Ylitornio

kunta Länsi-Lapissa
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Ruotsin Ylitorniosta (Övertorneå) on erillinen artikkeli.

Ylitornio (ruots. Övertorneå) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan lounaisosassa. Kunnassa asuu 3 855 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 2 212,47 km2, josta 184,43 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 1,9 asukasta/km2. Naapurikuntia ovat Suomen puolella Pello, Rovaniemi, Tervola ja Tornio sekä Ruotsin puolella Övertorneå.

Ylitornio
Övertorneå
Ylitornio.vaakuna.svg Ylitornio sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 66°19′10″N, 023°40′15″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Torniolaakson seutukunta
Kuntanumero 976
Hallinnollinen keskus Ylitornion kirkonkylä
Perustettu 1482
Kokonaispinta-ala 2 212,47 km²
39:nneksi suurin 2021 [1]
– maa 2 028,04 km²
– sisävesi 184,43 km²
Väkiluku 3 855
198:nneksi suurin 30.6.2021 [2]
väestötiheys 1,90 as./km² (30.6.2021)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 9,8 %
– 15–64-v. 51,6 %
– yli 64-v. 38,5 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 96,7 %
ruotsinkielisiä 0,7 %
saamenkielisiä 0,1 %
– muut 2,5 %
Kunnallisvero 20,00 %
260:nneksi suurin 2021 [5]
Kunnanjohtaja Maija Pihlajamäki
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Vas.
 • SDP

11
5
1
www.ylitornio.fi
Ylitornio Ainiovaaralta nähtynä

Suomen Ylitornio (ja Pello) sekä Ruotsin Ylitornio muodostivat yhden yhtenäisen pitäjän ennen vuotta 1809, jolloin Haminan rauhan raja jakoi sen kahtia. Tuolloin myös nykyinen Pello kuului vielä Ylitornion pitäjään.

Ylitornion nimi taipuu ulkopaikallissijoissa (Ylitorniolla, Ylitorniolta, Ylitorniolle) toisin kuin naapurinsa Tornio (sisäpaikallissijoissa Torniossa, Torniosta, Tornioon).

LuontoMuokkaa

 
Aavasaksan maisemaa.

Noin 10 kilometriä kuntakeskuksesta pohjoiseen sijaitsee 242 metriä korkea vaara, Aavasaksa, joka on yksi Suomen 27 virallisesta kansallismaisemasta.[7] Aavasaksasta löytyy kahvila-ravintola, hiihtokeskus ja majoituspalveluita.[8] Kuntakeskus sijaitsee rehevässä Tornionjokilaaksossa, joka on perinteistä viljelysmaata. Maisemaa hallitsevat Torniojoki ja jylhät vaaramaisemat.

IlmastoMuokkaa

Ylitornion ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −8,3 −7,3 −1,5 4,7 11,9 17,9 20,6 17,5 11,4 3,9 −2,8 −6,6 ka. 5,1
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −17,3 −16,7 −11,9 −5 1,5 7 10 7,7 3,1 −1,9 −9,2 −15,2 ka. −4
Vrk:n keskilämpötila (°C) −12,4 −11,6 −6,5 0 6,8 12,6 15,3 12,5 7,5 1 −5,8 −10,6 ka. 0,7
Sademäärä (mm) 37 34 37 28 37 61 75 71 47 52 45 36 Σ 560
Sadepäivät (d) 16 16 14 11 12 13 15 14 14 16 18 17 Σ 176
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−8,3
−17,3
−7,3
−16,7
−1,5
−11,9
4,7
−5
11,9
1,5
17,9
7
20,6
10
17,5
7,7
11,4
3,1
3,9
−1,9
−2,8
−9,2
−6,6
−15,2
S
a
d
a
n
t
a
37
34
37
28
37
61
75
71
47
52
45
36


KulttuuriMuokkaa

Suomen puolen Ylitornio ja Ruotsin puolen Övertorneå muodostavat yhdessä historiallisesti, kielellisesti ja kulttuurillisesti ainutlaatuisen kokonaisuudenlähde?. Seudulla puhutaan kolmea kieltä: suomea, ruotsia ja meänkieltä.

LiikenneMuokkaa

Ylitorniolle on hyvät tieyhteydet. Valtatie 21 kulkee kuntakeskuksen länsipuolitse, ja itse kylänraitti, Alkkulanraitti, kulkee aivan valtatien välittömässä läheisyydessä. Raitin varren palvelukeskittymästä löytyvät nauhamaisessa asetelmassa kaikki liikkeet ja palvelut. Ylitorniolla on rajanylityspaikka ruotsin puolelle Aavasaksan kylässä, ja Aavasaksalta lähtevät myös seututiet 932 Raanujärvelle ja 930 Mellakosken kautta Muurolaan, Muurolan kautta pääsee myös kätevästi maakuntakeskukseen Rovaniemelle, jonne matkaa kirkonkylältä kertyy 113 kilometriä. Mellakoskelta haarautuu myös Seututie 929 Tervolaan. Valtatietä 21 pitkin on Tornioon 63 kilometriä ja Pelloon 60 kilometriä. Ruotsin puolelle Övertorneån keskustaan Matarenkiin on Ylitornion keskustasta noin 8 kilometriä.

Ylitorniolla on rautatieasema, jossa pysähtyvät kaikki Kolariin menevät ja Kolarista tulevat VR:n henkilöjunat.

PalvelutMuokkaa

Ylitorniolla on lähes kaupunkitasoiset palvelut[9].

OpiskeluMuokkaa

 
Ylitornion kristillinen opisto.

Ylitorniolla on Meän Opisto. Kirkonkylältä löytyvät Ainiovaaran ylä- ja ala-aste sekä lukio, muita sivukouluja on muun muassa Kaulinrannassa, Mellakoskella ja Raanujärvellä.

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Ylitornion väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
6 792
1985
  
6 648
1990
  
6 258
1995
  
6 029
2000
  
5 535
2005
  
5 184
2010
  
4 731
2015
  
4 291
2020
  
3 915
Lähde: Tilastokeskus.[10]

KylätMuokkaa

Aavasaksa, Ainiovaara, Aittamaa, Alkkula (kirkonkylä), Alposjärvi, Armassaari (Paloistenkylä), Etelä-Portimojärvi, Haarasaajo, Hyllykylä, Jolanki, Kainuunkylä (Helsinginkylä), Kaitajärvi, Kantomaanpää, Kapusta, Kaulinranta, Kivijärvi, Kivilompolo, Koivistonpää, Kopanmäki, Kuivakangas, Kuuroskoski, Lohijärvi, Meltosjärvi, Mellakoski, Mellajärvi, Nuotioranta, Närkki, Pessalompolo, Pekanpää, Portimojärvi, Raanujärvi, Ratasvuoma, Sompanen, Suutarinmäki, Taloniemi, Taroniemi, Tengeliö, Tolppi, Törmäsjärvi, Vietonen, Välikylä, Väystäjä

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Ylitorniolla oli 4 118 asukasta, joista 1 931 asui taajamassa, 2 142 haja-asutusalueilla ja 45:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Ylitornion taajama-aste on 47,4 %.[11] Kunnassa on vain yksi taajama, Ylitornion kirkonkylä.[12]

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ylitorniolla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[13]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Ylitorniolla toimii Ylitornion helluntaiseurakunta.[14]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ylitornion alueella toimii Lapin ortodoksinen seurakunta.[15]

MuutaMuokkaa

Ylitorniolla sijaitsee Suomen pohjoisin vankila. Se aloitti toimintansa 18. huhtikuuta 1997. Yksikkö on tarkoitettu avolaitoskelpoisia vankeja varten. Miespaikkoja siellä on 40.[16] Vankilan neljä naispaikkaa siirrettiin lokakuussa 2012 Kestilän avovankilaan.[17] Ylitorniolla sijaitsee Ylitornion kirkko, joka on rakennettu vuonna 1940.[7]

Tunnettuja ylitorniolaisiaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M06* 30.6.2021. Tilastokeskus. Viitattu 4.8.2021.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
  6. Kuntavaalit 2017, Ylitornio Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. a b Retkivinkki: Aavasaksa Geokätköt.fi. 6.8.2020. Viitattu 4.12.2020.
  8. Aavasaksanvaara Aavasaksa. Viitattu 4.12.2020. (englanniksi)
  9. Yleistietoa Ylitornion kunta. Viitattu 29.9.2010.
  10. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2017 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
  11. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.12.2018.
  12. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.12.2018.
  13. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  14. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 7.9.2021.
  15. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lapin-ortodoksinen-seurakunta
  16. Ylitornion vankila Rikosseuraamuslaitos. Viitattu 29.9.2010.
  17. Ylitornion vankilan naispaikat Kestilään Yle uutiset - Perämeri. 2.11.2012. Yle. Viitattu 4.11.2012.

Aiheesta muuallaMuokkaa