Oulun kauppatori

Oulun kauppatori eli Oulun tori tai yleisimmin Torinranta sijaitsee Oulun keskustan läheisyydessä, Oulujoen rannalla, Pokkisen kaupunginosassa.

Oulun kauppatori.

Oulun kauppahalli on yksi Kauppatorin tunnetuimmista maamerkeistä.

Toripolliisi

Kauppatorin aittoja

Ahtisaaren aukion paikalla sijainnut huoltoasema

Kiikelin saari on Torinrannan välittömässä läheisyydessä.

Torinranta on toiminut kauppapaikkana ja satamana 1700-luvulta. Erityisen aktiivista kauppatoiminta on ollut Oulun saatua tapulikaupunkioikeudet vuonna 1765.^[1]

Kauppatorin ympärillä sijaitsevat vappuna 1901 avattu Oulun kauppahalli^[2], Oulun kaupunginteatteri, Oulun kaupunginkirjasto, Kiikelin saari ja siellä sijaitseva Meritullin vierasvenesatama. Kauppatorilla kauppahallin edessä on tunnettu Toripolliisi-patsas. Torin koillisosa on nimetty presidentti Martti Ahtisaaren mukaan Ahtisaaren aukioksi.

HistoriaMuokkaa

Aukion paikalla sijaitsi aiemmin funkkistyylinen Esson huoltoasema, joka purettiin vuonna 1993. Huoltoasema oli rakennettu vuonna 1934.^[3]

Aiemmin kauppatorilla oli myös Hailuotolaiva-kahvila, joka toimi kuivalle maalle nostetun höyrylaiva Hailuodon sisätiloissa vuodesta 1972 aina 1990-luvulle. Laiva siirrettiin Lumijoen Varjakkaan vuonna 1997, jossa se on kahvila- ja majoituskäytössä.^[2]

Torilla nykyisen Autorannan pysäköintialueen paikalla oli vuonna 1937 rakennettu Oulun linja-autoasema, joka siirrettiin Raksilaan marraskuussa 1983.^[4]

1900-luvun alussa kaupunginhallitus suunnitteli rautatien rakentamista Limingantullista uuden kauppahallin kupeelle. Suunnitelma ei kuitenkaan toteutunut.^[2]

TapahtumiaMuokkaa

Oulun kauppatori on tunnettu parhaiten paitsi torimyyjistään myös vanhoista aitoistaan, kauppahallista sekä ulkoilmatapahtumista. Vuosittain torilla järjestetään useita konsertteja sekä erilaisia tapahtumia. Kauppatori palvelee muun muassa oululaisen Roviantin tapahtumapaikkana. Talvisin kauppatorille jäädytetään luistinrata.

LähteetMuokkaa

↑ Oulun lohi, joki ja linna Pohjois-Pohjanmaan museo. Viitattu 9.5.2011.
↑ ^a ^b ^c Laine, Liisa: Tori täynnä historian havinaa. Kaleva, 9.5.2011, nro 125/2011, s. 1. Oulu: Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.5.2011. ^{[vanhentunut linkki]}
↑ Mäkikangas, Marjukka: Ahtisaari sai aukion koulukaupunkiinsa. Kaleva, 9.10.2006, s. 5. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.11.2008.
↑ Manninen, Turo: Oulun kaupungin historia VI, s. 92–93. Oulu: Oulun kaupunki, 1995. ISBN 951-9234-48-9.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oulun kauppatori Wikimedia Commonsissa

Oulun kauppatori

Oulun nähtävyydet

Puistot ja nähtävyydet	Franzénin puisto Heinätorin puisto Hollihaan puisto Hautausmaa Mannerheimin puisto Hupisaaret Kasvitieteellinen puutarha Kaupunginojan puistovyöhyke Letonniemi Markkuun ryhmäpuutarha Pilpasuo Tuiranpuisto Hautausmaa Äimäraution siirtolapuutarha
Museot	Automuseo Kierikkikeskus Merimiehenkotimuseo Sahamuseo Pohjois-Pohjanmaan museo Taidemuseo Turkansaaren ulkomuseo
Rakennukset ja alueet	Kauppahalli Kauppatori Kaupungintalo Kaupunginteatteri Maikkulan kartano Nallikari Nuijamiesten lava Pikisaari Rotuaari Tietomaa Tuiran sillat Tuomiokirkko Vesaisenlinna Villa Hannala Ylikiimingin kirkko
Patsaat ja veistokset	Frans Mikael Franzénin patsas Futura – Tuntematon Inhimillisen kosketuksen ja teknologian vuorovaikutus Kalasääski ja lohi Kevätmyrskyä Pallautuneet Pohjan neito Polskis Ruutuvihko Siivet Toripolliisi Tuirasta Ruijan rannoille Valaistuksen tie

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1] Oulun lohi, joki ja linna Pohjois-Pohjanmaan museo. Viitattu 9.5.2011.

[Kaleva-2] Laine, Liisa: Tori täynnä historian havinaa. Kaleva, 9.5.2011, nro 125/2011, s. 1. Oulu: Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.5.2011. ^{[vanhentunut linkki]}

[3] Mäkikangas, Marjukka: Ahtisaari sai aukion koulukaupunkiinsa. Kaleva, 9.10.2006, s. 5. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.11.2008.

[4] Manninen, Turo: Oulun kaupungin historia VI, s. 92–93. Oulu: Oulun kaupunki, 1995. ISBN 951-9234-48-9.

[1]

[2]

[3]

[4]