Långholmen (Tukholma)
Långholmen on yksi Ruotsin pääkaupungin Tukholman kaupunginosista sekä Mälarenin saarista. Se sijaitsee kaupungin keskustan alueella, Södermalmin sekä Kungsholmenin välissä, ja kuuluu hallinnollisesti Södermalmin kaupunginosa-alueeseen.[1][a]
Långholmen taustalla, etualalla Södermalmin asuinkortteleita.
Sijainti | |
---|---|
Vesialue | |
Korkein kohta | |
Pinta-ala |
36 ha |
Asukasluku |
140 [a] |
---|---|
Asutuskeskukset |
Maantietoa
muokkaaRakennukset, asuminen ja muu toiminta
muokkaaSekä saaren länsi- että itäpäässä on metsää. Saaren länsipuoliskolla sijaitsee vankilamuseo, joka toimii entisissä vuonna 1975 lopetetun Långholmenin keskusvankilan (Långholmens centralfängelse) tiloissa. Sen pohjoispuolella on Långholmenin kansankorkeakoulun tilat (Långholmens folkhögskola). Saaren etelärannassa toimii osittain silla alla matkailuautojen leirintäalue ja saaren itäpäässä historiallisen vanha telakka Mälarvarvet. Sillä on perinteitä 1680-luvulle asti. Saarella on myös kiinteätä asutusta noin 150 asukkaan verran.[1][a]
Saari
muokkaaLångholmen on 1,3 kilometriä pitkä ja 0,4 kilometriä leveä. Saaren pinta-ala on 36 hehtaaria ja se sijaitsee Mariebergsfjärdenin ja Riddarfjärdenin välissä. Långholmen sijaitsee hyvin lähellä Södermalmin rantaa ja niiden välissä on 25–70 metriä leveä Pålsundet. Södermalmin länsipuolella sijaitsee pieni Reimersholme, joka on myös lähellä Långholmenia. Niiden välissä sijaitsee Långholmsviken, joka on 30–130 metriä leveä, joka muuttuu Lånholmskanaleniksi. Kohdassa, missä Långholmskanalen ja Pålsundet kohtaavat, haarautuu etelään päin Reimersholmen ja Södermalmin välinen yli 10-metrinen salmi. Se avautuu Liljeholmsvikeniin, josta alkaa kanava Årstavikeniin Södermalmin eteläpuolelle. Kaikissa kuvailluissa kanavissa ja salmessa on pienveneille laiturit. Södermalmikin on saari, jonka kanavaa tosin säännöstellään suluilla. Lilla Essingen näkyy Långholmenin länsipäästä katsottaessa 400 metrin päässä ja Stora Essingen 950 metrin päässä.[1][2]
Liikenne
muokkaaRiddarfjärdin ylittää Långholmenin kautta vuonna 1935 valmistunut Västerbron, jolla veden ylittävä osuus on 340 metriä. Västerbronilta ei pääse saarelle, vaan silloin on käytettävä Södermalmilta tulevaa Pålsundsin siltaa (Pålsundsbron) tai Långholmin siltaa (Långholmsbron). Långholmenin silta oli käytössä jo vuonna 1782, mutta se on luonnollisesti rakennettu uudelleen monia kertoja sen jälkeen.[1][a]
Virkistystoimintaa
muokkaaLångholmenia pidetään kesäisin Tukholman vihreänä keitaana. Se on suosittu kävelyretkien kohde, saaren uimarannassa käydään uimassa ja saaren puistossa käydään piknikillä. Saaressa on myös jalkapallokenttä.[1][a]
-
Puiston käytäviä
-
Långholmslanalen
-
Ilmakuva vankilasta, Påsundetista ja Mälasvarvetista
-
Mälarvarvet
Historiaa
muokkaaKaupunginosa on muodostettu vuonna 1906. Långholmeniin rakennettiin vuonna 1874 Tukholman keskusvankila, joka toimi vuoteen 1975 asti vankilana ja joka oli yksi Ruotsin suurimmista. Nykyisin vankilarakennus toimii hotellina sekä museona. Osa rakennuksesta tuhottiin vuonna 1982.[a]
-
Elias Martin, vuodelta 1787
-
Mälarvarvet vuonna 1847
-
Keskusvankila vuonna 1890
-
Meritulli Långholmenilla vuonna 1890
-
Västerbron vuonna 1934
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaaHuomioita
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g Långholmen Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 16.2.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Mälaren-Riddarfjärden (SE658020-162623) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 16.2.2021. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Långholmen Wikimedia Commonsissa