Helle

yli +25 °C lämpötila
Tämä artikkeli liittyy säähän. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.

Helle vallitsee Suomessa silloin, kun päivän aikana mitattu ylin lämpötila on vähintään +25,1 celsiusastetta.[1]

Helteiden määritelmät ja esiintyminen Suomessa

muokkaa
 
Aurinko

Helleraja vaihtelee maittain; kun Suomessa ja muissa Pohjoismaissa määritelmän mukainen raja on +25 °C, luokitellaan esimerkiksi Espanjassa helteeksi vasta +30 °C:n ja Yhdysvalloissa +32 °C:n ylittävät päivälämpötilat.lähde?

Hellepäivien lukumäärä Suomessa vaihtelee paikkakunnittain ja vuosittain. Viikon yhtäjaksoinen helle ainakin yhdellä Suomen paikkakunnista yhden kesän aikana on yleistä, mutta ei suinkaan jokakesäistä. Kahden viikon hellejaksoja esiintyy vain keskimäärin noin kerran 5–10 vuodessa. Kolme viikkoa tai kauemmin jatkuva yhtämittainen helle on erittäin harvinaista ja poikkeuslaatuinen sääilmiö. Kuitenkin eri puolilla Suomea mitattuna kolmen viikon helleputkia voidaan mitata lähestulkoon minä tahansa kesänä.

Etelä-Suomessa on helteisiä päiviä yleensä 10–20 kesässä, keskimäärin 15, esimerkiksi Vantaalla. Kaakkois-Suomessa hellepäiviä on keskimäärin 17–18 kesässä. Ilmatieteenlaitoksen pitkäaikaisissa tilastoissa Utissa on keskimäärin 18 ja Lappeenrannassa 17 hellepäivää, itäsuomalaisilla paikkakunnilla saadaan keskimäärin 14 hellepäivää kesässä. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa hellepäiviä kertyy kesän aikana yleensä noin 10, esimerkiksi Oulussa on keskimäärin vain 9 hellepäivää kesässä, vuosittain kuitenkin yleensä noin puolet Etelä-Suomen määrästä. Lapissa, esimerkiksi Rovaniemellä, on tavattu keskimäärin 7 hellepäivää kesän aikana eli viikon verran. Pohjois-Lapissa hellepäiviä kertyy kesässä yleensä vain 2–3.

Vuosina 1961–2022 hellettä on mitattu Suomessa joka vuosi. Vuoden ylin lämpötila on kyseisellä jaksolla mitattu 25 vuotena Etelä-Suomessa, 15 vuotena Länsi-Suomessa, 9 vuotena Itä-Suomessa ja 13 vuotena Pohjois-Suomessa.[2]

Viime vuosina Suomen ja Skandinavian kesät ovat olleet yhtäjaksoisesti aikaisempia runsashelteisempiä, vaikka on tutkittu, ettei ilmastonmuutos vaikuta kesien säihin aivan yhtä paljon kuin talviin.

Helteiden ajoittuminen

muokkaa

Helteet ajoittuvat yleensä enimmäkseen toukokuun puolenvälin ja syyskuun puolenvälin väliselle, neljä kuukautta kestävälle ajanjaksolle. Helteisen sään mahdollisuus on todennäköisintä kuitenkin yleisimmin juhannuksesta elokuun puoleenväliin kestävällä ajanjaksolla. Jo huhtikuussa on Suomessa mitattu hellelukema +25,5 °C 27. huhtikuuta 1921 Jyväskylässä.[3] Kesäkauden myöhäisin hellelukema, +25,2 astetta, mitattiin 17. syyskuuta 1947 Tampereen Härmälässä ja Seinäjoella.[4]

Harvemmin joudutaan Suomessa odottamaan helteitä heinäkuulle saakka. Vuonna 2015 helleraja rikkoutui ensimmäisenä Varkaudessa 29. kesäkuuta 2015. Tätä aiemmin näin pitkään on helteitä saatu odottaa vuonna 1987, jolloin ensimmäinen hellepäivä Suomessa oli 6. heinäkuuta.[5][6]

Oulun pohjoispuolella hellepäivät ajoittuvat yleensä kesä–elokuuhun. Etelä-Suomessa niitä saadaan toisinaan touko- ja syyskuissakin. Kuitenkin yli +30 asteen lämpötiloihin on mahdollista päästä suomalaistyypillisesti lähinnä heinäkuun alkupuolella etelässä ja vähän myöhemmin pohjoisempana. Yli +33 asteen lämpötiloja mitataan Suomessa vain kerran 15–20 vuodessa, mutta +31 asteen lämpötiloja sen sijaan mitataan noin joka toinen vuosi, ja +30 asteeseen päästään yleensä lähes joka vuosi jossakin päin Suomea. 2010-luvulta alkaen yli +33 asteen lämpötilat näyttävät yleistyneen Suomessa. Vuosina 2018–2021 yli +33 asteen lämpötiloja mitattiin peräti neljänä perättäisenä vuotena.[2]

Vuosina 1961–2022 vuoden ylin lämpötila Suomessa on mitattu 2 vuotena toukokuussa, 17 vuotena kesäkuussa, 31 vuotena heinäkuussa ja 12 vuotena elokuussa.[2]

Helteen esiintymisten edellytyksistä

muokkaa

Helteiden lukumäärä riippuu vuodesta. Jos kesän vallitsevina ilmavirtauksina ovat kaakon- ja idänpuoleiset tuulet, hellepäiviä voi kertyä moninkertainen määrä kymmenien vuosien keskiarvoon verrattuna. Tällöin kyse on siitä, että helteet saapuvat Suomeen idästä, Venäjän mannerilmaston suunnalta. Tämä vaikutus tuntuu myös Lapin itäosissa, jonne Siperian suunnan kuumat ilmamassat saapuvat Kuolan niemimaan ylitse ilman, että Vienanmeri pääsee niitä kovin paljon viilentämään. Tämä voidaan havaita alla olevista taulukoista.

Sen sijaan lounaisvirtausten hallitessa kesän säätä hellepäiviä tulee yleensä satunnaisen keskimääräisesti tai jopa alle keskiarvon. Helteet tuovat myös lyhytkestoiset sadekuurot, joita etenkin iltapäivisin saadaan suuressa osassa maata.

Helteen asteet

muokkaa

Kesästä 2011 alkaen Ilmatieteen laitos on alkanut varoittaa riskiryhmiä (pikkulapset, vanhukset ja pitkäaikaissairaat) erillisellä kolmiportaisella hellevaroituksella:

  1. Tukala helle (keltainen tunnusväri): vuorokauden ylin lämpötila on +27 ja keskilämpötila +20 astetta.
  2. Erittäin tukala helle (oranssi tunnusväri): vuorokauden ylin lämpötila on +30 ja keskilämpötila +24 astetta.
  3. Äärimmäisen tukala helle (punainen tunnusväri): vuorokauden ylin lämpötila on +35 ja keskilämpötila +28 astetta.[7]

Yötä, jolloin lämpötila ei laske alle +20 asteen, kutsutaan trooppiseksi yöksi. Niitä esiintyy Suomessa tyypillisesti heinäkuun puolenvälin ja elokuun puolenvälin välisenä aikana.

Terveysvaikutukset

muokkaa

Kuolemantapausten määrä nousee Suomessa selvästi aina kun lämpötilat pysyttelevät viikon tai kaksi yli +25 asteessa. Tämä johtuu etupäässä siitä, etteivät ihmiset osaa nauttia riittävästi nestettä, jolloin heidän elimistönsä kuivuu. Joissain tapauksissa on ollut kyse fyysisistä ponnisteluista, jotka ovat olleet liiallisia lämpötilaan nähden.[8]

Pitkäaikainen kuumassa oleskelu voi aiheuttaa ihmiselle myös lämpöhalvauksen, jonka oireita ovat muun muassa väsymys, päänsärky ja äkilliset tajuttomuuskohtaukset[9].

Helle-ennätyksiä Suomessa

muokkaa

Yhden kesän aikainen helle-ennätys Suomessa on Kouvolan Utin lentoaseman mittauspisteellä vuonna 2010 mitattu 48 päivää.[10][11] Vuonna 2011 eniten hellepäiviä oli Lahdessa 36 kpl, vuonna 2012 – normaalia viileämpänä kesänä – Utissa jäätiin yhdeksään, ja vuonna 2013 eniten hellepäiviä, 25 kpl, kertyi kahdelle paikkakunnalle: Kouvolan Utille ja Anjalalle sekä Salon Kärkälle.

Varhaisin mitattu hellepäivä mittaushistoriassa 1961 lähtien on vuodelta 1990, jolloin 3.5. Pohjan Pohjankurussa mitattiin 25,7 astetta. Myöhäisin puolestaan on vuodesta 1880 alkaneessa mittaushistoriassa 17.9.1947 Tampereella, jolloin siellä mitattiin 25,2 astetta.[12]

Hyvin kuumien, yli +30° C:n hellejaksojen Suomen ennätykset voi nähdä alla olevasta taulukosta:[6][12]

Suomen pisimmät huippuhellekaudet (yli 30 °C)
Vuosi Pituus Mittauspaikka Päivämäärät Lämpötilan vaihteluväli
1972 10 vrk Nellim, Inari 30.6.–9.7.1972 30,3…32,2
7 vrk Oulu
Kevo, Utsjoki
Toivoniemi, Inari
30.6.–6.7.1972
27.6.–3.7.1972
1.7.–7.7.1972
30,4…31,6
30,3…32,4
30,1…32,3
6 vrk Ivalo, Inari 2.7.–7.7.1972 30,4…31,4
2010 Lahti,
Utti, Kouvola,
Puumala
11.7.–16.7.2010
11.7.–16.7.2010
11.7.–16.7.2010
30,3…33,4
31,3…33,1
31,2…33,9
2014 6 vrk Nuuksio, Espoo 23.7.–28.7.2014 30,2…31,7
2014 6 vrk Pelmaa, Seinäjoki 27.7.–1.8.2018 30,1…32,3
2014 6 vrk Utti, Kouvola 10.7.–15.7.2021 30,1…33,3
2014 6 vrk Santahaka, Kokkola 27.6.–2.7.2022 30,5...31,9

Alla olevasta taulukosta selviää suurimpia mittauspaikkakohtaisia hellepäivien lukumääriä 2010-luvulla:

Hellepäivien (≥ 25,1° C) ennätyksiä 2010-luvulla
Vuosi Hellepäivien määrä Mittauspaikka
2010 48 vrk Utin lentoasema, Kouvola
2011 36 vrk Lahti
2013 25 vrk Utin lentoasema, Kouvola
Anjala, Kouvola,
Kärkkä, Salo

Pisimmät yhtäjaksoiset helleputket Suomessa:[13][14][15][16]

Pisimmät yhtäjaksoiset helleputket Suomessa
No. Vuosi Ajankohta Hellepäivien määrä Mittauspaikka
1. 2021 18.6.–18.7. 31 vrk Kouvola, Anjala
2. 2014 18.7.–12.8. 26 vrk Helsinki Kumpula
17.7.–11.8 Kouvola Utti Lentoportintie, Hattula Lepaa
3. 2018 12.7–5.8.2018 25 vrk Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema, Helsinki Kumpula, Porvoo Harabacka
2014 18.7.–11.8 Espoo Sepänkylä, Porvoo Harabacka, Kouvola Anjala, Heinola Asemantaus, Jämsä Halli Lentoasemantie, Mikkeli lentoasema


Suurin hellepäivien määrä kuukausittain koko maassa vuodesta 1961 lähtien:[12][17]

Hellepäivien ennätykset kuukausittain koko maassa
Kuukausi Hellepäivien määrä Vuosi Ka.
Toukokuu 16 vrk 2024 3 vrk
Kesäkuu 21 vrk 2020 8 vrk
Heinäkuu 30 vrk 2010 16 vrk
Elokuu 27 vrk 2006 9 vrk
Syyskuu 8 vrk 2024 < 1 vrk

Suurimmat hellepäivien lukumäärät kesää kohden, koko maan tasolla mitattuna.[18] Ennätykset vaaleammalla taustavärillä. Vuoden 2024 ennätyskesänä eniten hellepäiviä oli Kaakkois-Suomessa, 40 kpl, Etelä-Savossa, 39 kpl ja Itä-Uudellamaalla, 33 kpl. Vähiten hellepäiviä oli Meri-Lapissa, 8 kpl, ja Käsivarren Lapissa, 3 kpl.[19] Samana kesänä mitattiin myös havaintopaikkakohtaisia ennätyksiä. Esimerkiksi Utsjoen Kevolla mitattiin elokuussa 8 hellepäivää, mikä oli ennenkuulumatonta. Yleensä siellä on elokuussa vain yksi hellepäivä.[20][21]

Suurimmat hellepäivien lukumäärät kesää kohden
No. Vuosi Hellepäivien määrä Ensimmäinen hellepäivä Viimeinen hellepäivä Toukokuun hellepäivät Kesäkuun hellepäivät Heinäkuun hellepäivät Elokuun hellepäivät Syyskuun hellepäivät Kesän lämpöennätys/pvm./mittauspaikka Viitteitä
1. 2024 71 14.5. 10.9. 16 pv 14 pv 20 pv 13 pv 8 pv 31,4°C / 28.6. / Heinola Asemantaus, Kuopio Savilahti [22]
2. 2002 65 3 pv 14 pv 22 pv 23 pv 3 pv 30,0°C / 13.8. / Pori [23]
3. 2018 64 11.5. 8.9. 14 pv 9 pv 27 pv 13 pv 1 pv 33,7°C / 18.7. / Vaasa Klemettilä [24]
4. 2006 61 1 pv 11 pv 22 pv 27 pv 0 pv 32,1°C / 8.7. / Lammin Evo [25]
5. 1997 57 0 pv 13 pv 22 pv 22 pv 0 pv 31,5°C / 1.7. / Kauhava lentokenttä [26][27]
2010 13.5. 15.8. 9 pv 5 pv 30 pv 13 pv 0 pv 37,2°C / 29.7. / Liperi, Joensuun lentoasema [28]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Mikä on helleraja Suomessa? Ilmatieteen laitos. Viitattu 27.7.2019.
  2. a b c https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lampimin-ja-kylmin-paikka-vuosittain:+Lämpimin ja kylmin paikka vuosittain - Ilmatieteen laitos www.ilmatieteenlaitos.fi. Viitattu 10.6.2023.
  3. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lampotilaennatyksia:+Lämpötilaennätyksiä - Ilmatieteen laitos www.ilmatieteenlaitos.fi. Viitattu 10.6.2023.
  4. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/helletilastot:+Helletilastot - Ilmatieteen laitos www.ilmatieteenlaitos.fi. Viitattu 10.6.2023.
  5. Helleraja rikki! Varkaus varasti kesän ensihelteen Ilta-Sanomat. 29.6.2015. Arkistoitu 30.6.2015. Viitattu 29.6.2015.
  6. a b Outi Salovaara: Loppuviikolle ennustettu helleaalto jäänee lyhyeksi. Edellisen kerran helteet tulivat näin myöhään lähes 30 vuotta sitten. Helsingin Sanomat, 29.6.2015, s. A 13. Sanoma Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.6.2015.
  7. http://ilmatieteenlaitos.fi/tietoa-helle-ja-pakkasvaroitukset
  8. Uusi Suomi: Vaiettu ilmiö: Helle tappaa suomalaisia Uusi Suomi. Viitattu 2.3.2020.
  9. Fabritius, Kakko ym.: Lukion maantiede 3, Riskien maailma, s. 48–49. Otava, 2005.
  10. Sääbriefing, meteorologi Pauli Jokinen: Kesä, joka tullaan muistamaan saabriefing.wordpress.com.
  11. Biologi Jari Kolehmainen: Ennätysvuosi 2010, Lämpöennätyksiä ympäri maapalloa biologi-jari.blogspot.com.
  12. a b c Ilmatieteen laitos: Helletilastot ilmatieteenlaitos.fi. Ilmatieteen laitos. Viitattu 29.5.2024.
  13. YLE TV-uutiset 6.8.2018.
  14. Helmi Muhonen: Kouvolassa rikottiin helleputken Suomen ennätys. Helsingin Sanomat, 15.7.2021, s. A 19. Helsinki: Sanoma Oyj. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.7.2021.
  15. Saara Aholainen: Loppuviikosta Suomeen saapuu lämpimämpää ilmaa. Helsingin Sanomat, 20.7.2021, s. A 17. Helsinki: Sanoma Oyj.
  16. Juulia Tillaeus: Ennätyksellisen pitkä helleputki päättyi Kouvolassa – lämpötila nousi hellelukemiin 31 peräkkäisenä päivänä yle.fi. 20.7.2021. Yleisradio. Viitattu 20.7.2021.
  17. Jari Strömberg: Kesän helle-ennätys rikki Hattulassa: 29,9 astetta yle.fi. 31.5.2024. YLE. Viitattu 31.5.2024.
  18. Helletilastot ilmatieteenlaitos.fi. n.d.. Helsinki: Ilmatieteen laitos. Viitattu 13.9.2024.
  19. Yle TV-uutiset, 10.9.2024 klo 20.30.
  20. Karita Kontula-Sokka: Ennuste: Kesälämpöä ja sateita! Tänä vuonna jo 60 hellepäivää – elokuun tähän asti helteisin paikka löytyy Lapista foreca.fi. 14.8.2024. Foreca. Viitattu 21.9.2024.
  21. Mikko-Pekka Heikkinen: Tehdään ulkoilmaihmisten vallankumous. Helsingin Sanomat, 21.9.2024, s. A 5. Helsinki: Sanoma Oyj. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.9.2024.
  22. Kesän 2024 sää ilmatieteenlaitos.fi. 2024. Helsinki: Ilmatieteen laitos. Viitattu 13.9.2024.
  23. Ilmastokatsaus, elokuu 2002 Ilmastokatsaus. 2002. Helsinki: Ilmatieteen laitos. Viitattu 13.9.2024.
  24. Kesän 2018 sää ilmatieteenlaitos.fi. 2018. Helsinki: Ilmatieteen laitos. Viitattu 13.9.2024.
  25. Ilmastokatsaus, heinäkuu 2006 Ilmastokatsaus. 2006. Helsinki: Ilmatieteen laitos. Viitattu 13.9.2024.
  26. Kesätilastos ilmatieteenlaitos.fi. 2024. Helsinki: Ilmatieteen laitos. Viitattu 13.9.2024.
  27. Lämpimin ja kylmin paikka vuosittain ilmatieteenlaitos.fi. 2024. Helsinki: Ilmatieteen laitos. Viitattu 13.9.2024.
  28. Kesän 2010 sää ilmatieteenlaitos.fi. 2010. Helsinki: Ilmatieteen laitos. Viitattu 13.9.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa