Avaa päävalikko

Vankila

laitos, jossa pidetään lainrikkojia
Jeremy Benthamin suunnitteleman Panoptikon-vankilan piirustukset vuodelta 1791.

Vankila eli tyrmä on laitos, jossa säilytetään vankeja. Vankilassa olevat vangit voivat olla esimerkiksi rikoksista epäiltyjä tutkintavankeja, vankeusrangaistukseen tuomittuja tai sakon muuntorangaistusta suorittavia, turvasäilöön vangittuja tai hallituksen mielivaltaisesti vangitsemia henkilöitä. Vankilan tarkoitus on eristää julkisen vallan eri tavoin yhteiskunnalle jollain tapaa haitallisiksi toteamat henkilöt yhteiskunnasta, jolloin he eivät pysty jatkamaan haitallista toimintaansa. Vankila perustuu myös ajatukseen, että vankilaan joutumisen uhka, vapauden menettäminen, toimisi rikoksia ehkäisevästi.

Vankila on olennainen osa järjestäytyneen yhteiskunnan laillista rikosseuraamusjärjestelmää.[1] Suomessa vankilat ovat osa Rikosseuraamuslaitosta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on myös yksityisen tahon yhteiskunnan käyttöön tarjoamaa vankilapalvelua. Vankila on suunniteltu siten, että sieltä karkaaminen on mahdollisimman vaikeaa. Vankilat ovat tavanomaisesti aidattuja ja vartioituja. Vankilan kaltaisia laitoksia ovat keskitysleirit. Psykiatristen sairaaloiden alkuhistoria on samankaltainen kuin vankiloiden.

RangaistuslaitoksetMuokkaa

 
Vanhojen vankiloiden osastot ovat usein koristeellisia, mutta epäkäytännöllisiä. Kuva Kuopion vankilasta.

Rangaistuslaitosten historian on kirjoittanut Michel Foucault (1975). Teoksessaan Tarkkailla ja rangaista Foucault toteaa, että valta ei ole vain ”laki, joka sanoo ei”. Se vaatii toteutuakseen väkivaltakoneiston. Tähän koneistoon kuuluu olennaisena osana vankilalaitos siinä missä poliisi ja armeijakin. Valtakäsitys, joka perustuu kiellon, riiston ja alistamisen ajatuksille, ei kykene tarttumaan vallan muihin piirteisiin. Foucault’lle valta on ennen kaikkea tuottavaa; valta tuottaa ja muovaa todellisuutta ja meitä sen keskellä. Valta tuottaa tarpeidensa mukaisen totuuden ja todellisuuden: totuus on valtaa hyvin käytännöllisessä mielessä.[2] Panoptikon on filosofi Jeremy Benthamin suunnittelma vankilatyyppi, joka on rakennettu niin, että vankeja voidaan seurata vähimmällä mahdollisella henkilökunnalla niin, että vanki ei huomaa, että häntä seurataan.[3]

Vankilat voivat olla julkisia tai yksityisiä laitoksia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa osa vankiloista on yksityisen tahon omistamia ja ne tarjoavat maksullista vankeinhoitoa yhteiskunnalle.[4] Vankilaan joutumisen perustalla on ajatus siitä, että vapauden menettäminen toimii rikoksia ehkäisevästi. Eri koulukuntien mukaan ehkäisevää voi olla itse rangaistus tai toisaalta vankilan sisäinen rikollisia kuntouttava toiminta.[5]

 
Konnunsuon vankilan niin kutsuttu sellitalo.
 
Changin vankila Singaporessa 1945

VankilaväestöMuokkaa

Pääartikkeli: Vanki

Kaikkiaan Suomen vankiloissa istui vuonna 2003 keskimäärin noin 3 500 tuomittua, joista naisvankeja oli noin 200. Suomen vankiluku on Euroopan pienimpiä ja samaa luokkaa muiden Pohjoismaiden kanssa. Yhdysvaltain ja Venäjän vankiloissa on vankeja väkilukuun suhteutettuna kymmenenkertainen määrä.[6] Amnesty Internationalin laskujen mukaan mielipidevankeja oli kymmenen, joista kaikki totaalikieltäytyjiä. Suomen vangeista romaneja on suhteellisesti enemmän kuin valtaväestöön kuuluvia vankeja, joskin tarkkaa tietoa asiasta on hankala saada, koska lainsäädäntö kieltää tilastoinnin etnisen taustan perusteella.[7]

Ilkka Taipaleen mukaan Suomessa nuorisovankiloissa lähes 90 prosenttia on lukihäiriöisiä ja normaalivankiloissa arviolta puolet. Tarkkaavaisuusongelmat ja laaja-alainen kehityshäiriö ovat vangeilla yleisiä. Myös mielenterveysongelmat ovat tavallisia.[8] Westermarck-efekti ja kaksostutkimus ovat osoittaneet, että geeneillä voi olla suurempi vaikutus yksilön persoonallisuuteen ja antisosiaaliseen käyttäytymiseen kuin lapsuuden kokemuksilla[9].

Vangeista noin 90 prosenttia on miehiä. Vangituista miehistä 15-25 prosenttia on psykopaatteja[10]. Vapausrangaistuksia suorittaa monessa maassa myös henkilöitä, jotka eivät ole tehneet niitä tekoja joista heidät on tuomittu. Yhdysvalloissa psykiatrisen laitoshoidon korvaaminen avohoidolla on johtanut vankilaväestön kasvamiseen. Monet mielenterveyshäiriöistä kärsivät ovat siis vankilassa aikaisemman psykiatrisen laitoshoidon sijaan. Yhdysvalloissa mielenterveyshäiriöistä kärsivät usein vangitaan hoitamisen sijaan. Yhdysvaltalaisissa vankiloissa on runsaasti psykoosista kärsiviä.[11]

Vankiloiden toimintaa ja käytäntöjäMuokkaa

Vankilalle on tunnusomaista, että vangin liikkuminen laitoksen sisällä ja alueella on tarkkaan kontrolloitua. Ulkoapäin lukittavat ovet suljetaan päiväjärjestyksen ja vankilan osaston mukaisena aikana useasti joka päivä. Ovet avataan aamuisin taas aamutoimia varten, yleensä klo 06.00 ja 07.00 välillä. Iltaisin voidaan joissakin laitoksissa järjestää vapaa-ajan toimintaa, johon jossakin muodossa lähes kaikki vangit voivat osallistua. Muun ajan vangit viettävät selleissä.

Työtoiminta ja erilaiset kuntouttavat toimintaohjelmat kuuluvat nykyisin jo melkein joka vankilan arkeen. Aiemmin ajateltiin, että työ on lääke suunnilleen kaikkeen, mutta ulkomaisten tutkimusten ja esimerkkien mukaan on osoittautunut, että jotkut kuntouttavat ohjelmat toteuttavat työtoimintaa paremmin Rikos­seuraamus­laitoksen tavoitetta vähentää uusintarikollisuutta. Tämä tietenkin koskee vain osaa vangeista, koska elämäntilanteet ja tarpeet ovat yksilöllisiä.

Tapaaminen on mahdollista vankiloissa yleisimmin viikonloppuisin ja pyhäpäivinä. Yleensä tapaamiseen tulee anoa lupa etukäteen. Anomuksessa on kerrottava tapaajien henkilötietoja.

Vaikka kanttiinissa voi suorittaa ostoksia, käteisen rahan hallussapito on suomalaisissa vankiloissa kielletty. Ostokset maksetaan vangin omalta tililtä ja kanttiiniin pääsee ostoksille tyypillisesti tunnin-kahden ajan yhtenä päivänä viikossa.

Ravinto ja terveydenhoito vankilassaMuokkaa

Vankila on velvollinen järjestämään vangeille heidän tarvitsemansa terveyden- ja sairaanhoidon. Haaste on suuri, sillä vangeilla on keskimääräistä enemmän erilaisia terveydellisiä ongelmia, joista suurin osa johtuu epäterveellisistä elämäntavoista. Vangeille tarjotaan kuitenkin laitoksissa mahdollisuus päihteettömään elämäntapaan ja terveyden ylläpidon kannalta riittävään liikuntaan. Laitoksissa on myös ravinto-opillisesti tasapainotettu ruoka ja erityisryhmien ruokavaliot. Kanttiinista vangilla on mahdollisuus ostaa laitoksessa luvallisia esineitä ja ruoka-aineita. Suosikkiartikkeleita ovat kahvi sekä pikakahvi (vankilaslangilla "Nessi" Nestlen Nescafe-tuotemerkin mukaan), muovipulloissa olevat virvoitusjuomat, liha- ja makkaratuotteet, säilykkeet, makeiset, sätkätupakka sekä sätkäpaperi. Vankeusvanki saa käyttää kuukaudessa korkeintaan 120 euroa ostoksiin.

Suomen vankilatMuokkaa

Suomen vankilat jaettiin vuonna 2006 viiteen aluevankilaan, joiden alaisuudessa toimii 16 suljettua vankilaa ja 19 avovankilaa. Hämeenlinnan Vankisairaala ja Turun Psykiatrinen vankisairaala ovat hallinnollisesti Rikos­seuraamus­laitoksen terveydenhuoltoyksikön alaisuudessa.

Suljettuina laitoksina toimivat entiset keskusvankilat sekä läänin- ja varavankilat. Keskusvankiloissa säilytettiin vankeusvankeja, kun taas lääninvankiloissa pääasiassa tutkintavankeja. Varavankilat olivat jotakin tilapäiseksi ajateltua tarvetta varten perustettuja täytäntöönpanopaikkoja. Suomessa toimii myös Psykiatrinen vankisairaala.

 
Vankeinhoidon organisaatio.

Ulkomaisia vankiloitaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Honkatukia, Päivi., Kivivuori, Janne.: Nuorisorikollisuus : määrä, syyt ja kontrolli. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, 2006. 500576157. ISBN 9517043236, 9789517043236. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.2.2019).
  2. Foucault, Michel (1980), Tarkkailla ja rangaista. Otava, Helsinki
  3. Lang, Silke Berit. "The Impact of Video Systems on Architecture", dissertion, Swiss Federal Institute of Technology, 2004
  4. America's Shocking History of Private Prisons Time. Viitattu 18.2.2019. (englanniksi)
  5. Matti Marttunen: Nuorisorikosoikeus OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 236. Viitattu 18.2.2019. (englanniksi)
  6. "Vangit" www.rikosseuraamus.fi. 2010. Viitattu 17.2.2019.
  7. Lounela, Paavo.: Romanit Suomen vankiloissa. Helsinki: Vankeinhoidon koulutuskeskuksen julkaisu 1/2001. 58303628. ISBN 9518851964, 9789518851960. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.2.2019).
  8. Riikka Kostiainen: Yksinäisten syrjäytyneiden miesten asialla. Haaste. [1] Arkistoitu versio
  9. Jokela Markus (2006) Perimä ja ympäristö antisosiaalisuuden kehityksessä. Teoksessa Honkatukia, Päivi & Kivivuori, Janne (toim.) (2006) Nuorisorikollisuus - Määrä, syyt ja kontrolli. Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 66. Nuorisoasiain neuvottelukunta, julkaisuja 33. ISBN 951-704-323-6 ISSN 0357-0126. Arkisto
  10. Julia Lushing, Kent Kiehl: Psychopathy. Scholarpedia, 2.5.2014, nro 5, s. 30835. doi:10.4249/scholarpedia.30835. ISSN 1941-6016. Artikkelin verkkoversio. en
  11. Swanson, Ana: A shocking number of mentally ill Americans end up in prison instead of treatment Washington Post. 30.4.2015. Arkistoitu . Viitattu 17.2.2019.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Geltner, G.: The Medieval Prison: A Social History. Princeton University Press, 2008.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vankila.
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Vankila.