Pilpasuo
Pilpasuo on Oulun laajin, 367 hehtaarin suuruinen suoalue Sanginsuun suuralueella Lapinkankaan, Sanginsuun ja Sanginjoen kaupunginosissa.
| Pilpasuo | |
|---|---|
| Natura 2000 -alue: FI1103001 | |
 Suota Pilpakankaan taukopaikalta pohjoiseen. |
|
| Suojelun perusteet | |
| Aluetyyppi | SCI[1] |
| Luontodirektiivin luontotyypit |
Humuspitoiset lammet ja järvet, Vaihettumissuot ja rantasuot, Lähteet ja lähdesuot, Puustoiset suot |
| Suojelutilanne | 45 % yksityisesti suojeltu |
| Sijainti ja koko | |
| Kunta | Oulu |
| Kartta | Pilpasuo (PDF) |
| Pinta-ala | 367 ha |
| Suojellut lajit | |
| Lintudirektiivin liite I |
kurki, liro |
| Luontodirektiivin liitteen II lajit |
lapinleinikki |
Sijainti ja yhteydetMuokkaa
Pilpasuo sijaitsee Oulun kaupungissa keskustan itäpuolella, Oulujoen pohjoispuolella siihen laskevan Sanginjoen suusta viitisen kilometriä linnuntietä koilliseen. Pilpasuolle on yhteys Sanginjoen varresta Sanginjoentieltä eroavalta metsäautotieltä, johon suon länsiosassa yhtyy myös suota kiertävä luontopolku.
LuontoMuokkaa
Suon syntyminen ja kehitysMuokkaa
Pilpasuo on pääosin kehittynyt liki 3 000 vuotta vanhan merenrantaniityn, muinaisen Oulujoen suistohaaran eli jokiuoman alueelle. Suon laidalla olevan Pilpakankaan reunamilla näkyy yhä rantadyynivalleja, ja kankaalta sekä suota ympäröiviltä moreenikumpareilta purkautuu siihen paljon pohjavettä. Suolta virtaa Suo-oja -niminen puro Sanginjokeen Vääräkosken kohdalle. Suoluonnon kehittyminen ei ole pysähtynyt, vaan osa siitä muuttuu aapasuoksi ja osa keidassuoksi ja suolle jää yhä vähemmän rimpiä. Tätä nykyä suon keskustan yleisin suotyyppi on neva, laidoilla on sekä korpia että rämeitä. Sieltä on löydetty yhteensä peräti 23 erilaista suotyyppiä, kuten isovarpuräme, tupasvillaräme, ruohokorpi, nevakorpi, keskiravinteinen saraneva, lyhytkorsineva, luhtaneva ja letto.
SuojelualueMuokkaa
Suon pohjoisin Pahalammen tienoon kolkka ja itäinen Pilpakankaan ja Ala-Korkiakankaan välinen alue ovat Natura-aluetta, joka on merkitty suojelualueeksi sekä Pohjois-Pohjanmaan seutukaavassa että Oulun yleiskaavassa. Suota kiertää noin seitsemän kilometrin mittainen luontopolku. Sen varrella suon länsilaidalla olevan lähteen kohdalla Pilpakankaalla on nuotiopaikka ja laavu. Telttailu alueella on kielletty, mutta laavulla yöpyminen on sallittu. Suojelualueeseen sisältyvän Pilpasuota idässä rajaavan Ala-Korkiakankaan keskellä on lapinraunio. Luontopolku ylittää suon pitkospuita Pilpakankaan ja Ala-Korkiakankaan välisen pienen Siltasaaren kautta.
Kasvit ja eläimetMuokkaa
Suon kasveihin kuuluvat muun muassa lapinleinikki ja lettorikko. Suolla voi nähdä lentelevän kurkia ja liroja sekä vaeltelevan hirviä.
LähteetMuokkaa
- Oulun kaupunki: Pilpasuo (Viitattu 27.3.2013)
- Ympäristökeskus (Viitattu 1.1.2009)
- Retkikartta, suon sijainti (Viitattu 1.1.2009)
- Väre, H., Ulvinen, T., Vilpa, E. & Kalleinen, L. 2005: Oulun kasvit – Piimäperältä Pilpasuolle. – Norrlinia 11:1-512. ISBN 952-10-2372-4.
| Puistot ja nähtävyydet | Franzénin puisto • Heinätorin puisto • Hollihaan puisto • Hautausmaa • Mannerheimin puisto • Hupisaaret • Kasvitieteellinen puutarha • Kaupunginojan puistovyöhyke • Letonniemi • Markkuun ryhmäpuutarha • Pilpasuo • Tuiranpuisto • Hautausmaa • Äimäraution siirtolapuutarha |
| Museot | Automuseo • Kierikkikeskus • Merimiehenkotimuseo • Sahamuseo • Pohjois-Pohjanmaan museo • Taidemuseo • Turkansaaren ulkomuseo |
| Rakennukset ja alueet | Kauppahalli • Kauppatori • Kaupungintalo • Kaupunginteatteri • Maikkulan kartano • Nallikari • Nuijamiesten lava • Pikisaari • Rotuaari • Tietomaa • Tuiran sillat • Tuomiokirkko • Vesaisenlinna • Villa Hannala • Ylikiimingin kirkko |
| Patsaat ja veistokset | Frans Mikael Franzénin patsas • Futura – Tuntematon • Inhimillisen kosketuksen ja teknologian vuorovaikutus • Kalasääski ja lohi • Kevätmyrskyä • Pallautuneet • Pohjan neito • Polskis • Ruutuvihko • Siivet • Toripolliisi • Tuirasta Ruijan rannoille • Valaistuksen tie |