Avaa päävalikko

Väinö Kataja (oik. Väinö Mikael (Mikko) Johan (Juhani) Ferdinand Jurvelius,[1] 28. syyskuuta 1867 Hailuoto2. joulukuuta 1914 Ylitornio[2]) oli suomalainen kirjailija ja maanviljelijä.

Väinö Kataja
Henkilötiedot
Syntynyt 28. syyskuuta 1867
Hailuoto
Kuollut 2. joulukuuta 1914 (47 vuotta)
Ylitornio
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti kirjailija, maanviljelijä, nimismies
Kirjailija
Esikoisteos Nälkätalvena (2. p. julkaistu 2014)
Irja (1901)
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Sisällysluettelo

HenkilöhistoriaMuokkaa

Katajan vanhemmat olivat nimismies Kaarle Mikael Jurvelius ja Inez Maria Ahnger. Hän kävi muutaman vuoden Oulun suomalaista yksityislyseota ja sen jälkeen Muhoksen Koivikon maanviljelyskoulun.[3] Tämän jälkeen hän viljeli tilaansa Ylitorniolla vuosina 18911914, joskin hän toimi jonkin aikaa myös sanomalehtimiehenä ja isänsä sairastaessa Ylitornion vt. nimismiehenä 19021906.[1][3] Kataja menehtyi sydänkohtaukseen vain 47-vuotiaana joulukuussa 1914.[3]

Kirjallinen tuotantoMuokkaa

Kataja oli aikoinaan hyvin suosittu kirjailija. Hänet tunnetaan Peräpohjolan erämaiden, luonnon, ihmisten ja kansanelämän varhaisena kuvaajana. Hän kirjoitti runsaasti teoksia, joihin kuuluu niin romaaneja, novelleja kuin näytelmiäkin.[4][2]

Katajan esikoisteoksena on aiemmin pidetty romaania Irja (1901). Todellinen esikoisteos on kuitenkin löytynyt, sata vuotta kateissa ollut Nälkätalvena – Katovuoden kuvaus. Kirjaa on aikanaan ehditty painaakin sitä mukaa kun se ilmestyi lehden jatkoromaanina, mutta se ei tullut myyntiin. Yksi sidottu kappale löytyi Ulvilasta kirjankeräilijän hyllystä, ja siitä otettiin uusintapainos, joka ilmestyi syyskuussa 2014.[4][5]

Katajan romaaneista on tehty kolme elokuvaa: Erkki Karun ohjaama Koskenlaskijan morsian (1923) ja Valentin Vaalan ohjaama Koskenlaskijan morsian (1937) sekä Teuvo Puron ohjaama Noidan kirot (1927). Koskenlaskijan morsian -kirja oli menestysteos. Sitä myytiin aikoinaan yli 50 000 kappaletta.[4] Heinärannan olympialaiset on ensimmäinen suomalainen urheiluaiheinen romaani.[6]

TeoksetMuokkaa

  • Kootut teokset I–VI, Karisto, 1933–1935
  • Valitut teokset, Karisto, 1973 951-23-0728-6

NovellejaMuokkaa

  • Väinö Jurvelius, Myllyperän emäntä eli Lehmät eivät lopultakaan tulleet kotia, Kansanvalistus-seura, 1900 sarja: Kansanvalistus-seuran lehtisiä; 60; 15 s.
  • Kulmuja 1, Kuvia elämän varrelta, Boman ja Karlsson, 1901
  • Kulmuja 2, Kuvia elämän varrelta, Boman ja Karlsson, 1903
  • Varavallesmannina: kuvia Perä-Pohjolasta, Boman & Karlsson, 1906
  • Maalaiskuvia 1, kokoelma novelleja, Karisto, 1907
  • Maalaiskuvia 2, Kokoelma novelleja, Karisto, 1908
  • Tornionjoelta: valikoima jälkeenjääneitä tuotteita; elämäkerrallisen katsauksen kirjoittanut U. W. Walakorpi, Karisto, 1915

RomaanejaMuokkaa

  • Nälkätalvena – Katovuoden kuvaus, Satakunnan lehti, 1895. Väylä 2014 (uusintapainos)
  • Irja, Boman & Karlsson, 1901
  • Tuskaa: kuvaus raukoilta rajoilta, Karisto, 1907
  • Elämän loppuessa, Karisto, 1908
  • Lain varjolla: romaani Perä-Pohjolasta, Karisto, 1909
  • Uuteen elämään: idylli erämaasta, Karisto, 1909
  • Eri isää: kuvaus maalaistytön elämästä, Karisto, 1910
  • Kruununtorppari: kuvaus Kiveliöstä, Otava, 1910
  • Ollin-Mikko, Aapon-Ulla ja Ullan-Eino: kertomus kylän takalistolta, Otava, 1910
  • Toisen oma: kevät-unelma, Karisto, 1910
  • Heinärannan "Iso-Musta": kyläkuvaus, Karisto, 1911
  • Ihmiskohtalo: kuvaus tilattoman elämästä, Karisto, 1911
  • "Kesäyö": taiteilijan elämästä, Kustannus oy. Kansa, 1911
  • Portaankorvan emäntä: kuvaus Ruotsin rajoilta, Otava, 1911
  • Tullikavaltajia: kuvaus Torniojoen varrelta, Karisto, 1911
  • Heinärannan osuusmeijeri: kyläkuvaus, Karisto, 1912
  • Ruotsin rajalta: tullikavalluskuvaus Torniojoen varrelta, Karisto, 1912
  • Hevosmiehiä: markkinakuvaus Torniojoelta, Karisto, 1913
  • Kun isoja herroja kulki Heinärannan kautta: kyläkuvaus, Karisto, 1913
  • Murheen voima: erämaan tarina, Otava, 1913
  • Heinärannan olympialaiset: kyläkuvaus, Karisto, 1914
  • Koskenlaskijan morsian: romaani Perä-Pohjolasta, Karisto, 1914
  • Noidan kirot: kuvaus Lapin rajoilta, Karisto, 1914
  • Sotainen tarina: kertomus Heinärannalta, Karisto, 1914
  • Airiselän tukinajossa: kuvaus Lapin rajoilta, Otava, 1915

Näytelmiä

  • Kantopään lukuhuoneella: kansannäytelmä 2:dessa näytöksessä, Karisto, 1901
  • Kokouksesta palattua: kuvaus yhdessä näytöksessä, Boman ja Karlsson, 1901
  • Poutaa odottaessa: ilveily 2:ssa näytöksessä, U. W. Telén, 1902
  • Maalaisia neuvomassa: kolminäytöksinen komedia, Karisto, 1908
  • Halleyn tähti: kaksinäytöksinen pila, Karisto, 1910
  • Sonniyhdistystä perustamassa: kaksinäytöksinen riitanäytelmä, U. W. Telén & C:o, 1910
  • Karjanäyttelyssä: kaksinäytöksinen huvinäytelmä, Karisto, 1913

LähteetMuokkaa

  1. a b Kuka kukin oli (Wikiaineisto)
  2. a b Tornionlaakson kirjailijoita: Väinö Kataja, viitattu 24.10.2014 (lähteessä Katajaa käsittelevien artikkeleiden luettelo)
  3. a b c U. W. Walakorpi: Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: Väinö Kataja, s. 393-398. Porvoo: WSOY, 1954.
  4. a b c Risto Koskinen, Kirjailija kadotti tekstin yli sata vuotta sitten kirja julkaistiin torstaina, Yle.fi/uutiset, 11.9.2014
  5. Väinö Katajan nälkätalvena katovuoden kuvaus, Väyläkirjat.fi, viitattu 24.10.2014
  6. Ari Pusa, Suomi juostiin maailmankartalle, Helsingin Sanomat 24.10.2014 sivu A 33

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Mäkitalo, Mirjam: Väinö Kataja kotiseutunsa kuvaajana. Ylitornion kunnan kotiseutulautakunta, 1964.
  • Heikkilä, Kristiina: Väinö Kataja rajaseudun kuvaajana. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. 1976
  • Piippola, Irene: Viihdekirjailija Väinö Katajan rakkauskertomusten maailmat. Strukturalistis-sosiologinen näkökulma viihdekirjallisuutemme alkutaipaleelle. Pro gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto. 1990.

Aiheesta muuallaMuokkaa