkiinnon kohteet
    • valintoja oppilaan omista lähtökohdista käsin
    • osallistuminen toiminnan suunnitteluun
  • Toiminnallisuus, joka aktivoi omaan tulkintaan
    • tekstin, kuvan, elokuvan, äänen, draaman ja teatterin avulla
  • Teknologia entistä näkyvämmässä roolissa opiskelussa
  • Oppimisympäristöjen laajempi hyödyntäminen
    • koulut, kirjastot, kodit, verkko-oppimisympäristöt

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Ikonen, Innanen, Tikkinen 2015, s. 10
  2. Kaartinen 2015, s. 33
  3. Hyytiä, Saloranta 2015, s. 17
  4. Luukka, 2013, s. 1
  5. Kaartinen 2015, s. 13–14
  6. Opetushallitus 2014, s. 22–23
  7. Opetushallitus 2014, s. 20–24
  8. Opetushallitus 2014, s. 3
  9. Luukka 2013, s. 5
  10. Ikonen, Innanen, Tikkinen 2015, s. 11

Aiheesta muuallaMuokkaa