Ylitornion kunta

kunta Norrbottenin läänissä, Ruotsissa
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa Ruotsissa. Kunnasta Suomessa kertoo Ylitornio.

Ylitornion[4] kunta (ruots. Övertorneå kommun, meänkieleksi Matarengi) on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Norrbotteniin. Kunnan keskustaajama on Matarenki.

Ylitornion kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Norrbottenin lääni
Maakunta Norrbotten
Keskustaajama Matarenki (virall. ruots. Övertorneå[1] eli Ylitornio)
Kuntakoodi 2518
Pinta-ala  ([2])
 – Maa 2 358,03 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([3]) 4 211
 – Väestötiheys 1,8 as./km²









Kunnan keskustaajama ja kirkonkylä, Matarenki (aikaisemmin Matarengi),[5] sijaitsee Tornionjoen länsirannalla vastapäätä Aavasaksaa. Sinne johtaa Suomen puolelta joen ylittävä silta. Yleisimmin paikalliset molemmin puolin rajaa kuitenkin ovat omaksuneet kunnalle ruotsinkielisen nimityksen Övertorneå, joka nimi ruotsin kielessä tarkoittaa sekä kuntaa että sen keskustaajamaa, mutta käytetään myös nimitystä Matarinki tai Matarenki.

Kunnan maapinta-ala on 2 358,03 neliökilometriä (31.12.2019)[2] ja asukasluku 4 211 henkeä (31.12.2021).[3]

Kunta sijaitsee Tornionlaaksossa, Haaparannan pohjoispuolella. Valtaosa kunnan asukkaista hallitsee meänkieltä tai suomea. Myös kylien ja luonnonpaikkojen nimet ovat suomenkielisiä tai suomenkielisten alkuperäisten nimien ruotsinnoksia. Ruotsin Ylitornio ja Suomen Ylitornio ja Pello olivat yksi ja sama pitäjä vuoteen 1809 saakka.

Vuonna 2007 kunnassa oli 22,43 km² peltoa,[6] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[7] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

muokkaa

Ylitornion pitäjä erotettiin Tornion pitäjästä vuonna 1482, jolloin sen nimenä oli Särkilax. Nykyisen nimen pitäjä sai vuonna 1620. Vuonna 1602 pitäjästä erotettiin Tornion lappalaisseurakunta (käsitti osia nykyisten Ruotsin, Suomen ja Norjan pohjoisosista), vuonna 1617 Hietaniemen pitäjä, Kengiksen ruukinseurakunta 1655 ja vuonna 1725 Pajalan pitäjä.

Alkuperäinen Ylitornion pitäjä sijaitsi Tornionjoen molemmilla puolilla. Jäljelle jääneen Ylitornion pitäjän itäosan Ruotsi luovutti Venäjälle Haminan rauhassa vuonna 1809. Nykyisin tällä alueella sijaitsevat Suomen Ylitornion (aiemmin Alkkula) ja Pellon (aiemmin Turtola) kunnat. Pitäjän länsiosasta erotettiin vielä Korpilompolon pitäjä vuonna 1856. Loppuosasta pitäjää tuli Ylitornion maalaiskunta vuoden 1862 kuntauudistuksessa. Nykyiset rajansa Ylitornion kunta sai vuonna 1969, jolloin Hietaniemi liitettiin siihen takaisin.

Väestönkehitys

muokkaa
Ylitornion kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
10 076
1955
  
10 046
1960
  
9 471
1965
  
8 685
1970
  
7 356
1975
  
6 526
1980
  
6 293
1985
  
6 181
1990
  
6 093
1995
  
6 063
2000
  
5 602
2005
  
5 229
2010
  
4 812
2015
  
4 603
2020
  
4 217
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[8][3]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2019)[9]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 1 132 26,3
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 160 3,7
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 948 22,1
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 2 059 47,9

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 948 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 19,3 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 16,9 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 012 Suomessa syntynyttä,[11] mikä vastasi 16,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 160 306 kruunua.[12] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 67 000 kruunua.[13]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[14]

  • 0–17-vuotiaat: 17,8 %
  • 18–64-vuotiaat: 54,9 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 27,4 %

Yleisimmät syntymämaat

muokkaa

Vuoden 2019 lopussa Ylitornion kunnassa oli 4 299 asukasta, joista 2 059 oli Ruotsissa syntyneitä.[15]

  1.   Suomi (795)
  2.   Afganistan (41)
  3.   Eritrea (34)
  4.   Norja (29)
  5.   Somalia (28)
  6.   Thaimaa (26)
  7.   Iran (7)
  8.   Saksa (6)
  9.   Turkki (3)
  10.   Neuvostoliitto (3)
  11.   Syyria (2)

Elinkeinot

muokkaa

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[16][17] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 7,8 8,2
  jalostus 16,4 18,1
  palvelut 72,4 70,8
  tuntematon 3,4 2,9
  Työpaikkoja ja työllisiä 1 770 1 947
  työpaikkaomavaraisuus 90,9

Taajamat

muokkaa

Kunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 52,7 prosenttia.[18] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 275 asukasta.[18] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[19]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Matarenki (ruots. Övertorneå, aiemmin Matarengi)[5] 1 917
2 Juoksenki (ruots. Juoksengi) 350
3 Hietaniemi (ruots. Hedenäset) 270

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

muokkaa

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[20]

Pientaajamat

muokkaa

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[21]

Entiset pientaajamat

muokkaa

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[22]

Muita paikkakuntia

muokkaa

Alkkula (ruots. Alkullen), Hepokangas, Koivukylä, Korva (tai Torakankorva), Lampisenpää, Luppio (ruots. Niemis), Maunu, Niskanpää, Orjasjärvi, Potila, Päkkilä (ruots. Bäckesta), Ruskola, Valkeakoski, Vyöni, Yli Kuittasjärvi

Kunnanvaltuusto

muokkaa

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Ylitornion kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[23]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 4 3 3 3 3 3 4 2 2 2 2 1 1 0 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 12 12 11 10 11 11 8 10 5 6 8 6 7 6 {{{c2022}}}
  Liberaalit 1 1 1 1 1 1 1 0 0 0 0 0 0 0 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 0 0 1 1 1 1 1 0 2 2 1 1 1 2 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 16 17 17 18 17 19 16 20 13 13 14 16 10 9 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 6 6 5 5 5 4 3 3 4 4 3 4 2 1 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 1 1 1 0 6 4 9 8 7 3 9 5 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[24] 39 39 39 39 39 39 39 39 35 35 35 31 31 25 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit

muokkaa
 
Kartta Ylitornion kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat

muokkaa

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[25]

Historialliset seurakunnat

muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[26] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Hietaniemi
  • Svanstein
  • Svansteins kbfd*
  • Övertorneå (Matarengi, Särkilax)
  • Övertorneå kbfd*

Kirkot

muokkaa

Nähtävyydet

muokkaa

Tunnettuja ylitorniolaisia

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Övertorneå centralort Övertorneå kommun. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]
  2. a b Befolkningstäthet (invånare per kvadratkilometer), folkmängd och landareal efter region och kön. År 1991 - 2019 (pxweb) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.5.2020. (ruotsiksi)
  3. a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.9.2022. (ruotsiksi)
  4. Sinisalo, Aino: Ruijan ja Länsipohjan suomenkieliset paikannimet. Kielikello, 1976, nro 8. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675. Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
  5. a b Sven Heikkilä: Tornedalens historia IV: Mitt i Tornedalen. Övertorneå - Polcirkelland, 1999, s. 26
  6. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  7. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  8. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950–2019 enligt indelning 1 januari 2019 (XLS) 13.7.2020. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.7.2020. (ruotsiksi)
  9. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2019 Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.5.2020. (ruotsiksi)
  10. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  11. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  12. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  15. Utrikes födda efter län, kommun och födelseland 31 december 2019 (XLS) 19.3.2020. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.5.2020. (ruotsiksi)
  16. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  17. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  18. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  19. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  20. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  21. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010. (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  22. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  23. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.9.2022. (ruotsiksi)
  24. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  25. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  26. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
  27. Kenttä, Hannele: Malin Buska on Mika Kaurismäen tulevan filmin kuningatar Kristina Sveriges Radio (sverigesradio.se). 24.11.2014. Sveriges Radio. Viitattu 11.12.2015.

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Övertorneå kommun  –  Kunta- ja pitäjäjaon kehitys on käännöstä kuntaa ja pitäjää koskevista artikkeleista.