Ylitornio
Ylitornio (ruots. Övertorneå) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan lounaisosassa. Kunnassa asuu 3 890 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 2 212,47 km2, josta 184,43 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 1,92 asukasta/km2. Naapurikuntia ovat Suomen puolella Pello, Rovaniemi, Tervola ja Tornio sekä Ruotsin puolella Övertorneå.
Ylitornio Övertorneå |
|
---|---|
![]() |
![]() |
sijainti |
|
Sijainti | |
Maakunta | Lapin maakunta |
Seutukunta | Torniolaakson seutukunta |
Kuntanumero | 976 |
Hallinnollinen keskus | Ylitornion kirkonkylä |
Perustettu | 1482 |
Kokonaispinta-ala |
2 212,47 km² 39:nneksi suurin 2020 [1] |
– maa | 2 028,04 km² |
– sisävesi | 184,43 km² |
Väkiluku |
3 890 198:nneksi suurin 31.12.2020 [2] |
– väestötiheys | 1,92 as./km² (31.12.2020) |
Ikäjakauma | 2016 [3] |
– 0–14-v. | 10,5 % |
– 15–64-v. | 55,2 % |
– yli 64-v. | 34,3 % |
Äidinkieli | 2016 [4] |
– suomenkielisiä | 98,7 % |
– ruotsinkielisiä | 0,5 % |
– saamenkielisiä | 0,1 % |
– muut | 0,8 % |
Kunnallisvero |
20,00 % 255:nneksi suurin 2020 [5] |
Kunnanjohtaja | Tapani Melaluoto |
Kunnanvaltuusto | 17 paikkaa |
2017–2021[6] • Kesk. • Vas. • SDP |
11 5 1 |
www.ylitornio.fi |
Suomen Ylitornio (ja Pello) sekä Ruotsin Ylitornio muodostivat yhden yhtenäisen pitäjän ennen vuotta 1809, jolloin Haminan rauhan raja jakoi sen kahtia. Tuolloin myös nykyinen Pello kuului vielä Ylitornion pitäjään.
Ylitornion nimi taipuu ulkopaikallissijoissa (Ylitorniolla, Ylitorniolta, Ylitorniolle) toisin kuin naapurinsa Tornio (sisäpaikallissijoissa Torniossa, Torniosta, Tornioon).
LuontoMuokkaa
Noin 10 kilometriä kuntakeskuksesta pohjoiseen sijaitsee 242 metriä korkea vaara, Aavasaksa, joka on yksi Suomen 27 virallisesta kansallismaisemasta.[7] Aavasaksasta löytyy kahvila-ravintola, hiihtokeskus ja majoituspalveluita.[8] Kuntakeskus sijaitsee rehevässä Tornionjokilaaksossa, joka on perinteistä viljelysmaata. Maisemaa hallitsevat Torniojoki ja jylhät vaaramaisemat.
IlmastoMuokkaa
Ylitornion ilmastotilastoa
|
KulttuuriMuokkaa
Suomen puolen Ylitornio ja Ruotsin puolen Övertorneå muodostavat yhdessä historiallisesti, kielellisesti ja kulttuurillisesti ainutlaatuisen kokonaisuudenlähde?. Seudulla puhutaan kolmea kieltä: suomea, ruotsia ja meänkieltä.
LiikenneMuokkaa
Ylitorniolle on hyvät tieyhteydet. Valtatie 21 kulkee kuntakeskuksen länsipuolitse, ja itse kylänraitti, Alkkulanraitti, kulkee aivan valtatien välittömässä läheisyydessä. Raitin varren palvelukeskittymästä löytyvät nauhamaisessa asetelmassa kaikki liikkeet ja palvelut. Ylitorniolla on rajanylityspaikka ruotsin puolelle Aavasaksan kylässä, ja Aavasaksalta lähtevät myös seututiet 932 Raanujärvelle ja 930 Mellakosken kautta Muurolaan, Muurolan kautta pääsee myös kätevästi maakuntakeskukseen Rovaniemelle, jonne matkaa kirkonkylältä kertyy 113 kilometriä. Mellakoskelta haarautuu myös Seututie 929 Tervolaan. Valtatietä 21 pitkin on Tornioon 63 kilometriä ja Pelloon 60 kilometriä. Ruotsin puolelle Övertorneån keskustaan Matarenkiin on Ylitornion keskustasta noin 8 kilometriä.
Ylitorniolla on rautatieasema, jossa pysähtyvät kaikki Kolariin menevät ja Kolarista tulevat VR:n henkilöjunat.
PalvelutMuokkaa
Ylitorniolla on lähes kaupunkitasoiset palvelut[9].
OpiskeluMuokkaa
Ylitorniolla on Meän Opisto. Kirkonkylältä löytyvät Ainiovaaran ylä- ja ala-aste sekä lukio, muita sivukouluja on muun muassa Kaulinrannassa, Mellakoskella ja Raanujärvellä.
VäestönkehitysMuokkaa
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
KylätMuokkaa
Aavasaksa, Ainiovaara, Aittamaa, Alkkula (kirkonkylä), Alposjärvi, Armassaari (Paloistenkylä), Etelä-Portimojärvi, Haarasaajo, Hyllykylä, Jolanki, Kainuunkylä (Helsinginkylä), Kaitajärvi, Kantomaanpää, Kapusta, Kaulinranta, Kivijärvi, Kivilompolo, Koivistonpää, Kopanmäki, Kuivakangas, Kuuroskoski, Lohijärvi, Meltosjärvi, Mellakoski, Mellajärvi, Nuotioranta, Närkki, Pessalompolo, Pekanpää, Portimojärvi, Raanujärvi, Ratasvuoma, Sompanen, Suutarinmäki, Taloniemi, Taroniemi, Tengeliö, Tolppi, Törmäsjärvi, Vietonen, Välikylä, Väystäjä
TaajamatMuokkaa
Vuoden 2017 lopussa Ylitorniolla oli 4 118 asukasta, joista 1 931 asui taajamissa, 2 142 haja-asutusalueilla ja 45 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Ylitornion taajama-aste on 47,4 %.[11] Ylitornion taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Ylitornion kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 931 asukasta.[12]
SeurakunnatMuokkaa
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ylitorniolla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[13]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ylitornion alueella toimii Lapin ortodoksinen seurakunta.[14]
MuutaMuokkaa
Ylitorniolla sijaitsee Suomen pohjoisin vankila. Se aloitti toimintansa 18. huhtikuuta 1997. Yksikkö on tarkoitettu avolaitoskelpoisia vankeja varten. Miespaikkoja siellä on 40.[15] Vankilan neljä naispaikkaa siirrettiin lokakuussa 2012 Kestilän avovankilaan.[16] Ylitorniossa sijaitsee Ylitornion kirkko, joka on rakennettu vuonna 1940.[7]
Tunnettuja ylitorniolaisiaMuokkaa
- Mauri Gardin, poliitikko
- Hanne, laulaja
- Mikko Heikka, piispa
- Lauri Impiö, kansanedustaja, pappi ja rehtori
- Matti Jama, runoilija
- Olavi Jama, runoilija ja kriitikko
- Sami Jauhojärvi, hiihtäjä
- J. A. Juvani, kuvataiteilija
- Annikki Kariniemi (vuosina 1944–1962 Kariniemi-Willamo), kirjailija
- Väinö Kataja, kirjailija
- Jarkko Kauvosaari, jääkiekkoilija
- Toni Koivisto, jääkiekkoilija
- Henri Kyntäjä, voimanostaja, vahvamies
- Rosa Liksom, kirjailija
- Markus (Markku Tranberg), laulaja
- Teuvo Oinas, laulaja, Tangokuningas 1986
- Tapani Rantala, taidemaalari
- Yrjö Rautio, Kansan Uutisten ex-päätoimittaja
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
- ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*-2020M12* 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 11.2.2021.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2020 27.11.2019. Verohallinto. Viitattu 26.1.2020.
- ↑ Kuntavaalit 2017, Ylitornio Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ a b Retkivinkki: Aavasaksa Geokätköt.fi. 6.8.2020. Viitattu 4.12.2020.
- ↑ Aavasaksanvaara Aavasaksa. Viitattu 4.12.2020. (englanniksi)
- ↑ Yleistietoa Ylitornion kunta. Viitattu 29.9.2010.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2017 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.12.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lapin-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Ylitornion vankila Rikosseuraamuslaitos. Viitattu 29.9.2010.
- ↑ Ylitornion vankilan naispaikat Kestilään Yle uutiset - Perämeri. 2.11.2012. Yle. Viitattu 4.11.2012.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ylitornio Wikimedia Commonsissa