Jyväskylän Lyseon lukio

koulu Jyväskylässä

Jyväskylän Lyseon lukio on vanhin suomenkielinen oppikoulu.[3] Nykyään se on opiskelijamäärältään Suomen suurimpia lukioita. Jyväskylän Lyseon lukion yleislinjalla voi halutessaan painottaa opinnot luonnontieteisiin tai yrittäjyyteen. Lukiossa toimii myös kansainvälinen IB-linja ja tietotekniikkaan keskittyvä IT-linja. Tiimiopintoihin keskittynyt Tiimilinja lakkautettiin vuonna 2022.[4]

Jyväskylän Lyseon lukio
Jyväskylän Lyseo
Sijainti Sepänkatu 3, 40720 Jyväskylä[1]
Koordinaatit 62.2473°N, 25.7400°E
Tyyppi suomenkielinen lukio
Perustettu 1858
Rehtori Samuli Laitinen[2]
Oppilaita 1 161 (2018)
Verkkosivut

Koulu perustettiin 1. lokakuuta 1858, ja suurimman osan historiastaan se on toiminut Jyväskylän keskustassa Yliopistonkadulla sijaitsevassa vuonna 1902 valmistuneessa Lyseo-rakennuksessa. Helmikuussa 2012 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti kuitenkin poistaa vanhan Lyseo-rakennuksen koulukäytöstä.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän toteuttaman lukioverkkouudistuksen myötä Lyseon lukio yhdistyi vuoden 2015 alussa Sepän- ja Tikkakosken lukioiden kanssa uudeksi noin 1 200 opiskelijan Jyväskylän Lyseon lukioksi.[5] Vuonna 2018 lukiossa opiskeli opetushallinnon mukaan 1 161 opiskelijaa, ja se oli opiskelijamäärällä mitattuna Suomen 2. suurin lukio Tikkurilan lukion (1 338 opiskelijaa) jälkeen, hieman Jyväskylän Schildtin lukiota (1 149) suurempana.[6]

Gradian Harjun kampuksella pääsisäänkäynnin edustalla taiteilija Seppo Uuranmäen teokset Ilona ja Onni.
Jyväskylän Lyseon lukio sijaitsee Gradian Harjun kampuksella. Pääsisäänkäynnin edustalla ovat taiteilija Seppo Uuranmäen teokset Ilona ja Onni.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän organisaatio- ja nimiuudistuksen myötä Lyseon lukio ollut osa Gradia-lukioita [7] 1.1.2018 alkaen yhdessä Schildtin lukion kanssa.

Jyväskylän Lyseon lukion tunnuslause on säilynyt samana tähän päivään asti. Se kuuluu: Haec schola culturae fennorum protulit lumen (suom. Tämä koulu sytytti suomalaisen kulttuurin.) Tunnuslause löytyy vanhan lyseotalon katon rajasta sekä uuden Harjun kampusrakennuksen aulatilasta.

Historia

muokkaa

Jyväskylän Lyseon historiaan voi perehtyä siitä kirjoitettujen lukuisten kirjojen parissa tai koulun omassa museossa, joka avattiin 1979 vanhan rakennuksen peruskorjauksen ja entisöinnin yhteydessä pohjakerrokseen[8].

Perustaminen ja vaiheet

muokkaa

Koulu perustettiin keisarillisella päätöksellä Jyväskylän yläalkeiskoulun nimellä 1. lokakuuta 1858. Aloitteen perustamisesta teki piirilääkäri Wolmar Schildt.[9]

  1. Jyväskylän yläalkeiskoulu 1858–1862
  2. Jyväskylän alkeisopisto 1862–1873
  3. Jyväskylän lyseo 1873–1973
    1. klassillinen lyseo vuoteen 1914
    2. linjajakoinen lyseo 1914–1963
    3. linjajakoinen kaksoislyseo 1963–1973

Koulutalo

muokkaa
 
Vanha Lyseo-rakennus, toiminnassa 1902-2013

Ennen omaa Lyseo rakennustaan koulu toimi henkikirjoittaja Rönnebergin,[10] apteekkari Enckellin ja rehtori Pesoniuksen taloissa (koulu toimi myös niin sanotussa Willgrenin talossa kesken Enckellin isännöinnin). S. Gripenbergin ja W. Polon suunnittelema Lyseo-rakennus valmistui 1902. Aikalaisarkkitehdit kuvasivat rakennustyyliä maurilais-tudorilaiseksi.[11] Vuonna 1959 rakennus sai lisäsiiven.

Lyseo-rakennus kamppaili viimeiset vuotensa koulukäytössä sisäilma- ja homeongelmien kanssa. Vuoden 2014 alussa päivälinjan toiminta siirtyi väistötiloihin Viitaniemeen ja vuonna 2017 Harjulle entiseen Keski-Suomen keskusammattikoulun rakennukseen.

Lyseon tunnukset

muokkaa

Koulun sinetin tunnus on Eos, joka komeili myös entisten oppilaiden yhdistyksen, Jylyn, satavuotisjuhliin 1958 laatimassa lipussa. Vuonna 1993 Jyly uusi lipun. [12]

Rehtorit

muokkaa
  1. Fil. maist. Gottliep Leopold Pesonius 1858–1862
  2. Fil. maist. K. H. Kahelin 1873–1896
  3. Fil. tri O. A. Forsström 1896–1900
  4. Fil. kand. V. D. Peltonen 1900–1905
  5. Fil. tri K. J. Jalkanen 1905–1917
  6. Fil. kand. Ernest Wänttinen 1917–1922
  7. Fil. maist. Matti Rantala 1922–1925
  8. Fil. tri Jussi Laurosela 1925–1944
  9. Fil. tri Vilho Puttonen 1944–1954
  10. Fil. maist. Martti Saraste 1954–1973
  11. Liik.lehtori Martti Pukkala 1973–1984
  12. Fil. kand. Jorma Lempinen 1984–2010
  13. Fil. maist. Arja Aalto-Laaksonen 2010–2011
  14. Lit. maist. Mika Rantala 2011–2014
  15. Lit. maist.[13] Osmo Polas 2014[13]– 2022
  16. Fil.maist. Samuli Laitinen 2022 –

Tunnettuja lyseolaisia

muokkaa

Jyväskylän Lyseota kävi muun muassa arkkitehti Alvar Aalto. Hän itse nosti leikillään lyseon kuuluisimmaksi oppilaaksi alaluokkien luokkatoverinsa Otto Toivaisen, joka lähti merille ja väitti edenneensä Fidžisaarilla kuninkaaksi ja jumalaksi[14]. Muita tunnettuja koulun oppilaita ovat olleet Terijoen hallituksen pääministeri Otto Wille Kuusinen ja pesäpallon kehittäjä Lauri "Tahko" Pihkala. Ensimmäinen pesäpallo-ottelu pelattiin Lyseon pihalla. Myös kenraali Taavetti Laatikainen ja meteorologi Matti Huutonen ovat lyseosta valmistuneita. Tunnettuja lyseon entisiä oppilaita ovat myös vuoden 2014 Miss Suomi Lotta Hintsa ja valokuvamalli Julia Välimäki.

Erityisesti vuonna 1892 lyseon 1. luokalla aloittaneet ja vuonna 1900 ylioppilaaksi tulleet oppilaat ovat Suomen poliittisessa historiassa merkittävä joukko. Koko 8-vuotisen koulutaipaleen kävi yhdessä vain 5 oppilasta, Edvard Gylling, Johannes Jääskeläinen, Martti Kovero, Otto Wille Kuusinen ja Matti Rossi. Heistä neljä ensimmäistä olivat vuonna 1905 perustamassa Ylioppilaiden Sosialidemokraattista Yhdistystä. Tällä luokalla oli pari vuotta myös Sulo Wuolijoki.

Kirjailija ja reaalifantasia-termin luoja Pasi Ilmari Jääskeläinen opettaa lyseossa äidinkieltä ja kirjallisuutta. Runoilija Einari Kovero toimi aikoinaan koulun suomenkielen opettajana. Kansalaisaktivisti, maakuntaliiton johtaja Erkki Vasama toimi lyseon lehtorina 1960–1975.

Jyväskylän lyseon entisten oppilaiden yhdistys

muokkaa

Alumniyhdistys Jyväskylän lyseon entisten oppilaiden yhdistys Jyly ry. on perustettu 1945.

Lyseon tapahtumat, projektit ja kulttuuritarjonta

muokkaa

Jyväskylän Lyseon lukio tarjoaa kurssitarjottimillaan ja niiden ulkopuolella erittäin paljon taito- ja taideaineiden kursseja sekä projekteja. Osittain taito- ja taideaineet on integroitu.[15] Jaksoittain ilmestyy oppilaskunnan lehti nimeltä Osmopolitan.

Lyseolla on useita ystävyyskouluja ympäri maailmaa. Koulun kenties näkyvin projekti, Rytminvaihtoa-projekti, liittyy Burkina Fason pääkaupungissa Ouagadougoussa sijaitsevaan Wend Manegda -kumppanuuskouluun.[16] Vuonna 2007 projekti sai Jyväskylän kaupungin Hyvä Kansainvälistyjä -palkinnon, joka jaettiin tuolloin ensimmäistä kertaa.[17] Lyseo on osallistunut myös muun muassa CERN- ja EU:n Comenius-projektiin.[18] [19] Ensiksi mainittu on sisältänyt tutkimuksia ja matkoja CERN:iin, toista on toteutettu Ranskan ystävyyskoululaisten kanssa.

Jyväskylän Lyseon lukio järjestää opiskelijoilleen vuosittaisia vaihtoja Espanjaan, Isoon-Britanniaan, Ranskaan ja Saksaan.

Lähteet

muokkaa
  1. Toimipisteet ja kartat Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, gradia.fi. Viitattu 1.6.2020.
  2. Jyväskylän Lyseon lukio Jyväskylän kaupunki via peda.net. Viitattu 1.6.2020.
  3. Jyväskylän lyseon museo Jyväskylä.fi. Viitattu 16.12.2013.
  4. Lyseon tiimilinjan vapaat opiskelijapaikat haussa Gradia.fi. 17.6.2022. Gradia.fi. Viitattu 10.4.2024.
  5. Terho Tornberg: Uudet suurlukiot aloittavat säästöpaineissa 8.1.2015. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 1.6.2020.
  6. Lukiokoulutuksen oppilaat (xlsb) (tieto löytyy klikkaamalla opetuksen järjestäjiä, esimerkiksi "Jyväskylän koulutuskuntayhtymä" tai "Vantaan kaupunki") Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen, vipunen.fi. Viitattu 1.6.2020.
  7. Gradia-lukiot Gradia. Viitattu 25.7.2018.
  8. Keski-Suomen museon historiaa
  9. Lyseon esittelyä. Web Archive.
  10. Seminaarinkatu 34 – tontilla tapahtunutta: Kestikievari ja koulu Kauppakadunlaudatur.fi. Viitattu 16.12.2013.
  11. Jyväskylän yläkaupungin reitti
  12. Lyseotalon satavuotisjuhlien puheita
  13. a b Sydänmaanlakka, Riina: Lyseon rehtori Osmo Polas: ”Lukiokoulutuksen pitää saada kehittyä”. Suur-Jyväskylän Lehti, 10.9.2014, s. 1. Suur-Jyväskylä: Suur-Jyväskylän Lehti Oy. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 7.6.2018.
  14. Lindfors, Jorma: Legenda: Fidžin kuningas ja jumala oli Jyväskylän Lyseon kasvatti Ilta-Sanomat. 3.10.2012. Viitattu 27.7.2018.
  15. Lyseon opetussuunnitelma
  16. Rytminvaihtoa-projekti
  17. Artikkeli Rytmin vaihtoa -projektista
  18. Lyseon CERN-sivut
  19. Aho Sonja, Arponen Minna, Tervo Marja: Jyväskylän Lyseon lukion aikuislinja - Comenius-projekti (DOC) 1999. Jyväskylän Lyseo. Viitattu 28.4.2008.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Fredrikson, Erkki: Lyseotalon vuosisata: Jyväskylän lyseon päärakennuksen ja opinkäynnin vaiheita 1900-luvulla. E. Fredrikson ja Jyly ry, 2002. ISBN 952-5092-80-1.

Aiheesta muualla

muokkaa