Ylitornio

Ylitornio (ruots. Övertorneå) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan lounaisosassa. Kunnassa asuu 3 890 ihmistä ja sen pinta-ala on 2 212,47 km², josta 184,43 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 1,92 asukasta/km². Naapurikuntia ovat Suomen puolella Pello, Rovaniemi, Tervola ja Tornio sekä Ruotsin puolella Övertorneå.

Ylitornio Övertorneå
vaakuna	sijainti
Sijainti	66°19′10″N, 023°40′15″E
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Torniolaakson seutukunta
Kuntanumero	976
Hallinnollinen keskus	Ylitornion kirkonkylä
Perustettu	1482
Kokonaispinta-ala	2 212,47 km² 39:nneksi suurin 2020
– maa	2 028,04 km²
– sisävesi	184,43 km²
Väkiluku	3 890 198:nneksi suurin 31.12.2020
– väestötiheys	1,92 as./km² (31.12.2020)
Ikäjakauma	2016
– 0–14-v.	10,5 %
– 15–64-v.	55,2 %
– yli 64-v.	34,3 %
Äidinkieli	2016
– suomenkielisiä	98,7 %
– ruotsinkielisiä	0,5 %
– saamenkielisiä	0,1 %
– muut	0,8 %
Kunnallisvero	20,00 % 255:nneksi suurin 2020
Kunnanjohtaja	Tapani Melaluoto
Kunnanvaltuusto	17 paikkaa
2017–2021  • Kesk.  • Vas.  • SDP	11 5 1
www.ylitornio.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Ylitornio Ainiovaaralta nähtynä

Suomen Ylitornio (ja Pello) sekä Ruotsin Ylitornio muodostivat yhden yhtenäisen pitäjän ennen vuotta 1809, jolloin Haminan rauhan raja jakoi sen kahtia. Tuolloin myös nykyinen Pello kuului vielä Ylitornion pitäjään.

Ylitornion kirkko.

Ylitornion nimi taipuu ulkopaikallissijoissa (Ylitorniolla, Ylitorniolta, Ylitorniolle) toisin kuin naapurinsa Tornio (sisäpaikallissijoissa Torniossa, Torniosta, Tornioon).

Luonto

Aavasaksan maisemaa.

Noin 10 kilometriä kuntakeskuksesta pohjoiseen sijaitsee 242 metriä korkea vaara, Aavasaksa, joka on yksi Suomen 27 virallisesta kansallismaisemasta. Aavasaksasta löytyy kahvila-ravintola, hiihtokeskus ja majoituspalveluita. Kuntakeskus sijaitsee rehevässä Tornionjokilaaksossa, joka on perinteistä viljelysmaata. Maisemaa hallitsevat Torniojoki ja jylhät vaaramaisemat.

Ilmasto

Ylitornion ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −8,3 −7,3 −1,5 4,7 11,9 17,9 20,6 17,5 11,4 3,9 −2,8 −6,6 ka. 5,1 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −17,3 −16,7 −11,9 −5 1,5 7 10 7,7 3,1 −1,9 −9,2 −15,2 ka. −4 Vrk:n keskilämpötila (°C) −12,4 −11,6 −6,5 0 6,8 12,6 15,3 12,5 7,5 1 −5,8 −10,6 ka. 0,7 Sademäärä (mm) 37 34 37 28 37 61 75 71 47 52 45 36 Σ 560 Sadepäivät (d) 16 16 14 11 12 13 15 14 14 16 18 17 Σ 176 L ä m p ö t i l a −8,3 −17,3 −7,3 −16,7 −1,5 −11,9 4,7 −5 11,9 1,5 17,9 7 20,6 10 17,5 7,7 11,4 3,1 3,9 −1,9 −2,8 −9,2 −6,6 −15,2 S a d a n t a 37 34 37 28 37 61 75 71 47 52 45 36 Lähde: Tilastoja Suomen ilmastosta 1981-2010

Kulttuuri

Suomen puolen Ylitornio ja Ruotsin puolen Övertorneå muodostavat yhdessä historiallisesti, kielellisesti ja kulttuurillisesti ainutlaatuisen kokonaisuuden^lähde?. Seudulla puhutaan kolmea kieltä: suomea, ruotsia ja meänkieltä.

Liikenne

Ylitorniolle on hyvät tieyhteydet. Valtatie 21 kulkee kuntakeskuksen länsipuolitse, ja itse kylänraitti, Alkkulanraitti, kulkee aivan valtatien välittömässä läheisyydessä. Raitin varren palvelukeskittymästä löytyvät nauhamaisessa asetelmassa kaikki liikkeet ja palvelut. Ylitorniolla on rajanylityspaikka ruotsin puolelle Aavasaksan kylässä, ja Aavasaksalta lähtevät myös seututiet 932 Raanujärvelle ja 930 Mellakosken kautta Muurolaan, Muurolan kautta pääsee myös kätevästi maakuntakeskukseen Rovaniemelle, jonne matkaa kirkonkylältä kertyy 113 kilometriä. Mellakoskelta haarautuu myös Seututie 929 Tervolaan. Valtatietä 21 pitkin on Tornioon 63 kilometriä ja Pelloon 60 kilometriä. Ruotsin puolelle Övertorneån keskustaan Matarenkiin on Ylitornion keskustasta noin 8 kilometriä.

Ylitorniolla on rautatieasema, jossa pysähtyvät kaikki Kolariin menevät ja Kolarista tulevat VR:n henkilöjunat.

Palvelut

Ylitorniolla on lähes kaupunkitasoiset palvelut.

Opiskelu

Ylitornion kristillinen opisto.

Ylitorniolla on Meän Opisto. Kirkonkylältä löytyvät Ainiovaaran ylä- ja ala-aste sekä lukio, muita sivukouluja on muun muassa Kaulinrannassa, Mellakoskella ja Raanujärvellä.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Ylitornion väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			6 792
1985			6 648
1990			6 258
1995			6 029
2000			5 535
2005			5 184
2010			4 731
2015			4 291
2020			3 915
Lähde: Tilastokeskus.

Kylät

Aavasaksa, Ainiovaara, Aittamaa, Alkkula (kirkonkylä), Alposjärvi, Armassaari (Paloistenkylä), Etelä-Portimojärvi, Haarasaajo, Hyllykylä, Jolanki, Kainuunkylä (Helsinginkylä), Kaitajärvi, Kantomaanpää, Kapusta, Kaulinranta, Kivijärvi, Kivilompolo, Koivistonpää, Kopanmäki, Kuivakangas, Kuuroskoski, Lohijärvi, Meltosjärvi, Mellakoski, Mellajärvi, Nuotioranta, Närkki, Pessalompolo, Pekanpää, Portimojärvi, Raanujärvi, Ratasvuoma, Sompanen, Suutarinmäki, Taloniemi, Taroniemi, Tengeliö, Tolppi, Törmäsjärvi, Vietonen, Välikylä, Väystäjä

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Ylitorniolla oli 4 118 asukasta, joista 1 931 asui taajamissa, 2 142 haja-asutusalueilla ja 45 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Ylitornion taajama-aste on 47,4 %. Ylitornion taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Ylitornion kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 931 asukasta.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ylitorniolla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Ylitornion seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ylitornion alueella toimii Lapin ortodoksinen seurakunta.

Muuta

Ylitorniolla sijaitsee Suomen pohjoisin vankila. Se aloitti toimintansa 18. huhtikuuta 1997. Yksikkö on tarkoitettu avolaitoskelpoisia vankeja varten. Miespaikkoja siellä on 40. Vankilan neljä naispaikkaa siirrettiin lokakuussa 2012 Kestilän avovankilaan. Ylitorniossa sijaitsee Ylitornion kirkko, joka on rakennettu vuonna 1940.

Tunnettuja ylitorniolaisia

• Mauri Gardin, poliitikko
• Hanne, laulaja
• Mikko Heikka, piispa
• Lauri Impiö, kansanedustaja, pappi ja rehtori
• Matti Jama, runoilija
• Olavi Jama, runoilija ja kriitikko
• Sami Jauhojärvi, hiihtäjä
• J. A. Juvani, kuvataiteilija
• Annikki Kariniemi (vuosina 1944–1962 Kariniemi-Willamo), kirjailija
• Väinö Kataja, kirjailija
• Jarkko Kauvosaari, jääkiekkoilija
• Toni Koivisto, jääkiekkoilija
• Henri Kyntäjä, voimanostaja, vahvamies
• Rosa Liksom, kirjailija
• Markus (Markku Tranberg), laulaja
• Teuvo Oinas, laulaja, Tangokuningas 1986
• Tapani Rantala, taidemaalari
• Yrjö Rautio, Kansan Uutisten ex-päätoimittaja

Katso myös

• Luettelo Ylitornion julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ylitornio Wikimedia Commonsissa

• Ylitornion kunnan kotisivut
• Tilastokeskus - Ylitornion avainluvut