Avaa päävalikko
Špalernajan tutkintavankilan sisätiloja. Valokuva Vihtori Kosolan muistelmateoksesta Viimeistä piirtoa myöten vuodelta 1935.

Špalernajan tutkintavankila oli 1800-luvulla rakennettu vankila Pietarin kaupungissa Venäjällä.

Vankila sijaitsi Špalernaja-kadun varrella, jonka mukaan se sai nimensä. Se rakennettiin keisari Aleksanteri II:n aikana 1871–1875 arkkitehti Karl J. Majevskin johdolla Venäjän ensimmäiseksi tutkintavankilaksi. Majevski noudatti amerikkalaista mallia, jonka mukaan vankisellit sijoitettiin sisäpihaa kiertävien rautaisten käytäväkerrosten varrelle.

Vankilassa on 317 yhdelle vangille tarkoitettua selliä, 68 joukkoselliä, eristys- ja rangaistushuoneita ja vankilan sairaala, joka on suunniteltu 700-henkisen vankilan tarpeisiin sopivaksi. Pyhän Aleksanteri Nevskin kappeli sijaitsi vankilaan pihasiiven kolmannessa kerroksessa vuoteen 1919, jolloin se lakkautettiin. Kappeli on jälleenrakennettu Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.

Vankilaa käytettiin lähinnä poliittisten vankien säilytykseen. Vankeihin lukeutui kommunististen vallankumouksellisten lisäksi useiden muiden vallankumouksellisten ryhmien jäseniä ja lisäksi useita keisarin salaisen poliisin Ohranan pidättämiä suomalaisia aktivisteja 1900-luvun alussa. Suomalaisiin vankeihin kuuluivat muun muassa Esko Riekki, myöhemmin Suomen oman salaisen poliisin Etsivän keskuspoliisin päällikkö, Lapuan liikkeen perustaja Vihtori Kosola ja Suomen ilmavoimien hävittäjälentäjä Lauri Pekuri. Sellissä numero 193 istui Vladimir Lenin 1895–1897. Tästä sellistä tehtiin Neuvostoliiton aikana museo.

Helmikuun vallankumouksen aikana 1917 kapinalliset vapauttivat kaikki vangit. Vankila otettiin uudestaan käyttöön vuonna 1920, minkä jälkeen se kuului KGB:lle ja FSB:lle. Neuvostovallan aikana vankien olot ja kohtelu heikkenivät. Pietarilaiset eli silloiset leningradilaiset kutsuivat sitä nimellä ”Špalerka”. Vielä 1980-luvulla KGB säilytti siellä kuulusteltavina kolmeakymmentä poliittista vankia, joihin lukeutui muun muassa ihmisoikeusaktivisteja. Rakennus on purettu uudisrakentamisen tieltä.

LähteetMuokkaa