Muurame

kunta Keski-Suomen maakunnassa
Tämä artikkeli kertoo Suomen kunnasta. Huonekalutehtaasta kertovan artikkelin nimi on Muurame (huonekalutehdas).

Muurame on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa Päijänteen pohjoispään länsipuolella, Jyväskylän keskustasta etelään.

Muurame
Muurame.vaakuna.svg Muurame sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°08′N, 025°40.5′E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jyväskylän seutukunta
Kuntanumero 500
Hallinnollinen keskus Muuramen kirkonkylä
Perustettu 1921
Kokonaispinta-ala 194,06 km²
283:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 144,06 km²
– sisävesi 50,00 km²
Väkiluku 10 427
92:nneksi suurin 30.6.2022 [2]
väestötiheys 72,38 as./km² (30.6.2022)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 21,5 %
– 15–64-v. 59,7 %
– yli 64-v. 18,8 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 98,4 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,5 %
Kunnallisvero 19,50 %
278:nneksi suurin 2022 [5]
Kunnanjohtaja Ari Ranta-aho
Hallituksen puheenjohtaja Mika Ilvesmäki[6]
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
– puheenjohtaja Ville Väyrynen[7]
  2021–2025[8]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • PS
 • Vihr.
 • Vas.
 • KD

10
9
7
4
3
1
1
www.muurame.fi
Muuramen kirkko (Alvar Aalto 1929).

Aiemmin Muurame kuului Korpilahteen, mutta jo 1810-luvun lopulla esitettiin, että se eroaisi siitä. Senaatin vuoden 1917 lopulla tekemän päätöksen johdosta Muuramen kunta erosi Korpilahden kunnasta vuonna 1921.[9] Säynätsalon kunta erosi Muuramesta vuonna 1924 sen johdosta, että Muurame ei säynätsalolaisten mukaan riittävästi huolehtinut heidän alueensa kehityksestä, vaikka sieltä tuli yli puolet Muuramen kunnan verotuloista.[10] Vuonna 1969 Muuramen väkiluku oli 3 364 henkeä.

Vuoden 2017 lopulla Muuramessa oli 10 095 asukasta.[11] Kunnan pinta-ala on 194,06 km², josta 50,00 km² on sisävesiä[1]. Väestötiheys on 72,4 asukasta/km². Nykyisin Muuramella on yhteistä maarajaa ainoastaan Jyväskylän kanssa. Ennen vuotta 2009 rajanaapureita olivat Jyväskylän lisäksi Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti sekä ennen vuotta 1993 Säynätsalo. Säynätsalo yhdistyi Jyväskylän kaupunkiin vuonna 1993, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti puolestaan vuonna 2009. Yhteistä vesirajaa Muuramella on edelleen paitsi Jyväskylän myös Toivakan kanssa.

Muurame on asukasluvultaan nopeasti kasvava ja muutenkin hyvin menestyvä kunta. Sille on etua sijainnista Jyväskylän naapurissa. Muuramessa asukkaiden koulutustaso on korkeimpia Suomessa. Esimerkiksi insinöörin koulutuksen saaneita kunnassa on väkilukuun suhteutettuna toiseksi eniten Suomessa, heti Espoon jälkeen.

Muurame valittiin 2002 Suomen luovimmaksi kunnaksi ja 2004 Suomen yrittäjäystävällisimmäksi kunnaksi. Yksi tärkeimmistä nähtävyyksistä on arkkitehti Alvar Aallon (1898–1976) suunnittelema Muuramen kirkko (1926–1929).

Maantiede ja luontoMuokkaa

Muuramessa on kaksi taajamaa – keskusta ja Kinkomaa. Suurin osa muuramelaisista asuu näissä.[12] Kirkonkylä sijaitsee Muuratjärven ja Päijänteen välissä Muuramenjoen molemmin puolin. Muuramen asuinalueita ovat keskusta, Jaakkola, Tervamäki, Verkkoniemi, Velkapohja, Kotiranta, Paavalinvuori, Vuorenlahti, Hautalanmäki, Rajala, Pitkälä-Riihiniemi, Niittyaho, Kinkomaa, Isolahti, Vihtalahti, Saarenkylä, Rannankylä ja Valkola-Rajahonka.

 
Muuramenjoen luontopolku

Muuramessa on viisi rauhoitettua luonnonsuojelualuetta: Partastenmäen vanha metsä, Kustaanvuoren vanha metsä, Härköpohjan jalavalehto, Lullinvuori sekä Kuusimäen alue. Lisäksi Muuramessa on viisi luonnonmuistomerkkiä, jotka kaikki ovat isoja puita tai puuryhmiä. Natura-kohteita Muuramessa on viisi ja niiden yhteispinta-ala on 611 hehtaaria, mikä on 3,2 % kunnan kokonaispinta-alasta.

Tilavuudella mitattuna Suomen suurin kuusi kasvaa Kuusimäen luonnonsuojelualueella Muuramen Isolahden kylän ja Jyväskylän (ennen vuotta 2009 Jyväskylän maalaiskunnan Vesangan kylän) välillä. Paikalla on Kuusimäen vanhojen metsien suojelualue, joka on perustettu 1994.

Kirkonkylän reunalla sijaitsee Muuramen luontopolku, joka kiertää Muuramenjokea.

Kylät ja kulmakunnatMuokkaa

Muuramessa on 2 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):[13]

  • Muurame
  • Muuratjärvi

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Muuramessa oli 10 097 asukasta, joista 8 752 asui taajamissa, 1 253 haja-asutusalueilla ja 92:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Muuramen taajama-aste on 87,5 %.[14] Muuramen taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[15]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Muuramen kirkonkylä 7 155
2 Jyväskylän keskustaajama* 1 597

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Kinkomaan taajama-asutus ei enää muodosta omaa taajamaansa vaan on kasvanut osaksi Jyväskylän keskustaajamaan. Se on Jyväskylän keskustaajaman ainoa osa, joka ei kuulu Jyväskylän kaupunkiin.

HistoriaMuokkaa

  • n. 4000 eaa. Vanhimmat merkit asutuksesta nykyisellä Muuramen alueella.
  • 1539 Vanhimpiin kuuluvia maakirjaan merkittyjä tietoja asutuksesta Muuramen alueella, joka kuului silloin Suur-Jämsään.
  • 1851 Muuramenkosken saha perustetaan.
  • 1863 Korpilahti, johon nykyinen Muuramen alue kuului, irtautui Suur-Jämsästä.
  • 1921 Muurame eroaa Korpilahden kunnasta ja Muuramen kunta perustetaan.
  • 1924 Säynätsalo eroaa Muuramesta.

PolitiikkaMuokkaa

HallintoMuokkaa

Muuramen kunnanjohtaja on Ari Ranta-aho ja hallintojohtaja Jyri Mäntylä.[16] Kunnanhallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä. Hallituksen puheenjohtaja on Mika Ilvesmäki.[6]

Kunnanvaltuustossa on 35 paikkaa, joista kymmenen on keskustan ja yhdeksän kokoomuksen hallussa kaudella 2021–2025.[8] Valtuuston puheenjohtajana toimii Ville Väyrynen.[7]

KuntaliitossuunnitelmatMuokkaa

Muuramen liittymisestä Jyväskylään on keskusteltu monta kertaa. Ensimmäisen kerran sitä esitettiin jo 1960-luvulla. Muina vaihtoehtoina esitettiin Korpilahden, Muuramen ja Säynätsalon yhdistämistä, Muuramen liittämistä Säynätsaloon niin, että kuntakeskuksena olisi ollut Säynätsalo, sekä liitosta jossa Muurame olisi jaettu Jyväskylän, Korpilahden ja Säynätsalon kesken.[17] Muuramessa ajatukseen kuntaliitoksista, joissa Muuramen kunta häviäisi, on suhtauduttu yleensä enimmäkseen kielteisesti.

TalousMuokkaa

Vuonna 2015 kunnassa oli 2 722 työpaikkaa. Niistä 1,5 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 59 % palveluissa ja 37 % jalostuksessa. Jalostuksen työpaikkojen osuus oli paljon suurempi kuin koko maassa keskimäärin (20,5 %).[18]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat kiukaita ja muita saunatuotteita valmistava Harvia, prosessiteollisuudessa tarvittavien tuotteiden ja palveluiden tuottaja John Crane Safematic ja ilmanvaihtojärjestelmien mittalaitteita valmistava HK Instruments.[19]

Suurimmat työnantajat ovat John Crane Safematic Oy, SKF, Nokka-yhtiöt Oy, Harvia Oyj, Flex Link Automation Oy, Kytölä Oy, Muuratpuu Pohjonen Oy, Hakamet Oy, HK Instruments Oy, Sten&Co Oy Ab, Muuramen kunta, Kinkomaan sairaala, terveyskeskus ja Muuramen seurakunta.

Muuramen asuntokanta on 3 736, josta omakotiasuntoja 2 123, rivitaloasuntoja 690, kerrostaloasuntoja 865 ja muita asuntoja 58. Lisäksi kunnassa on 704 kesämökkiä.

VäestönkehitysMuokkaa

Vuoden 2017 loppupuolella Muuramen väestönkasvu oli suurinta suhteessa muihin Keski-Suomen kuntiin. Suurinta väestönkasvu oli Kinkomaan taajamassa.[20] Vuosien 2013–2017 välillä Muuramen väkiluku kasvoi 523 hengellä, yhteensä noin 5,5 prosenttiyksikköä.[20] Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Muuramen väestönkehitys vuodesta 1930 lähtien.

Muuramen väestönkehitys 1930–2020
Vuosi Asukkaita
1930
  
2 420
1964
  
3 121
1980
  
4 799
1985
  
5 715
1990
  
6 580
1995
  
7 254
2000
  
8 101
2005
  
8 672
2010
  
9 256
2015
  
9 791
2020
  
10 129
Lähde: 1980–2015 Tilastokeskus;[21] 1930–1964 Historian Suursanakirja.[22]

KulttuuriMuokkaa

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Muuramessa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[23]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Muuramen alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[24]

UrheiluMuokkaa

 
Muuramessa järjestettiin vuonna 2010 Suomen rallin testierikoiskoe. Jari-Matti Latvala, Suomen rallin 2010 voittaja, ajamassa Focustaan Rannankylän testierikoiskokeella Muuramessa.

Tunnetuin muuramelainen lienee Mikko Ronkainen, kumparelaskun maailmanmestari ja olympiahopeamitalisti, jolla on nimikkorinne laskettelukeskus Riihivuoressa. Myös tunnettuja muuramelaisia urheilijoita ovat Emilia Nyström ja Erika Nyström, jotka ovat voittaneet rantalentopallossa kaksi kertaa nuorten Euroopan mestaruuden sekä aikuisten EM-kisoissa pronssia. Nyströmien EM-mitali on edelleen Suomen lentopallohistorian ainoa aikuisten arvokisamitali.

Seuraurheilun puolella paikkakunnan lippulaiva on lentopallojoukkue Muuramen Lentopallo, joka on pelannut korkeimmalla sarjatasolla Lentopallon SM-liigassa kaikkiaan 13 vuotta. Joukkueen paras sijoitus SM-liigassa on 6. sija kaudelta 2011–2012.

Muuramen Yrityksellä on aktiivista juniorijalkapallo- sekä -salibandytoimintaa. Seuran miehet pelaavat jalkapalloa 5. divisioonassa.[25]

TapahtumatMuokkaa

Kesäkuun alkupuolella Muuramessa järjestetään vuosittaiset Muurame-päivät, jossa on konsertteja ja taidenäyttelyitä.[26]

Muuramessa järjestetään vuosittain Naamat-niminen rockfestivaali, joka pienuudestaan huolimatta on kerännyt valtakunnallista kulttimainetta.kenen mukaan?

RuokakulttuuriMuokkaa

Muuramen pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla tappaiskeitto.[27]

Tunnettuja henkilöitäMuokkaa

Tämä on luettelo tunnetuista henkilöistä, jotka ovat kotoisin Muuramesta tai ovat asuneet Muuramessa.

Henkilö Titteli Lisätiedot Lähteet
Haapakoski, Sara tubettaja Asui Muuramessa valmistuessaan ylioppilaaksi Jyväskylän Lyseon lukiosta vuonna 2018. [28]
Kiramo, Arttu kumparelaskija On syntynyt Muuramessa vuonna 1990.
Kuula, Toivo säveltäjä Muuratjärven Alhonsaaressa oli hänen kesänviettopaikkansa. [29]
Lauttamus, Niilo sotakirjailija Asui Kinkomaalla. [30]
Linjama, Jaakko säveltäjä Paitsi että asui ja opetti Muuramessa, toimi myös seurakunnan sivutoimisen kanttorin virassa. Hän sävelsi vuoden 1952 kesäolympialaisten hymnin Kirkonkylän koulun opettajan asunnossa. Hänet on haudattu kunnan hautausmaalle. [31][32]
Nyström, Emilia rantalentopalloilija On syntynyt Muuramessa vuonna 1983.
Nyström, Erika rantalentopalloilija On syntynyt Muuramessa vuonna 1983.
Pesonen, Harri
  • jääkiekkoilija
  • olympiavoittaja
On syntynyt Muuramessa vuonna 1988. [33]
Pesonen, Jussi jääkiekkoilija On syntynyt Muuramessa vuonna 1979. [34]
Ronkainen, Mikko
  • freestylehiihtäjä
  • olympiamitalisti
On syntynyt Muuramessa vuonna 1978. [35][36]
Salonen, Aleksi jääkiekkoilija On kotoisin Kinkomaalta, jossa hän syntyi vuonna 1993. [37]
Salonen, Jimi freestylehiihtäjä On syntynyt Muuramessa vuonna 1994.
Ulmala, Risto kestävyys- ja maastojuoksija Muutti valmennusuransa jälkeen kotiseudulleen Muurameen vuonna 2008 ja ryhtyi yrittäjäksi.
Virtanen, Irja kirjailija Asui nuoruusvuosinaan 1930-luvulla Muuramessa, koska hänen perheensä hankki paikkakunnalta pientilan. [38]

EtäisyyksiäMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M06* 30.6.2022. Tilastokeskus. Viitattu 31.8.2022.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. a b Kunnanhallitus Muuramen kunta. Viitattu 15.10.2021.
  7. a b Valtuusto Muuramen kunta. Viitattu 15.10.2021.
  8. a b Kuntavaalit 2025, Muurame Oikeusministeriö. Viitattu 15.10.2021.
  9. Keski-Suomen historia (1993), s. 384
  10. Keski-Suomen historia (1993), s. 385
  11. TR: Tilinpäätös yllätti iloisesti. Muuramelainen, 19.4.2018, nro 7/2018, s. 1. Muurame: Muuramen kunta. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 20.4.2018.
  12. Muurame-info muurame.fi. Muuramen kunta. ”Kaksi taajamaa, Keskusta ja Kinkomaa. Näissä asuu valtaosa muuramelaisista.” Viitattu 13.3.2018.
  13. Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 267. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
  14. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  15. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  16. Hallinto Muuramen kunta. Viitattu 15.10.2021.
  17. Muuramen kirja, sivu 346
  18. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 2.2.2018.
  19. Alueen Muurame yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 2.2.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  20. a b MUURAMEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2018. Muuramelainen, 29.3.2018, nro 6/2018, s. 8. Muurame: Muuramen kunta. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 20.4.2018.
  21. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  22. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  23. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  24. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta
  25. Muuramen v- ja u-seura Yritys ry. muuramenyritys.sporttisaitti.com. Viitattu 22.8.2016.
  26. Muuramen kunta / Tapahtumat www.muurame.fi. Viitattu 10.3.2016.
  27. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 92. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  28. Ylioppilaat: Jyväskylän lyseon lukio kevät 2018 Keskisuomalainen (KSML.fi). 18.5.2018 kello 12.16. Viitattu 23.2.2021.
  29. Muuratjärven rantayleiskaava (PDF) (Tieto on kaavaselostuksen kolmannella sivulla.) 19.5.2004. Muuramen kunta & Maa ja Vesi Oy. Viitattu 1.3.2021.
  30. Muurame on 100 vuotta, juhlitaan yhdessä! 1.1.2021 kello 16.00. Muuramen kunta. Viitattu 18.2.2021.
  31. Taiteilijoita ja kotiseutuihmisiä Muuramen hautausmaalla 30.7.2020 kello 10.17. Muuramen kunta. Viitattu 2.3.2021.
  32. Koskinen, Juha T.: Olympiafanfaari ja -hymni yle.fi. Yleisradio Oy. Viitattu 6.4.2021.
  33. Harri Pesonen Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  34. Jussi Pesonen Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  35. Mikko Ronkainen Sports-Reference.com. Sports Reference LLC. Arkistoitu 17.4.2020. (englanniksi)
  36. Mikko Ronkainen Olympedia. Viitattu 7.2.2022. (englanniksi)
  37. Silvennoinen, Markku: Silvennoisen Suvivieras, osa 10: Aleksi Salonen 15.7.2019. HC TPS Turku Oy. Viitattu 17.2.2021.
  38. Irja Virtanen HS.fi. 9.9.2005 kello 00.00. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 24.2.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa