Avaa päävalikko
Tämä artikkeli liittyy säähän. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.

Helle vallitsee Suomessa silloin, kun päivän aikana mitattu ylin lämpötila on vähintään 25,1 celsiusastetta.[1]

Helteiden määritelmät ja esiintyminen SuomessaMuokkaa

Helleraja vaihtelee maittain: kun Suomessa ja muissa Pohjoismaissa määritelmän mukainen raja on +25 °C, luokitellaan esimerkiksi Espanjassa helteeksi vasta +30 °C:n ja Yhdysvalloissa +32 °C:n ylittävät päivälämpötilat.lähde?

Hellepäivien lukumäärä Suomessa vaihtelee paikkakunnittain ja vuosittain. Viikon yhtäjaksoinen helle ainakin yhdellä Suomen paikkakunnista yhden kesän aikana on yleistä mutta ei suinkaan jokakesäistä. Kahden viikon hellejaksoja esiintyy vain keskimäärin noin kerran 5–10 vuodessa. Kolme viikkoa tai kauemmin jatkuva yhtämittainen helle on erittäin harvinaista ja poikkeuslaatuinen sääilmiö. Kuitenkin eri puolilla Suomea mitattuna kolmen viikon helleputkia voidaan kuitenkin mitata lähestulkoon minä tahansa kesänä.

Etelä-Suomen läänissä on helteisiä päiviä yleensä 10–20 kesässä, keskimäärin 15, esimerkiksi Vantaalla. Kaakkois-Suomessa hellepäiviä on keskimäärin 17–18 kesässä. Ilmatieteenlaitoksen pitkäaikaisissa tilastoissa Utissa on keskimäärin 18 ja Lappeenrannassa 17 hellepäivää, itäsuomalaisilla paikkakunnilla saadaan keskimäärin 14 hellepäivää kesässä, ja Itä-Suomessa mitataan yleensä kesän korkeimmat lämpötilat kesäisin. Oulun läänissä hellepäiviä kertyy kesän aikana yleensä noin 10, esimerkiksi Oulussa on keskimäärin vain 9 hellepäivää kesässä, vuosittain kuitenkin yleensä noin puolet Etelä-Suomen määrästä. Lapissa, esimerkiksi Rovaniemellä, on tavattu keskimäärin 7 hellepäivää kesän aikana eli viikon verran. Pohjois-Lapissa hellepäiviä kertyy kesässä yleensä vain 2–3.

Viime vuosina Suomen ja Skandinavian kesät ovat olleet yhtäjaksoisesti aikaisempia runsashelteisiä, vaikka on tutkittu, ettei ilmastonmuutos vaikuta kesien säihin aivan yhtä paljon kuin talviin.

Helteiden ajoittuminenMuokkaa

Helteet ajoittuvat toukokuun puolen välin ja syyskuun puolen välin väliselle neljä kuukautta kestävälle ajanjaksolle. Helteisen sään mahdollisuus on todennäköisintä kuitenkin yleisimmin juhannuksesta elokuun puoliväliin kestävällä ajanjaksolla.

Harvemmin joudutaan Suomessa odottamaan helteitä heinäkuulle saakka. Vuonna 2015 helleraja rikkoutui ensimmäisenä Varkaudessa 29. kesäkuuta 2015. Tätä aiemmin näin pitkään on helteitä saatu odottaa vuonna 1987, jolloin ensimmäinen hellepäivä Suomessa oli 6. heinäkuuta.[2][3]

Oulun pohjoispuolella hellepäivät ajoittuvat yleensä kesä–elokuuhun. Etelä-Suomessa niitä saadaan toisinaan touko- ja syyskuissakin. Kuitenkin yli 30 asteen lämpötiloihin on mahdollista päästä suomalaistyypillisesti lähinnä heinäkuun alkupuolella etelässä ja vähän myöhemmin pohjoisempana. Yli 33 asteen lämpötiloja mitataan Suomessa vain kerran 15–20 vuodessa, mutta 31 asteen lämpötiloja sen sijaan mitataan noin joka toinen vuosi, ja 30 asteeseen päästään yleensä lähes joka vuosi jossakin päin Suomea.

Helteen esiintymisten edellytyksistäMuokkaa

Helteiden lukumäärä riippuu vuodesta. Jos kesän vallitsevina ilmavirtauksina ovat kaakon ja idän puoleiset tuulet, hellepäiviä voi kertyä moninkertainen määrä kymmenien vuosien keskiarvoon verrattuna. Tällöin kyse on siitä, että helteet saapuvat Suomeen idästä, Venäjän mannerilmaston suunnalta. Tämä vaikutus tuntuu myös Lapin itäosissa, jonne Siperian suunnan kuumat ilmamassat saapuvat Kuolan niemimaan ylitse ilman, että Vienanmeri pääsee niitä kovin paljon viilentämään. Tämä voidaan havaita alla olevista taulukoista.

Sen sijaan lounaisvirtausten hallitessa kesän säätä hellepäiviä tulee yleensä satunnaisen keskimääräisesti tai jopa alle keskiarvon. Helteet tuovat myös lyhytkestoiset sadekuurot, joita etenkin iltapäivisin saadaan suuressa osassa maata

Helteen asteetMuokkaa

Kesästä 2011 alkaen Ilmatieteen laitos on alkanut varoittaa riskiryhmiä (pikkulapset, vanhukset ja pitkäaikaissairaat) erillisellä kolmiportaisella hellevaroituksella:

  1. Tukala helle (keltainen tunnusväri): vuorokauden ylin lämpötila on +27 ja keskilämpötila +20 astetta.
  2. Erittäin tukala helle (oranssi tunnusväri): vuorokauden ylin lämpötila on +30 ja keskilämpötila +24 astetta.
  3. Äärimmäisen tukala helle (punainen tunnusväri): vuorokauden ylin lämpötila on +35 ja keskilämpötila +28 astetta.[4]

Yötä, jolloin lämpötila ei laske alle 20 asteen, kutsutaan trooppiseksi yöksi. Niitä esiintyy tyypillisesti heinäkuun puolenvälin ja elokuun puolenvälin välisenä aikana.

Helteen haitatMuokkaa

Pitkäaikainen kuumassa oleskelu voi aiheuttaa ihmiselle lämpöhalvauksen, jonka oireita ovat muun muassa väsymys, päänsärky ja äkilliset tajuttomuuskohtaukset[5].

Helle-ennätyksiä SuomessaMuokkaa

Yhden kesän aikainen helle-ennätys Suomessa on Kouvolan Utin lentoaseman mittauspisteellä vuonna 2010 mitattu 48 päivää.[6][7] Vuonna 2011 eniten hellepäiviä oli Lahdessa 36 kpl, vuonna 2012 – normaalia viileämpänä kesänä – Utissa jäätiin yhdeksään, ja vuonna 2013 eniten hellepäiviä, 25 kpl, kertyi kahdelle paikkakunnalle: Kouvolan Utille ja Anjalalle sekä Salon Kärkälle.

Hyvin kuumien, yli 30° C:n hellejaksojen Suomen ennätykset voi nähdä alla olevasta taulukosta:[3]

Suomen pisimmät huippuhellekaudet, yli 30 °C
Vuosi Pituus Mittauspaikka
1972 10 vrk Nellim, Inari
7 vrk Oulu
Kevo, Utsjoki
Toivoniemi, Inari
6 vrk Ivalo, Inari
2010 Lahti,
Kouvola,
Puumala
2014 5 vrk Nuuksio, Espoo

Alla olevasta taulukosta selviää hellepäivien lukumääriä 2010-luvulla:

Hellepäivien (≥ 25,1° C) ennätyksiä 2010-luvulla
Vuosi Hellepäivien määrä Mittauspaikka
2010 48 vrk Utin lentoasema, Kouvola
2011 36 vrk Lahti
2013 25 vrk Utin lentoasema, Kouvola
Anjala, Kouvola,
Kärkkä, Salo

Pisimmät yhtäjaksoiset helleputket Suomessa:[8]

Pisimmät yhtäjaksoiset helleputket Suomessa
Vuosi Hellepäivien määrä Mittauspaikka
2014 26 vrk Helsinki, Kouvola, Hattula
12.7–5.8.2018 25 vrk Helsinki, Vantaa, Porvoo

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Mikä on helleraja Suomessa? Ilmatieteen laitos. Viitattu 27.7.2019.
  2. Helleraja rikki! Varkaus varasti kesän ensihelteen Ilta-Sanomat. 29.6.2015. Viitattu 29.6.2015.
  3. a b Outi Salovaara: Loppuviikolle ennustettu helleaalto jäänee lyhyeksi. Edellisen kerran helteet tulivat näin myöhään lähes 30 vuotta sitten. Helsingin Sanomat, 29.6.2015, s. A 13. Sanoma Oy. Artikkelin verkkoversio.
  4. http://ilmatieteenlaitos.fi/tietoa-helle-ja-pakkasvaroitukset
  5. Fabritius, Kakko ym.: Lukion maantiede 3, Riskien maailma, s. 48–49. Otava, 2005.
  6. Sääbriefing, meteorologi Pauli Jokinen: Kesä, joka tullaan muistamaan saabriefing.wordpress.com.
  7. Biologi Jari Kolehmainen: Ennätysvuosi 2010, Lämpöennätyksiä ympäri maapalloa biologi-jari.blogspot.com.
  8. YLE TV-uutiset 6.8.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • [1] Ilmatieteen laitos » Tiedotearkisto: 2011 Kesä 2011 harvinaisen lämmin
  • [2] Ilmatieteen laitos » Tiedotearkisto: 2012 Kesällä 2012 hellepäiviä selvästi tavanomaista vähemmän
  • [3] Ilmatieteen laitos » Tiedotearkisto: 2013 Kesä erityisesti Lapissa pitkä ja lämmin
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.