Saamelaiskäräjät (Suomi)

Suomen saamelaiskäräjät


Saamelaiskäräjät (pohjoissaameksi Sámediggi, koltansaameksi Sääʹmteʹǧǧ ja inarinsaameksi Sämitigge) on saamelaisten edustuksellinen kulttuuri-itsehallintoelin, joka on perustettu vuonna 1996. Käräjien tehtävänä on toteuttaa kieltä ja kulttuuria koskevaa itsehallintoa sekä turvata saamelaisen kulttuurin säilyminen ja kehittyminen. Saamelaiskäräjiä edelsi Saamelaisvaltuuskunta, joka perustettiin 1973. Saamelaisvaltuuskunnan ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Reidar Suomenrinne. Saamelaisvaltuuskunta oli Pohjoismaiden ensimmäinen saamelaisten poliittinen elin.[1]

Saamelaiskäräjät
Historia
Perustettu 1996
Edeltäjä Saamelaisvaltuuskunta
Johto
puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi
I varapuheenjohtaja Leo Aikio
II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso
Edustajia 21
Vaalit
Viimeisimmät vaalit 2023
Seuraavat vaalit 2027
Kokouspaikka
Kuva Saamelaiskäräjien istuntosalista.
Sajos, Inari
Kotisivut
https://samediggi.fi/

Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin. Käräjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevat asiat.[2] Käräjät voi tehdä viranomaisille aloitteita ja esityksiä ja antaa lausuntoja tehtäviinsä kuuluvissa asioissa.[2] Saamelaiskäräjät on Suomessa ainoa elin, joka voi ilmaista saamelaisten virallisen näkemyksen heitä koskevissa asioissa. Saamelaiskäräjät päättää kulttuuri-, oppimateriaali- sekä sosiaali- ja terveysmäärärahoista noin miljoonan euron arvosta.

Saamelaiskäräjillä on 21 jäsentä ja neljä varajäsentä, jotka valitaan vaaleilla joka neljäs vuosi.[2] Saamelaiskäräjien puheenjohtaja johtaa käräjien poliittista toimintaa ja edustaa Suomen saamelaisia kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Käräjien nykyinen puheenjohtaja on Pirita Näkkäläjärvi. Ensimmäisenä ja toisena varapuheenjohtajina toimivat Leo Aikio sekä Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiskäräjien puheenjohtajat

muokkaa
Vuodet Puheenjohtaja
1996-2007 Pekka Aikio
2008-2015 Klemetti Näkkäläjärvi
2015-2020 Tiina Sanila-Aikio
2020-2023 Tuomas Aslak Juuso
2024- Pirita Näkkäläjärvi
 
Inariin vuonna 2012 valmistunut Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, jossa Saamelaiskäräjät toimii.

Lautakunnat

muokkaa

Saamelaiskäräjillä toimii yhteensä seitsemän lautakuntaa: elinkeino- ja oikeuslautakunta, koulutus- ja oppimateriaalilautakunta, kulttuurilautakunta, saamen kielineuvosto, sosiaali- ja terveyslautakunta, nuorisoneuvosto sekä vaalilautakunta.

Saamelaisuuden epääminen

muokkaa

Korkein hallinto-oikeus hyväksyi vuonna 2015 93 uutta äänestäjää saamelaisiksi Saamelaiskäräjien tahdon vastaisesti. Saamelaiskäräjät oli hylännyt 182 henkeä vaaliluetteloista, ja he olivat valittaneet päätöksestä.[3] Saamelaiskäräjien hallitus protestoi uusia äänioikeutettuja vastaan ja päätti järjestää uudet vaalit ilman heitä,[4] Korkein hallinto-oikeus kuitenkin kumosi päätöksen.[5] Kaksi käräjille valittua edustajaa osoitti asian vuoksi mieltään vuoden 2016 käräjien järjestäytymiskokouksessa.[6]

Saamelaiskäräjävaalien äänikuningatar Anu Avaskarin mukaan käräjillä eräät saamelaiset syrjivät toisia saamelaisia epäämällä näiltä saamelaisen statuksen. Esimerkiksi vaaleissa kolmanneksi eniten ääniä saanut Kari Kyrö pääsi vaaliluetteloon vain korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä. Klemetti Näkkäläjärvi erosi käräjiltä ja sanoi KHO:n pilanneen käräjät päästämällä sen jäseniksi lantalaisia. Hän sanoi päätöksen olevan rasismia. Toisaalta KHO on evännyt saamelaisstatuksen joiltain valittajilta.[7] Vuonna 2019 saamelaiskäräjien hallitus vaati kolmen korkeimman hallinto-oikeuden antaman saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ottamista koskevan lainvoimaisen päätöksen purkamista sillä perusteella, että tulkinta päätöksissä ei olisi "perustunut kohtuullisiin ja objektiivisiin perusteisiin erityisesti siltä osin kuin päätöksissä oli turvauduttu objektiivisten kriteerien sijaan kokonaisarviointiin". Korkein hallinto-oikeus katsoi, "että se ei ollut kokonaisarviointia tehdessään syrjäyttänyt laissa mainittuja objektiivisia kriteerejä". KHO piti esitettyä käsitystä myös "varsin yksioikoisena".[8]

YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan korkein hallinto-oikeus loukkasi saamelaisten itsemääräämisoikeutta, kun se hyväksyi vuonna 2015 Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon 93 sellaista henkilöä, jotka Saamelaiskäräjät oli hylännyt aiemmin. Komitea painotti ratkaisuissaan saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Ihmisoikeuskomitea suositteli, että Suomi muuttaa saamelaiskäräjälakia niin, että äänioikeuden määrittely kunnioittaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta.

Lisäksi komitea suosittelee, että Suomen valtio ryhtyy toimiin, joilla estetään vastaavat oikeudenloukkaukset jatkossa.[9] Korkein hallinto-oikeus huomautti päätöksessään, että "Ihmisoikeuskomitea toteaa, että sen näkemykset perustuvat pelkästään siihen informaatioon, mitä asianosaiset ovat asiassa esittäneet. Tämä informaatio on ollut yksipuolista ja monissa tapauksissa tosiasioita vastaamatonta."[8]

Vuonna 2023 Saamelaiskäräjien vaalilautakunta poisti käräjien vaaliluettelosta 86 henkilöä, jotka korkein hallinto-oikeus oli käsitellessään katsonut äänioikeutetuiksi.[10]

Saamelaiskäräjälaki

muokkaa

Vuoden 2015 lakiesitys

muokkaa

Vuonna 2013 oikeusministeriön asettama työryhmä tutki saamelaiskäräjistä annetun, lähes 20 vuotta vanhan lain muutostarpeita. Se esitti saamelaiskäräjien äänioikeuden yhteydessä saamelaisen määritelmän muuttamista.[11] Tämä kohta lakiehdotuksessa on herättänyt runsaasti keskustelua.[12]

Lakiuudistus velvoittaisi viranomaiset neuvottelemaan saamelaiskäräjien kanssa entistä enemmän. Muita työryhmän ehdottamia uudistuksia ovat käräjien jäsenmäärän nostaminen sekä hallituksen puheenjohtajan ja käräjien puheenjohtajan tehtävien eriyttäminen.[11] Lakimuutosehdotus kaatui eduskunnassa keväällä 2015.

Vuoden 2023 lakiesitys

muokkaa

Helmikuussa 2023 perustuslakivaliokunta ilmoitti, että saamelaiskäräjälakia ei ehditä käsitellä ennen vaaleja. Iltalehden mukaan vastuu oli Sanna Marinin hallituksella, koska se lähetti lain eduskuntaan liian myöhään ja poikkeuksellisesti riitaisena. Valiokunta oli hallituspuolueita myöten yksimielinen siitä, että hallitus teki esityksen liian myöhään.[13][14]

Valiokunnan asiantuntijoiden mukaan esitys oli ongelmallinen. Esimerkiksi professori Kaarlo Tuori ja Veli-Pekka Viljanen totesivat lausunnoissaan, että heikentämiskiellon tulkinnanvaraisuus voi heikentää saamelaisten oikeuksia tai viivästyttää alueen hankkeita. Myöskään saamelaismääritelmästä, maankäyttöoikeudesta ja käräjien vaaliluettelosta ei ollut sopua.[14]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Saamelaiskäräjät – Saamelaisten edustuksellinen itsehallintoelin 27.4.2012. Inari: Saamelaiskäräjät. Viitattu 12.11.2013.
  2. a b c Laki saamelaiskäräjistä (974/1995) Finlex. Arkistoitu 2.5.2021. Viitattu 12.11.2013.
  3. Näkkäläjärvi, Pirita: KHO hyväksyi 93 uutta ihmistä saamelaisiksi Yle Uutiset. 30.9.2015. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 17.11.2022.
  4. Alajärvi, Martta: Saamelaiskäräjien hallitus vaatii uusia saamelaiskäräjävaaleja Yle Uutiset. 18.11.2015. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 17.11.2022.
  5. Alajärvi, Martta: KHO: Ei uusia saamelaiskäräjävaaleja Yle Uutiset. 13.1.2016. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 17.11.2022.
  6. Aikio, Kaisa; Näkkäläjärvi, Pirita; Alajärvi, Martta: Nuoret radikaalit protestoivat Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksessa Yle Uutiset. 24.2.2016. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 17.11.2022.
  7. ME SORTAJAT (sivut 31–34 (26–35), 8/2017.) Suomen Kuvalehti. 24.2.2017.
  8. a b KHO:2019:90 Korkein hallinto-oikeus. Viitattu 1.10.2019. [vanhentunut linkki]
  9. Tynkkynen, Jyri: YK:n ihmisoikeuskomitea moittii Suomea saamelaisten oikeuksien loukkaamisesta Yle Uutiset. 1.2.2019. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 1.10.2019.
  10. Leisti, Tapani: Saamelaiskäräjien vaalilautakunta karsi KHO-saamelaiset vaaliluettelosta Yle Uutiset. 16.3.2023. Viitattu 19.3.2023.
  11. a b Kasvaminen saamelaiseksi korostuu – ministeriön työryhmä täsmentäisi saamelaisen määritelmää Lapin Kansa. 30.10.2013. Arkistoitu 9.11.2013. Viitattu 16.11.2013.
  12. Anu Avaskari: Inarinsaamelaisten oikeusturva vaarantuu Inarilainen. 6.11.2013. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 16.11.2013.
  13. Muut lehdet Helsingin Sanomat.
  14. a b Hallituksen riitaisuus kaatoi saamelaiskäräjälain Iltalehti. 24.2.2023.

Aiheesta muualla

muokkaa