Annikki Kariniemi

Annikki Kariniemi
	; Annikki Kariniemi
Henkilötiedot
Koko nimi	Anni Terttu Tuulikki Kariniemi
Syntynyt	24. heinäkuuta 1913; Rovaniemi
Kuollut	22. lokakuuta 1984 (71 vuotta); Ylitornio
Kansalaisuus	suomalainen
Ammatti	kirjailija
Kirjailija
Äidinkieli	suomi
Esikoisteos	Poro-Kristiina (1952)
Palkinnot
	Valtion kirjallisuuspalkinto 1977; Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto 1983
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OK

Anni Terttu Tuulikki (Annikki) Kariniemi (vuosina 1944–1962 Kariniemi-Willamo; 24. heinäkuuta 1913 Rovaniemi – 22. lokakuuta 1984 Ylitornio) oli suomalainen kirjailija, joka tuli tunnetuksi Lappi-aiheisista kirjoistaan. Kariniemen tuotantoon kuuluu romaaneja, lastenkirjoja, näytelmiä ja lehtiartikkeleita. Hän oli Lapin ensimmäinen naiskirjailija ja yksi harvoista erätarinoita kirjoittaneista naisista.

Elämä ja ura

Annikki Kariniemen vanhemmat olivat agronomi Frans Emil (Eemeli) ja Jenni Maria Kariniemi o.s. Dahl. Kariniemi kävi keskikoulun eli silloisen oppikoulun viisi alinta luokkaa ja opiskeli Jyväskylän opettajaseminaarissa. Hän toimi kanslistina Lapin rajavartiostossa 1935–1938 ja 1940–1945. Sotien jälkeen hän oli kansankoulunopettajana eri puolilla Lappia vuosina 1947–1961. Kariniemi oli naimisissa kolmesti.

Kariniemen esikoisteos Poro-Kristiina ilmestyi vuonna 1952 Otavan kustantamana. Hän kirjoitti rajun omaelämäkerrallisen kuvauksen Erään avioliiton anatomia (1968) avioliitostaan Lapin rajavartioston komentajan eversti Oiva Willamon kanssa, jonka kanssa hän oli naimisissa 1944–1962.

Kariniemi oli vuosina 1962–1987 toimineen Pohjoiset kirjailijat ry:n perustajajäsen.

Ensio Seppänen: Kirjailijatar Annikki Kariniemi. Aavasaksa, 1990.

Patsas

Ylitorniolla Aavasaksan huipulla sijaitsee Annikki Kariniemen patsas. Taiteilijaprofessori Ensio Seppäsen veistämä patsas on pystytetty vuonna 1990. Patsaalla kunnioitetaan Lapin naisia ja erityisesti kirjailija Annikki Kariniemeä.^[1]

Rosa Liksomin romaani

Annikki Kariniemen elämä on kehyskertomuksena Rosa Liksomin fasismista kertovassa romaanissa Everstinna (2017) ja siitä muokatussa näytelmässä, jonka ovat dramatisoineet muun muassa Susanna Airaksinen ja Outi Rossi.^[2]^[3]^[4]

Outi Hytönen paheksuu esseessään Parnassossa hyvin voimakkaasti Liksomin elämäkertaromaania. Hän katsoo, että siinä esitetty kuva Kariniemestä kansallissosialismista ja fasismista lumoutuneena antaa tästä valheellisen kuvan. Hän arvostelee tapaa kuvitella henkilön elämää, sillä biofiktio leimaa alitajuisesti lukijan mielikuvia, varsinkin jos tämä ei entuudestaan tunne kuvatun henkilön vaiheita. Liksom on Lapin Kansan haastattelussa väittänyt, että Kariniemeä sanottiin Ylitorniolla natsiksi. Kariniemen elämäkerran Kairojen kosmopoliitti: Annikki Kariniemen elämä ja teot kirjoittanut Hytönen ei haastatellessaan ihmisiä elämäkertaa varten löytänyt ketään, joka tietäisi Kariniemeä kutsutun natsiksi.^[5]

Teokset

Poro-Kristiina, romaani (1952)
Lohisiima ja silkkiliina (1954), novelleja
Murros, romaani (1955)
Morsiusmaa (1957), näytelmä
Metsä elää – Kertomuksia pohjoisesta (1958)
Morgam, punaisen kullan maa, romaani (1959)
Laulu lohesta ja auringosta (1962), novelleja
Pikka – Kirja Lapin tytöstä (1963)
Riekon valkea siipi – Romaani Lars Levi Laestadiuksesta (1967)
Erään avioliiton anatomia, romaani (1968)
Salakaato, romaani (1969), näytelmänä 1975
Matkalla maan ääreen, romaani (1970)
Veren kuva – Kirja sodasta, naisista ja sotilaista, romaani (1971)
Laulu Lapista ja Lapin papista, romaani (1972)
Pato, romaani (1972)
Maanpakolaisen poika, nuortenkirja (1972)
Herttuan naiset, romaani (1973)

Nanna ja meri, romaani (1973)
Jakob Esaiaksenpojan Wenäjänretki, romaani (1974)
Tupsukorva, nuortenkirja (1974)
Uuno Hannula – mies pohjoisesta, romaani (1975)
Oi Juutua (1975), novelleja
Erään virkanaisen lapinrakkaus, romaani (1976)
Pyhä Petronella, romaani (1976)
Ankara maa, romaani (1976)
Pikku Jounin tarina, nuortenkirja (1976)
Veren ikävä, romaani (1977)
Villihanhien suku, romaani (1978)
Tarina suuresta joesta (1979)
Minä aina kompuroin (1980), muistelmia
Satakielen syksy, romaani (1981)
Ristisiipi – Muistelmia ja mietteitä (1982)
Lohivene: Legenda, romaani (1983)

Palkinnot

Rovaniemen kaupungin taiteilijapalkinto 1965
Valtion kirjallisuuspalkinto 1977
Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto 1983

Lähteet

Annikki Kariniemi.^{[vanhentunut linkki]} Lapin maakuntakirjasto.
Kariniemi, Annikki. Tornionlaakson kirjailijoita. Arkistoitu Viitattu 30.4.2021.
Annikki Kariniemi. Kirjasampo.
Kontio, Riitta: ”Kariniemi, Annikki (1913–1984)”, Suomen kansallisbiografia, osa 4, s. 822–824. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2 Teoksen verkkoversio.

Viitteet

↑ Annikki Kariniemen patsas Aavasaksa.fi. 2019. Aavasaksan Lappi. Viitattu 31.3.2019.
↑ Rosa Liksom kirjoitti fasismista ja käytti kehyksenä Annikki Kariniemen elämää Lapinkansa.fi. 2017. Lapin Kansa. Viitattu 31.3.2019.
↑ Everstinna Helsingin Kaupunginteatteri. 2019. Viitattu 6.7.2023.
↑ Everstinna Rovaniemen Teatteri. 2023. Arkistoitu 1.2.2023. Viitattu 6.7.2023.
↑ Outi Hytönen, Biofiktion kirjoittaja on kaikkivaltias. Parnasso 6–7/2023, s. 39–43

Kirjallisuutta

Liksom, Rosa: Everstinna. Helsinki: Like, 2017. ISBN 978-952-01-1656-9
Outi Hytönen, Kairojen kosmopoliitti: Annikki Kariniemen elämä ja teot. Helsinki: Gummerus, 2023 Isbn 978-951-24-3287-5

Aiheesta muualla

Koppinen, Sari: Annikki Kariniemi – väkevä peräpohjalainen kirjailija ja radikaali luonnonsuojelija Naisten Ääni. Viitattu 30.4.2021.
Riitta Kontio, Annikki Kariniemi, Biografiasampo

[1] Annikki Kariniemen patsas Aavasaksa.fi. 2019. Aavasaksan Lappi. Viitattu 31.3.2019.

[2] Rosa Liksom kirjoitti fasismista ja käytti kehyksenä Annikki Kariniemen elämää Lapinkansa.fi. 2017. Lapin Kansa. Viitattu 31.3.2019.

[3] Everstinna Helsingin Kaupunginteatteri. 2019. Viitattu 6.7.2023.

[4] Everstinna Rovaniemen Teatteri. 2023. Arkistoitu 1.2.2023. Viitattu 6.7.2023.

[5] Outi Hytönen, Biofiktion kirjoittaja on kaikkivaltias. Parnasso 6–7/2023, s. 39–43

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]