Vesanka

Jyväskylän 54. kaupunginosa

Vesanka on kylä ja Jyväskylän 54. kaupunginosa kaupungin länsiosassa valtatie 23:n varrella.[3] Ennen vuoden 2009 kuntaliitosta Vesanka kuului Jyväskylän maalaiskuntaan.

Vesanka
Kaupunki Jyväskylä
Suuralue Kuohu-Vesanka
Väkiluku 1 300[1]
Osa-alueet Humalamäki, Kettulanmäki, Kylmäoja, Lähteelänperä, Möykynmäki, Perälä[2]
Kylätalo Rientola
Vesangan koulu

Vesangan asutus sijoittuu alueen läpi kulkevien maanteiden varteen ja Vesankajärven ympärille. Vanha omakotiasutus sijoittui neljään tihentymään, joiden välillä oli haja-asutusta. Näitä tihentymiä olivat rautatieaseman seutu, Kettulanmäki aseman länsipuolella, tien varsi Möykynmäen tasalla ja tien varsi Möykynmäeltä Ruokkeelle.[4]

Vesanka vietti 450-vuotisjuhliaan vuonna 2009. Kylä sai alkunsa 1559, kun ensimmäinen vakituinen asukas Antti Soikkanen merkittiin veroluetteloon.[1] Vesangan rekisterikylä on ollut nykyistä kaupunginosaa laajempi alue, sillä siihen on kuulunut myös Kuohu, Varsalanperä, Vertaala sekä Saarenmaan länsipuoli.[5] Vesangassa oli aiemmin rautatieasema sekä Möykynmäen rautatieseisake.[1] Rata Jyväskylään päin kulkee Möykynmäen tunnelin kautta.

Historia

muokkaa

Keskiajalla myöhemmän Vesangan rekisterikylän alue oli hämäläisten erämaata. 1500-luvun alussa Vesankajärven erämaa kuului Tapani Matinpojalle Saarioisten Saaren kylästä. Lamsinsalmen eli Ison-Lampsin ympäristö puolestaan kuului Olavi Pauharille nykyisen Urjalan alueelta.[6]

Vesangan alueen ensimmäinen asukas oli Antti Soikkanen, joka mainitaan vuoden 1559 veroluettelossa.[1][7] Viimeistään vuonna 1564 Vesangan alueen uudisasukkaiksi merkittiin myös Antti Siekkinen, Heikki Pietiläinen ja Lauri Pörsöinen.[6] Kylästä on aikaisemmin käytetty nimeä Vesankajärvi, jona kylä mainitaan vuonna 1561.[8]

Vuonna 1564 Saarioisten hallintopitäjä erämaineen läänitettiin Klaus Kristerinpoika Hornille. Läänitykseen kuului Keski-Suomen erämailta kahdeksan lampuotitilaa, joista neljä oli Vesangassa. Siekkilä ja Ristola palautuivat kruunulle veroa maksaviksi vuonna 1673, muut tilat luultavasti vuonna 1706.[9]

Kylä kuului alun perin Rautalammin hallintopitäjään, kirkollisesti puolestaan joko Rautalammin tai Jämsän kirkkopitäjään, kunnes se muiden Jyväskylän alueen kylien kanssa liitettiin Laukaan kirkkopitäjään viimeistään vuonna 1646.[10] Vesangasta tuli osa Jyväskylän seurakuntaa sen perustamisvuonna, vuonna 1856.[11] Jyväskylän maalaiskunta perustettiin vuonna 1868 kaupunkiin kuulumattomista seurakunnan osista.[12]

Vesangan rekisterikylän rajat määriteltiin isojaon yhteydessä. Alun perin kylän pohjoisrajaksi määrättiin Rummakkolampi nykyisellä Jyväskylän ja Uuraisten rajalla, mutta 1830-luvulla jakokunnan pohjoisosassa sijaitseva Sikomäen asutus siirrettiin Nyrölän kylään.[13] Kuohun kehittyminen erilliseksi alueeksi alkoi 1800-luvun loppupuolella teollisen toiminnan ympärille. 1920-luvulla Kuohulle perustettiin saha, jonka suojärveläinen Toras Oy osti 1940-luvulla.[14]

1970-luvulla oli suunnitteilla Vesangan laajentaminen Tikkakosken kaltaiseksi taajamaksi. Suunnitelma olisi toteutettu yhdistämällä teiden varrelle kehittyneitä omakotialueita. Etenkin Nyrölään vievän tien vartta suunniteltiin rakentamisen suunnaksi. Vesanka ja Ruoke kaavoitettiin 1990-luvulla, ja myöhemmin vuonna 2008 kaavoitettiin myös Kuohu.[15]

Toimintaa

muokkaa

Vesangassa on Vesanka-talo, jossa toimivat koulu, päiväkoti ja Vesangan kirjasto. Vesangassa toimii aktiivinen kyläyhdistys, joka on remontoinut vanhan työväentalo Rientolan ja järjestää harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa.[1]

Vesalassa ajetaan Suomen rallin erikoiskokeita.lähde? Myös Humalamäessä ajettiin rallia, mutta ajaminen lopetettiin vuonna 1986 vakavan kolarin vuoksi.lähde?

Lähteet

muokkaa
  • Lappalainen, Jussi T.: Jyväskylän maalaiskunnan kirja. Jyväskylä: Jyväskylän maalaiskunta ja maaseurakunta, 1977. ISBN 951-99104-3-3.
  • Lintunen, Vuokko (toim.): Wesanka – Kylä Sydän-Suomessa. Vesangan kyläkirja. Vesangan kyläyhdistys, 2003. ISBN 952-91-6246-4.
  • Wilmi, Jorma: Jyväskylän maalaiskunnan historia 1945-2008. Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki, 2011. 978-952-5947-11-6.

Viitteet

muokkaa
  1. a b c d e Vesangassa harrastetaan pilatesta ja historiaa, Kylä juhlii koko vuoden (Arkistoitu – Internet Archive) Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti 2/2009, viitattu 29.12.2011.
  2. Jyväskylän karttapalvelu (kts. Aluejaot > Kaupunginosat) kartta.jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 3.10.2023.
  3. Jyväskylän kaupunginosat (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Wilmi, Jorma: ”Asumusryppäiden Vesanka”, Jyväskylän maalaiskunnan historia 1945-2008, s. 40-41. Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki, 2011. 978-952-5947-11-6.
  5. Jyväskylän maalaiskunnan kirja, sivu 39.
  6. a b Vesangan kyläkirja, sivu 19.
  7. Vesangan kyläkirja, sivu 452.
  8. Alpo Räisänen (AR): Vesanka (s.500) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 13.6.2023.
  9. Vesangan kyläkirja, sivu 20.
  10. Jyväskylän maalaiskunnan kirja, sivu 46.
  11. Jyväskylän maalaiskunnan kirja, sivu 46.
  12. Suomalainen paikannimikirja, sivu 115.
  13. Vesangan kyläkirja, sivu 24.
  14. Jyväskylän maalaiskunnan historia, sivu 39.
  15. Jyväskylän maalaiskunnan historia, sivut 40 ja 41.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Lintunen, Vuokko (toim.): Wesanka – Kylä Sydän-Suomessa. Vesangan kyläkirja. Vesangan kyläyhdistys, 2003. ISBN 952-91-6246-4.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.