Taka-Keljo
Taka-Keljo on metsäinen kaupunginosa Jyväskylän kaupungin keskustan lounaispuolella. Asukkaita siellä on vain noin 130.
| Taka-Keljo | |
|---|---|
 Näkymä Ronsuntaipaleentien varrelta. |
|
| Kaupunki | Jyväskylä |
| Suuralue | Keltinmäki-Myllyjärvi |
| Kaupunginosa nro | 22 |
| Väkiluku | 129 |
| Osa-alueet | Mustankorkea, Ronsuntaipale |
Taka-Keljossa on useita yli 200 metrin korkuisia mäkiä. Siellä on myös muutama lampi ja pieni järvi, muiden muassa Kolmisoppinen, Ylä-Kitulampi, Ala-Kitulampi, Ylä-Sallaajärvi, Pirttijärvi, Selkäjärvi, Uimalampi ja Myllyjärvi. Alueella on lain nojalla rauhoitettu Sallaajärven aarnialue ja Jyväskylän ladun hiihtomaja ja hiihtolenkkejä.
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Taka-Keljoon Jyväskylän keskustaajamasta vievän tien varrella samannimisen mäen lähettyvillä[1], mutta kaatopaikan siirtämistä on suunniteltu. Uudeksi paikaksi on esitetty ainakin Laukaan Mörkökorpea.[2]
Digita Oy:n Jyväskylän lähetysasema ja masto sijaitsevat Taka-Keljossa.
Taka-Keljossa on toiminut myös Taka-Keljon kansakoulu, joka lakkautettiin 1967.[3] Nykyisin entisen koulun tiloissa toimii Jyväskylän Katulähetyksen tuetun asumisen yksikkö ja päiväkeskus Etappi.[4]
Jyväskylän korkein kohta muokkaa
Taka-Keljon mäistä korkein on 249 metrin korkuinen Pirttimäki. Sen huippu oli Jyväskylän maalaiskunnan korkein kohta ennen vuotta 1965, jolloin Taka-Keljo liitettiin Jyväskylän maalaiskunnasta kaupunkiin. Jyväskylän kaupungin korkein kohta se oli vuodesta 1965 vuodenvaihteeseen 2008–2009. Tällöin Jyväskylän korkeimmaksi kohdaksi tuli siihen liitetyllä Korpilahdella sijaitsevan Uutelanmäen huippu.
Kuvia muokkaa
-
Ladun maja Kolmisoppisen lähellä. -
Taka-Keljon radio- ja TV-masto.
Lähteet muokkaa
- ↑ Karttapaikka - Maanmittauslaitos asiointi.maanmittauslaitos.fi. Viitattu 9.6.2023.
- ↑ http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/morkokorpi-on-suuri-mahdollisuus/884698 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Irmeli Lahtinen-Salila, Marjut Lahtinen-Leinonen: Luokkamuotoisesta luokattomaan : Jyväskylän kaupungin erityisopetuskäytänteiden rakentuminen 1960 - 1990 (Pro gradu, s. 61) jyx.jyu.fi. 2018. fi
- ↑ http://www.jklkl.fi/vapaat-asunnot/37-etappi (Arkistoitu – Internet Archive)
Kirjallisuutta muokkaa
- Wanha Keljo - osa nykyistä Jyväskylää: elämänmenoa ja muisteluksia Keljon kaupunkilaistuvasta maalaisympäristöstä. Jyväskylä: Keljon perinnekirjatoimikunta, 1992. ISBN 978-952-90-3704-9. teoksen tiedot Finnassa.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Taka-Keljo Wikimedia Commonsissa
