Avaa päävalikko

Ylitornion kirkko

kirkkorakennus Ylitorniolla
Tämä artikkeli käsittelee Suomen puolella olevaa Ylitornion kirkkoa. Ruotsin Ylitornion kirkosta, katso Matarengin kirkko.

Ylitornion kirkko on Ylitornion seurakunnan kirkkorakennus Ylitornion kuntakeskuksessa. Sen on suunnitellut arkkitehti Gunnar Wahlroos, ja se rakennettiin vuosina 1939–1940. Talvisota viivästytti ja haittasi rakennustöitä, koska miehet olivat rintamalla. Naiset olivat vastuussa rakennustöistä, mistä syystä kirkkoa kutsutaan myös naisten kirkoksi.[1]

Ylitornion kirkko
Ylitornio church 1.jpg
Sijainti Alkkulanraitti 8, Ylitornio
Koordinaatit 66°18′51.7″N, 23°40′11.8″E
Seurakunta Ylitornion seurakunta
Rakentamisvuosi 1940, kellotapuli 1819
Suunnittelija Gunnar Wahlroos (kirkko), Anton Wilhelm Arppe (kellotapuli)
Istumapaikkoja 550
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kirkko on rakennettu vanhan, vuonna 1939 puretun kirkon paikalle. Vanhan kirkon ajasta muistuttaa puinen nivelikäs kellotapuli, joka on rakennettu 1816–1819 Anton Wilhelm Arppen vuodelta 1811 olevien piirustusten mukaisesti.[2] Kirkonkelloja on kaksi, ne ovat peräisin vanhan emäseurakunnan kirkoista, toinen Matarengistä ja toinen Hietaniemestä.[3] Istumapaikkoja kirkossa on noin 550.[1]

Vuoden 1940 heinäkuussa käyttöön vihityn kirkon alttaritaulu on vanhasta kirkosta. Jeesus nousee haudasta -taulun (375×198 cm öljymaalaus kankaalle) on maalannut kuvataiteilija Johan Gustav Hedman vuonna 1827, ja se on ainoa hänen mainitusta aiheesta maalaamansa taulu.[4] Kirkon urut on uusittu vuonna 2010. Kirkon lasimaalaukset ovat oululaisen taiteilija Mirjam Kinoksen ja hänen tyttärensä, taiteilija Marjatta Lipposen suunnittelemia. Saarnastuolissa on kuvanveistäjä Aarre Aaltosen reliefejä.[3]

Jaettu seurakunta, kirkot RuotsissaMuokkaa

 
Kellotapuli on vuodelta 1819.

Ylitornion vanhalla emäseurakunnalla oli kaksi kirkkoa aina vuoteen 1809 asti, jolloin Haminan rauhansopimuksen mukainen Suomen ja Ruotsin välinen raja jakoi myös seurakunnan kahtia. Molemmat kirkot jäivät Ruotsin puolelle: Ylitornion kunnan Matarenkiin ja Hietaniemeen. Kirkkojen irtaimisto jaettiin. Suomalaiset eivät olleet järin innokkaita rakentamaan uusia kirkkoja omalle puolelleen jokea – he olisivat edelleen halunneet käydä omissa tutuissa kirkoissaan. Keisari määräsi rakennettavaksi kirkon Suomen puolelle. Se rakennettiin nykyiseen Ylitornion kuntakeskukseen vuosina 1816–1818, kellotapuli valmistui 1819. Uusi kirkko osoittautui epämukavan kylmäksi, ja sitä käytettiin lopulta hautajaisia lukuun ottamatta vain kesäisin 1920-luvun alkupuolelta lähtien. Muulloin jumalanpalvelukset pidettiin vastaperustetun kristillisen kansanopiston tiloissa. 1930-luvun puolivälissä käännyttiin valtion puoleen, jotta Suomen sodassa kirkkonsa menettänyt seurakunta saisi kelvolliset kirkot itselleen, koska vanha kirkko oli korjauskelvotonkin. Rahoituksen varmistuttua vanha kirkko purettiin huhtikuussa 1939 ja uutta alettiin rakentaa samalle paikalle. Kirkko nousi harjaan syyskuussa 1939. Talvisota vei miehet kirkkotyömaalta rintamalle, ja rakennustöistä vastasivat naiset. Sodan sankarivainajia siunattiin keskeneräisessä kirkossa. Kirkko vihittiin käyttöön heinäkuussa 1940.[3]

LähteetMuokkaa

  1. a b Ylitornion kirkko Aavasaksan Lappi -matkailusivusto. Ylitornion kunta. Viitattu 3.8.2017.
  2. Arkkitehtitoimisto Huusko & Teppo (toim.): Lapin rakennusperintö, s. 234. Lapin läänin rakennusperinne ry., 1984. ISBN 951-1952-74-1.
  3. a b c Historiaa Ylitornion seurakunta. Viitattu 3.8.2017.
  4. Rönkkö, Pekka: Noitarummusta kirkkauden kruunuun. Lapin kirkkomaalauksia keskiajalta nykypäivään, s. 105–107. Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen, 1985. ISBN 951-749-005-4.

Aiheesta muuallaMuokkaa