Annikki Kariniemi

suomalainen kirjailija

Anni Terttu Tuulikki (Annikki) Kariniemi (vuosina 1944–1962 Kariniemi-Willamo; 24. heinäkuuta 1913 Rovaniemi22. lokakuuta 1984 Ylitornio) oli suomalainen kirjailija, joka tuli tunnetuksi Lappi-aiheisista kirjoistaan. Kariniemen tuotantoon kuuluu romaaneja, lastenkirjoja, näytelmiä ja lehtiartikkeleita. Hän oli Lapin ensimmäinen naiskirjailija ja yksi harvoista erätarinoita kirjoittaneista naisista.

Annikki Kariniemi
Annikki Kariniemi
Annikki Kariniemi
Henkilötiedot
Koko nimi Anni Terttu Tuulikki Kariniemi
Syntynyt24. heinäkuuta 1913
Rovaniemi
Kuollut22. lokakuuta 1984 (71 vuotta)
Ylitornio
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Äidinkielisuomi
Esikoisteos Poro-Kristiina (1952)
Palkinnot

Valtion kirjallisuuspalkinto 1977
Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto 1983

Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Elämä ja ura

muokkaa

Annikki Kariniemen vanhemmat olivat agronomi Frans Emil (Eemeli) ja Jenni Maria Kariniemi o.s. Dahl. Kariniemi kävi keskikoulun eli silloisen oppikoulun viisi alinta luokkaa ja opiskeli Jyväskylän opettajaseminaarissa. Hän toimi kanslistina Lapin rajavartiostossa 1935–1938 ja 1940–1945. Sotien jälkeen hän oli kansankoulunopettajana eri puolilla Lappia vuosina 1947–1961. Kariniemi oli naimisissa kolmesti.

Kariniemen esikoisteos Poro-Kristiina ilmestyi vuonna 1952 Otavan kustantamana. Hän kirjoitti rajun omaelämäkerrallisen kuvauksen Erään avioliiton anatomia (1968) avioliitostaan Lapin rajavartioston komentajan eversti Oiva Willamon kanssa, jonka kanssa hän oli naimisissa 1944–1962.

Kariniemi oli vuosina 1962–1987 toimineen Pohjoiset kirjailijat ry:n perustajajäsen.

 
Ensio Seppänen: Kirjailijatar Annikki Kariniemi. Aavasaksa, 1990.

Patsas

muokkaa

Ylitorniolla Aavasaksan huipulla sijaitsee Annikki Kariniemen patsas. Taiteilijaprofessori Ensio Seppäsen veistämä patsas on pystytetty vuonna 1990. Patsaalla kunnioitetaan Lapin naisia ja erityisesti kirjailija Annikki Kariniemeä.[1]

Rosa Liksomin romaani

muokkaa

Annikki Kariniemen elämä on kehyskertomuksena Rosa Liksomin fasismista kertovassa romaanissa Everstinna (2017) ja siitä muokatussa näytelmässä, jonka ovat dramatisoineet muun muassa Susanna Airaksinen ja Outi Rossi.[2][3][4]

Outi Hytönen paheksuu esseessään Parnassossa hyvin voimakkaasti Liksomin elämäkertaromaania. Hän katsoo, että siinä esitetty kuva Kariniemestä kansallissosialismista ja fasismista lumoutuneena antaa tästä valheellisen kuvan. Hän arvostelee tapaa kuvitella henkilön elämää, sillä biofiktio leimaa alitajuisesti lukijan mielikuvia, varsinkin jos tämä ei entuudestaan tunne kuvatun henkilön vaiheita. Liksom on Lapin Kansan haastattelussa väittänyt, että Kariniemeä sanottiin Ylitorniolla natsiksi. Kariniemen elämäkerran Kairojen kosmopoliitti: Annikki Kariniemen elämä ja teot kirjoittanut Hytönen ei haastatellessaan ihmisiä elämäkertaa varten löytänyt ketään, joka tietäisi Kariniemeä kutsutun natsiksi.[5]

Teokset

muokkaa

  • Poro-Kristiina, romaani (1952)
  • Lohisiima ja silkkiliina (1954), novelleja
  • Murros, romaani (1955)
  • Morsiusmaa (1957), näytelmä
  • Metsä elää – Kertomuksia pohjoisesta (1958)
  • Morgam, punaisen kullan maa, romaani (1959)
  • Laulu lohesta ja auringosta (1962), novelleja
  • Pikka – Kirja Lapin tytöstä (1963)
  • Riekon valkea siipi – Romaani Lars Levi Laestadiuksesta (1967)
  • Erään avioliiton anatomia, romaani (1968)
  • Salakaato, romaani (1969), näytelmänä 1975
  • Matkalla maan ääreen, romaani (1970)
  • Veren kuva – Kirja sodasta, naisista ja sotilaista, romaani (1971)
  • Laulu Lapista ja Lapin papista, romaani (1972)
  • Pato, romaani (1972)
  • Maanpakolaisen poika, nuortenkirja (1972)
  • Herttuan naiset, romaani (1973)

  • Nanna ja meri, romaani (1973)
  • Jakob Esaiaksenpojan Wenäjänretki, romaani (1974)
  • Tupsukorva, nuortenkirja (1974)
  • Uuno Hannula – mies pohjoisesta, romaani (1975)
  • Oi Juutua (1975), novelleja
  • Erään virkanaisen lapinrakkaus, romaani (1976)
  • Pyhä Petronella, romaani (1976)
  • Ankara maa, romaani (1976)
  • Pikku Jounin tarina, nuortenkirja (1976)
  • Veren ikävä, romaani (1977)
  • Villihanhien suku, romaani (1978)
  • Tarina suuresta joesta (1979)
  • Minä aina kompuroin (1980), muistelmia
  • Satakielen syksy, romaani (1981)
  • Ristisiipi – Muistelmia ja mietteitä (1982)
  • Lohivene: Legenda, romaani (1983)

Palkinnot

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Annikki Kariniemen patsas Aavasaksa.fi. 2019. Aavasaksan Lappi. Viitattu 31.3.2019.
  2. Rosa Liksom kirjoitti fasismista ja käytti kehyksenä Annikki Kariniemen elämää Lapinkansa.fi. 2017. Lapin Kansa. Viitattu 31.3.2019.
  3. Everstinna Helsingin Kaupunginteatteri. 2019. Viitattu 6.7.2023.
  4. Everstinna Rovaniemen Teatteri. 2023. Arkistoitu 1.2.2023. Viitattu 6.7.2023.
  5. Outi Hytönen, Biofiktion kirjoittaja on kaikkivaltias. Parnasso 6–7/2023, s. 39–43

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Liksom, Rosa: Everstinna. Helsinki: Like, 2017. ISBN 978-952-01-1656-9.
  • Outi Hytönen, Kairojen kosmopoliitti: Annikki Kariniemen elämä ja teot. Helsinki: Gummerus, 2023 Isbn 978-951-24-3287-5

Aiheesta muualla

muokkaa