Aleksanteri Nevski

Novgorodin johtaja ja Vladimirin suurruhtinas
Tämä artikkeli käsittelee henkilöä. Hänestä kertovasta Sergei Eisensteinin elokuvasta on oma artikkelinsa.

Aleksanteri Nevski eli Pyhä Aleksanteri Nevalainen (ven. Алекса́ндр Яросла́вич Не́вский, Aleksandr Jaroslavitš Nevski, Ru-Alexander Nevsky.ogg kuuntele (ohje); 1219 Pereslavl-Zalesskin ruhtinaskunta1263 Gorodetsin ruhtinaskunta) oli pyhäksi korotettu Novgorodin ruhtinas sekä myöhemmin Vladimirin suuriruhtinas. Venäjällä häntä pidetään kansallissankarina, sillä hän torjui kahdesti Novgorodia lännestä uhanneet vieraat sotajoukot.

Pyhän Aleksanteri Nevalaisen ikoni.
Aleksanteri Nevski

Syntyperä

muokkaa

Aleksanteri Nevski syntyi vuonna 1219 Vladimirin suuriruhtinaan Jaroslavin toiseksi vanhimpana poikana. Hänestä tuli vuonna 1236 Novgorodin ruhtinas. Ryhdyttyään yhteistyöhön mongolien kanssa Aleksanteri sai Kultaisen ordan kaanilta Vladimirin suuriruhtinaan arvon, joka oli aiemmin kuulunut hänen veljelleen, mongoleja vastaan kapinoineelle Andrei II:lle.[1]

Hänen vaimonsa oli vuodesta 1238 lähtien Polotskin ruhtinatar Aleksandra Brjatšislavna[2], joissakin tiedoissa nimellä ruhtinatar Vassa. On mahdollista että Aleksanteri Nevski oli naimissa kaksi kertaa, koska vaimon hautakivessä olevat vuosilukutiedot ovat ristiriitaiset. Toisaalta Vassa voi olla ruhtinatar Aleksandran nunna-nimi, mikäli hän teki luostarilupauksen jäätyään leskeksi. Hänet on haudattu tyttärensä Jevdokijan kanssa Vladimirin Jumalanäidin Ylösnousemuksen eli Uspenskin Kniaginin luostarin kirkkoon.[3]

Heille syntyivät lapset:

  • Vasili (1245–1271 asti), Novgorodin ruhtinas;
  • Dmitri (1250–1294), Novgorodin ruhtinas 1260–1263, Pereslavlin ruhtinas, Vladimirin suuriruhtinas 1276–1281 ja 1283–1293;
  • Andrei (n. 1255–1304), Kostroman ruhtinas 1276–1293 ja 1296–1304, Vladimirin suuriruhtinas 1281–1284 ja 1292–1304, Novgorodin ruhtinas 1281–1285 ja 1292–1304, Gorodetskin ruhtinas 1264–1304;
  • Daniel (1261–1303), Moskovan ruhtinas 1263–1303, Danilovitš-dynastian perustaja;
  • Jevdokija, nai Smolenskin ruhtinas Konstantin Rostislavitšin.

Sankarimyytin synty

muokkaa

Lisänimen Nevski eli Nevalainen Aleksanteri on myöhemmin saanut hänen Nevajoen rannoilla ruotsalaisista, norjalaisista, suomalaisista ja hämäläisistä vuonna 1240 saavuttamastaan Nevan taistelun voitosta. Nimeä ei käytetty vielä Aleksanterin elinaikana. Kahta vuotta myöhemmin vuonna 1242 Aleksanteri löi saksalaisen kalparitarien hyökkäysarmeijan Peipsijärven jäällä.[1]

Sergei Eisensteinin elokuva Aleksanteri Nevski, jonka huippukohdassa jää pettää raskaisiin rengaspanssareihin pukeutuneiden saksalaisritarien alla, ja Sergei Prokofjevin siihen säveltämä musiikki ovat edistäneet sankarimyytin syntymistä. Eisensteinin elokuva kuvattiin vuonna 1938, jolloin Neuvostoliitossa vallitsivat erittäin saksalaisvastaiset mielialat. Elokuva kuitenkin vedettiin pois levityksestä elokuussa 1939 natsien ja Neuvostoliiton hallituksen allekirjoitettua hyökkäämättömyyssopimuksen.[1]

Pyhäksi julistaminen

muokkaa

Saksalaisten ritarien tappio tulkittiin pian oikeauskoisten voitoksi paavin johtamista hyökkäyshaluisista katolilaisista, ja Aleksanteri Nevski julistettiin jo Iivana Julman kauden alussa 1500-luvulla pyhäksi. Pietari Suuri kunnioitti pyhää soturia rakennuttamalla Aleksanteri Nevskin lavran paikalle, jolla ruhtinaan oli oletettu voittaneen ruotsalaiset vuonna 1240. Pietari suunnitteli myös Aleksanteri Nevskin kunniamerkin, jonka ensi kerran myönsi Katariina I vuonna 1725. Keisarinna Elisabet teetti hänen jäännöksilleen valtavan hopeisen pyhäinjäännösarkun, joka valmistettiin Pietarin rahapajassa vuosina 1750-1753. Josif Stalin otti Pietari Suuren suunnitteleman kunniamerkin uudelleen käyttöön heinäkuussa 1942 sen kunniaksi, että Peipsijärven taistelusta oli kulunut 700 vuotta.[1]

Nykyinen suosio Venäjällä

muokkaa

Aleksanteri Nevski äänestettiin merkittävimmäksi Venäjään liittyväksi henkilöksi televisiokanava Rossijan Imja Rossija -äänestyksessä vuonna 2008. Äänestyksessä toiseksi sijoittui tsaari Nikolai II:n aikainen poliitikko Pjotr Stolypin, kolmanneksi äänestettiin neuvostodiktaattori Josif Stalin.[4]

Muuta aiheeseen liittyvää

muokkaa

Suomenlinnaan, silloiseen Viaporiin, rakennettiin oma kirkko vuosina 1850–1854. Kirkko oli alun perin ortodoksinen Viaporin venäläisen varuskunnan kirkko, Pyhän Aleksanteri Nevalaisen muistolle pyhitetty. [5] Tampereella on pyhän Aleksanteri Nevalaisen ja pyhän Nikolaoksen kirkko.[6]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d Warnes, David: Venäjän tsaarit: Kaikki Venäjän tsaarit Rurikin suvusta Romanoveihin, s. 12. Suomentanut Kari Klemelä. Karisto Oy, 2002. ISBN 951-23-4313-4.
  2. РБС/ВТ/Александра Брячиславна — Викитека ru.wikisource.org. Viitattu 24.6.2023. (venäjäksi)
  3. АЛЕКСАНДРА www.pravenc.ru. Viitattu 24.6.2023.
  4. Iltalehti.fi. Luettu 29. joulukuuta 2008
  5. Helsingin Seurakunnat; Suomenlinnan kirkko, historia[vanhentunut linkki]
  6. Tampereen ortodoksinen kirkko. Wikipedia, 30.1.2022. Artikkelin verkkoversio. fi
  Edeltäjä:
Andrei II
Vladimirin suuriruhtinas
12521263
Seuraaja:
Jaroslav III

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.