Avaa päävalikko

Helylä (ven. Хелю́ля) on kaupunkikunta, kaupunkimainen taajama ja kylä Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä Venäjällä. Taajama sijaitsee Tohmajoen rannalla kuusi kilometriä Sortavalasta pohjoiseen.[1] Kunnassa on 3 700, taajamassa 3 500 ja kylässä 131 asukasta (vuonna 2012)[2].

Helylä
Хелю́ля

Helylä

Koordinaatit: 61°45′N, 30°40′E

Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Sortavalan piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi kaupunkimainen taajama
 – Hallinnon tyyppi kaupunkikunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 18,8 km²
Väkiluku (2012) 3 700
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)











Helylän rautatieasema vuonna 2006.
Helylän kunta Sortavalan piirin kartalla.

Sisällysluettelo

Maantiede ja asutusMuokkaa

Helylän kunnan pinta-ala on 18,8 neliökilometriä[2]. Se rajoittuu pohjoisessa Kaalamon kuntaan ja muissa ilmansuunnissa Sortavalan kaupunkiin[3] Kunnan alueella virtaa Tohmajoki. Järviä ovat Karmalanjärvi ja Helmijärvi. Hyötykaivannaisiin kuuluu graniitti ja savi.[4]

Keskustaajaman lisäksi kuntaan kuuluu Helylänjokeen laskevan Tohmajoen suussa sijaitseva[1] Helylän kylä sekä Rautakankaan asutus[2].

HistoriaMuokkaa

Helylä mainitaan ensimmäisen kerran Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa vuonna 1500[1]. Suomeen kuuluessaan se oli yksi Sortavalan maalaiskunnan suurimmista kylistä. Helylässä oli rautatieasema, Sortavalan lentokenttä, tiilitehdas ja Oy Helylän koulukaluste-, huonekalu- ja lelutehtaat. Talvi- ja jatkosodan jälkeen alue luovutettiin Neuvostoliitolle.

Vuosina 1963–1972 Helylä kuului Sortavalan kaupunkiin. Vuonna 1972 se sai kaupunkimaisen taajaman statuksen.[1] Suomalaisten vuonna 1881 perustama huonekalutehdas jatkoi sodan jälkeen toimintaansa Sortavalan huonekalu- ja suksikombinaattina, joka oli alansa suurimpia tuotantolaitoksia Neuvostoliitossa. 1980-luvulla kombinaatti valmisti vuosittain 800 000 suksiparia, joista 25 % meni vientiin. Neljä tuhatta henkeä työllistänyt tehdas teki konkurssin vuonna 1998.[5]

Liikenne, talous ja palvelutMuokkaa

Helylän kautta kulkee Sortavalan ja Aunuksen välinen A130-maantie sekä Kaarlahden ja Suojärven välinen rautatie, jolla on Helylän asema. Taajamasta on linja-autoyhteydet Sortavalaan, Lahdenpohjan, Pitkärantaan ja Värtsilään. Helylän eteläpuolella sijaitsevalta Sortavalan lentokentältä lennetään talvisin helikopterilla Valamoon.[6]

Nykyään Helylässä toimii Sortavalan huonekalu- ja suksitehtaan pohjalta perustettu teknologiakylä, jonka yritykset valmistavat muun muassa suksia, huonekaluja ja puurakenteita[5]. Taajamassa on myös rakennusteollisuutta ja metsänhoitoalueen konttori. Lähistöllä toimii sepelitehdas[1] ja kaksi karjatilaa[7]. Helylän pohjoisosassa on sotilasalue[8].

Keskustaajaman palveluihin kuuluu kaksi lastentarhaa, keskikoulu, kulttuuritalo, aikuisten ja lastenkirjastot, poliklinikka, posti, pankki ja joukko kauppoja. Taajamassa on evankelinen kirkko.[9]

Nähtävyydet ja matkailuMuokkaa

Karmalanjärven rannalla kilometrin verran Tohmajoen suusta etelään sijaitsee Paasonvuoren karjalainen muinaislinna[1][10] Rakennusmuistomerkkeihin kuuluu yksi 1900-luvun alun maalaistalo. Helylän taajamassa on toisessa maailmansodassa kaatuneiden neuvostosotilaiden hautapaikka ja Helylän kylän eteläpuolella sodan muistoksi pystytetty tykki.[11] Taajaman koillispuolella sijaitsevalla Helylänmäellä toimii laskettelukeskus[8].

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e f Karelija, s. 226.
  2. a b c Generalnyi plan, s. 3.
  3. Generalnyi plan, s. 8.
  4. Generalnyi plan, s. 11–12.
  5. a b Karelija, s. 120.
  6. Generalnyi plan, s. 15–17.
  7. Generalnyi plan, s. 26.
  8. a b Generalnyi plan, s. 18.
  9. Generalnyi plan, s. 17–18.
  10. Viipurin läänin historia I: Karjalan synty, s. 430, 435. Jyväskylä: Karjalan kirjapaino oy, 2003. ISBN 952-5200-37-X.
  11. Generalnyi plan, s. 14.