Sääksvuori

Jyväskylän 28. kaupunginosa

Sääksvuori[2] on Jyväskylän 28. kaupunginosa Keljon suuralueella. Alueen asutus on omakotitalovaltaista. Asutus sijaitsee samannimisen mäen ja Sääksjärven lähettyvillä.[3]

Sääksvuori
Kaupunki Jyväskylä
Suuralue Keljo
Kaupunginosa nro 28
Väkiluku 1 399[1] (31.12.2021)

Pohjoisessa kaupunginosa rajoittuu Keljonkankaaseen ja etelässä Muurameen. Luoteessa Sääksvuoren kaupunginosalla on pieni raja myös Etelä-Keljon kanssa. Tilastollisessa jaossa Sääksvuori jakautuu Sääksvuorenrinteen, Sääksvuorenrannan ja Valkeisentien pienalueisiin. Sääksvuorenrinteen ja Sääksvuorenrannan asutus on enimmäkseen 2000-luvulla rakennettua kaavoitettua omakotitaloaluetta, Valkeisentien asutus on vanhempaa, kaavoittamatonta aluetta.[3]

Historiaa

muokkaa

Nykyisen Sääksvuoren kaupunginosan vanhin asutuskeskittymä sijaitsee vanhan nelostien eli Keljonkankaantien ympärillä Valkeisentien pienalueella Muuramen Valkolan asutusalueen vieressä.[4] 1920-luvun alkupuolella nykyisen Valkeisentien alueen Lapin talossa toimi pieni teurastamo, josta toimitettiin lihaa esimerkiksi Jyväskylän seminaarin ruokalaan.[5] Alue siirrettiin maalaiskunnasta kaupunkiin vuonna 1965.[3] Ensimmäinen asemakaava alueelle laadittiin vuonna 1979.[6]

1980-luvulla Sääksvuoresta suunniteltiin teollisuusaluetta.[7] 1990-luvun alkupuolella kaupunki kuitenkin hankki maata alueelta asuinalueen rakentamista varten.[8] Nykyiset asemakaavat laadittiin 2000-luvun alkupuolella.[9]

Lähteet

muokkaa
  • Seppo Lähteenmäki: Wanha Keljo - osa nykyistä Jyväskylää: elämänmenoa ja muisteluksia Keljon kaupunkilaistuvasta maalaisympäristöstä. Jyväskylä: Keljon perinnekirjatoimikunta, 1992. ISBN 978-952-90-3704-9. teoksen tiedot Finnassa.

Viitteet

muokkaa
  1. Jyväskylän väestö pienalueittain. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 4.4.2023. (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Päätös kunnanosien nimistä ja numeroista sekä eräiden leikkipuistojen nimistä. 8.10.2009. Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 19.8.2011.
  3. a b c Jyväskylän karttapalvelu (kts. kaupunginosat, pienalueet, asemakaavat) kartta.jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 25.7.2023.
  4. Wanha Keljo, sivu 87.
  5. Wanha Keljo, sivu 162.
  6. Wanha Keljo, sivu 90.
  7. Marja Kokko: Jyväskylän kaupungin historia 1965-2008 (sivu 268, verkkoversiossa 139). Osittain korj. 2. p. Jyväskylän kaupunki, 2012. Teoksen verkkoversio (Arkistoitu – Internet Archive).
  8. Jyväskylän kaupungin historia 1965-2008, sivu 162 (verkkoversiossa 85).
  9. Jyväskylän karttapalvelu, Kaavat, kiinteistöt ja metsät > Asemakaavat määräyksineen
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.