Jaakko Linjama

Jaakko Armas Linjama (vuoteen 1935 Lindeman; 16. toukokuuta 1909 Äänekoski – 2. toukokuuta 1983 Jyväskylä) oli suomalainen säveltäjä. Hänen tunnetuin teoksensa lienee Olympiahymni, jonka hän sävelsi Helsingin olympialaisten hymnikilpailuun 1952. Jaakko Linjama teki myös merkittävän työn vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen käytössä olevan Siionin laulut -kokoelman laulujen sovittajana.

Jaakko Linjama.

Perhe

Linjama avioitui 23. heinäkuuta 1933 Toini Esteri Linjaman (o.s. Kuisma) kanssa. He saivat 12 lasta, kahdeksan poikaa ja neljä tytärtä. Linjamasta on ilmestynyt kaksi elämäkertaa. Ensimmäisen kirjoitti hänen vanhin poikansa, itsekin säveltäjä Jouko Linjama (1934-2022) ja toisen hänen vanhin tyttärensä Pirkko Randell (s. 1935). Myös pojanpoika Jyrki Linjama (s. 1962) on säveltäjä.

Musiikkiura

Urkurina

Linjama valmistui kansakoulunopettajaksi vuonna 1933 ja toimi tehtävässä Muuramessa vuosina 1934–1953 ja Jyväskylässä 1953–1969. Sivutoimisesti hän oli Muuramen seurakunnan kanttorina vuosina 1954–1970 ja Jämsän Kristillisen kansanopiston musiikinopettajana 1963–1966.

Säveltäjänä

Sävellystä Jaakko Linjama opiskeli yksityisesti Aarre Merikannon ja soitinnusta Leo Funtekin johdolla vuosien 1946–1951 välisenä aikana. Linjama sävelsi runsaat 120 teosta ja oli mukana toimittamassa Siionin laulut -kokoelmaa 1970-luvulla.

Hymnikilpailu

Linjama osallistui hymnikilpailuun nimimerkillä ”Es-F-G”. Jouko Tolosen johtama palkintolautakunta arvioi sitä sanoilla: ”Aika jalopiirteinen.” Kun lautakunta avasi oikean nimen sisältävän nimimerkkikuoren, he luulivat, että tämä musiikkipiireissä melko tuntematon muuramelainen kansakoulunopettaja Jaakko Linjama olisikin ollut iskelmiä tehnyt Jaakko Pulli. Kilpailussa hävinneiden nimimerkkikuoria ei avattu eikä nimiä julkistettu, mikä aiheutti pienen skandaalin myöhemmin. Lautakunta tunnisti eräitä tunnettuja säveltäjiä heidän tyylistään, muun muassa Uuno Klamin ja Aarre Merikannon, joka voitti olympiafanfaarikilpailun. Suomalaisista säveltäjistä vain Jean Sibelius onnitteli Linjamaa. Sitkeästi elävistä huhuista poiketen muuramelaiset eivät lahjoittaneet säveltäjälle tonttia Muuramen Nuottiniemestä, vaan Jaakko Linjama maksoi tontista ”voikilon hinnan” neliöltä. Muuramelaiset eivät myöskään rakentaneet mökkiä – olivat kylläkin muutamana päivänä talkoissa.

Lähteet

• Linjama, Jouko: Kun isä olympiahymnin sävelsi. Gummerus 2002.
• Randell, Pirkko: Jaakko Linjama - säveltäjänä suurperheessä. Mediapinta 2009.

Aiheesta muualla

• Olympiafanfaari ja -hymni Yle Teemassa
• Jaakko Linjama (Arkistoitu – Internet Archive) Muuramen seurakunnan sivuilla
• Jaakko Linjama Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksessa