Kinkomaan sairaala
Kinkomaan sairaala oli Muuramen kunnan Kinkomaan kylässä sijaitseva 1930-luvulla Keski-Suomen tuberkuloosipiirin keskusparantolaksi rakennettu sairaala vuoteen 2008 saakka. Sairaala toimi myös sodassa haavoittuneiden keuhkoparantolana, mistä johtuen kylä on usein merkitty sodassa kaatuneiden kuolinpaikaksi. Sairaala oli aikoinaan Muuramen kunnan suurin työllistäjä.
Myöhemmin sairaala kuului Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle, ja sen tiloissa toimi useita sairaanhoitopiirin yksiköitä, kuten keuhkosairauksien ja allergologian yksikkö, poliklinikka, ihotautien osasto sekä laboratorioyksiköitä.
Sairaalan etupihalla on kuvanveistäjä Kauko Räsäsen vuonna 1991 tekemä Marjatta-pronssiveistos.
Sairaalan historia muokkaa
1920-luvulla Keski-Suomen havaittiin olevan yksi Suomen pahimmista tuberkuloosin ja muiden keuhkosairauksien esiintymisalueista. Uuden keskusparantolan paikasta käytiin kilpailua Laukaan ja Muuramen välillä, joista jälkimmäinen valittiin tulevan sairaala-alueen omistaneen Salosen tilan tarjouduttua myymään maa-alueen alennetulla hinnalla. Paikan valinnassa keskeisenä kriteerinä oli paitsi läheinen Päijänne myös mäntyvaltainen metsä, joiden tuottamalla raittiilla ilmalla ja otsonilla uskottiin olevan keuhkojen parantumista edistävä vaikutus. Parantolaa varten pyydettiin suunnitelmat Alvar Aallolta, W.G. Palmqvistiltä sekä Jussi ja Toivo Paatelalta, joista Paateloiden suunnitelma valittiin. Arkkitehdit Jussi Paatela ja Toivo Paatela suunnittelivat ensimmäisen kolmikerroksisen rakennuksen, joka valmistui vuonna 1930. Vuosina 1938–39 rakennusta laajettiin kahdella kerroksella samalla kun aluetta muutenkin kehitettiin. Tästä suunnittelusta vastasi Jussi Paatela. Parantolan päärakennus edustaa tyylillisesti siirtymävaihetta klassismista funktionalismiin.[1]
Käyttötarkoitus
- Keuhkotautiparantola (1930–1971)
- 30. Sotasairaala (1939–1944)
- Yleissairaala (1971–2008)
- Vitapolis (2008–)
Alueen nykytila muokkaa
Kinkomaan vanha sairaala-alue rakennuksineen siirtyi vuonna 2008 Kiinteistö Oy Kinkomaan Vitapoliksen omistukseen ja tunnetaan nykyään nimellä Vitapolis. Kiinteistöyhtiön omistavat Jykes Kiinteistöt Oy (40 %), Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (40 %) ja Muuramen kunta (20 %).[2] Samassa yhteydessä osa Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin toiminnoista siirtyi Keskussairaalaan. Päärakennus on museoviraston suojelema,[3] ja Kinkomaan sairaala-alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.[4]
Nykyisiin toimintoihin kuuluvat kuntoutus- ja apuvälinepalvelut, hoitokoti- ja hoivapalvelut, tutkimus- ja kehitystoiminta, sekä laboratoriopalvelut. Vitapoliksen alueella on kolme hoivakotia, joissa yhteensä noin 150 asukaspaikkaa. Päärakennuksessa toimii myös Vitapoliksen asiakaspalvelupiste, päiväkoti ja lounasravintola.[5]
Joukkoliikenne muokkaa
Jyväskylän seudun joukkoliikenteen lähimmät pysäkit ovat Kinkomaantiellä noin kahdeksansadan metrin päässä Vitapoliksesta.[6] Siellä liikennöivät linjat 16, 16M ja 21. Kinkomaan sairaalan (Vitapolis) pysäkillä käynti loppui 6. kesäkuuta 2016.
Lähteet muokkaa
- ↑ Keski-Suomen parantola – Rakennushistoriallinen selvitys vitapolis.fi. 06–09/2009. Kiinteistö Oy Kinkomaan Vitapolis. Arkistoitu 10.3.2016. Viitattu 28.12.2016.
- ↑ http://www.vitapolis.fi/ajankohtaista/kinkomaan-sairaala-alue-siirtyi-uuden-kiinteistoyhtion-omistukseen
- ↑ Hartman, Paula: Vitapolis 3/2012. Maankäyttö ry. Viitattu 28.12.2016.
- ↑ Kinkomaan sairaala-alue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 12.3.2016.
- ↑ Yrityshakemisto / Palvelut / Vitapolis vitapolis.fi. Kiinteistö Oy Kinkomaan Vitapolis. Viitattu 9.3.2016.
- ↑ http://linkki.jyvaskyla.fi/aikataulut (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kinkomaan sairaala Wikimedia Commonsissa
- Vitapolis
- Kinkomaan linnoitus. Keski-Suomen keuhkotautiparantola, Suomen Kuvalehti, 10.09.1932, nro 37, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot