Landsbergin vankila
Landsbergin vankila (saks. Justizvollzugsanstalt Landsberg) on vankila ja entinen kuritushuone, joka sijaitsee Landsberg am Lechin kylässä Kaakkois-Baijerissa Etelä-Saksassa 65 kilometrin päässä Münchenistä ja 34 kilometrin päässä Augsburgista. Sen suunnitteli Hugo Höfl käyttäen mallina panoptikon-vankilatyyppiä yhdistäen sen jugend-taidetyyliin.
Historia
muokkaaLandsbergin vankila rakennettiin vuonna 1910 kaupungin läntiselle alueelle. Tunnetuin vanki oli Adolf Hitler joka joutui vankilaan oluttupavallankaappausyrityksen seurauksena vuonna 1924 ja vapautui kahdeksan kuukauden jälkeen saman vuoden joulukuussa. Landsbergissa Hitler saneli kirjansa Taisteluni sihteerilleen Rudolf Hessille.
Toisen maailmansodan jälkeen Landsbergin vankila oli Yhdysvaltain armeijan käytössä. Vuonna 1946 kenraali Joseph T. McNarney nimesi vankilan uudelleen nimellä "War Criminal Prison Nr. 1"[1]. Sinne vietiin tuomittuja sotarikollisia ja monia natsivirkailijoita. Viiden ja puolen vuoden aikana vankilassa teloitettiin hieman alle 288 sotarikollista joista 259 hirttämällä ja 29 ampumalla[2]. 8. kesäkuuta 1952 annettiin Saksan liittotasavallan viimeinen kuolemantuomio.
Yhdysvallat luovutti vankilan Baijerin oikeusministeriön käyttöön vuonna 1958 jolloin luovuttiin kuolemantuomioista sekä War Criminal Prison No. 1-nimestä.. Nykyään vankilassa on työtoimintaa ja erilaisia kuntouttavia toimintoja.
Landsbergin vankilan tunnettuja vankeja
muokkaa- Anton von Arco auf Valley, poliittinen aktivisti joka ampui Baijerin pääministeri Kurt Eisnerin
- Karl Fiehler, natsipuolueen jäsen
- Michael Graeter, rikoksena konkurssin salaaminen, uskottomuus
- Rudolf Hess, natsipuolueen varajohtaja
- Adolf Hitler, natsipuolueen johtaja, tuomittiin oluttupavallankaappauksen johtamisesta
- Uli Hoeneß, veronkiertäjä[3]
- Adolf Hühnlein, natsipuolueen jäsen
- Hermann Kriebel, osallisena oluttupavallankaappakseen
- Günter Maschke, siviilipalveluksesta kieltäytyjä
- Emil Maurice, natsipuolueen jäsen
- Josef Müller, sijoitusneuvontarikos[4]
- Hannsheinz Porst, tuomittiin maanpetoksesta
- Ernst Pöhner, osallisena oluttupavallankaappakseen
- Helg Sgarbi, rikoksena petoksen ja kiristyksen yrittäminen[5]
- Gregor Strasser, natsipuolueen johtaja
- Julius Streicher, Der Stürmer -propagandalehden perustaja
- Friedrich Weber, osallisena oluttupavallankaappakseen
- Karl-Heinz Wildmoser nuorempi, rikoksena lahjonta ja kavallus.
Lähteet
muokkaa- ↑ The Landsberg prison for war criminals buergervereinigung-landsberg.org. Viitattu 29.7.2014. (englanniksi)
- ↑ WWII Hanging War Criminals liveleak.com. Viitattu 29.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Haftstrafe in Landsberg angetreten Web Archive (br.de 30.6.2014). Arkistoitu 3.6.2014. Viitattu 17.9.2015. (saksaksi)
- ↑ Ex-Sträfling Josef Müller: "Dann wird es Nacht, die Tür fällt zu, du bist allein" spiegel.de. Viitattu 29.7.2014. (saksaksi)
- ↑ Quandt-Erbin: Klatten zwingt Erpresser in Beugehaft spiegel.de. Viitattu 29.7.2014. (saksaksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Landsberg am Lech kylän verkkosivut (saksaksi)
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Landsbergin vankila Wikimedia Commonsissa