Kantakaupunki (Jyväskylä)

Jyväskylän suuralue

Kantakaupunki on Jyväskylän ensimmäinen suuralue.[2] Kantakaupungin suuralueeseen kuuluvat Keskustan, Harjun, Puistolan, Lutakon, Mattilanpellon, Mäki-Matin, Kukkumäen, Nisulan, Taulumäen, Tourulan ja Mannilan kaupunginosat.[2]

Kantakaupunki
Näkymä Jyväskylän keskustaan ja Jyväsjärvelle. (2012)
Näkymä Jyväskylän keskustaan ja Jyväsjärvelle. (2012)
Valtio Suomi
Maakunta Keski-Suomi
Seutukunta Jyväskylä
Kaupunki Jyväskylä
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 13,5[1] km²
Väkiluku (2021) 30 844[1]
 – Väestötiheys 2 285 as./km²


















Kantakaupungin suuralueella on kaupungin keskustan lisäksi Puistolan kaltaisia selkeästi ydinkeskustan jatkeeksi rakentuneita naapurustoja,[2] mutta myös Mattilanpellon ja Viitaniemen tavoin varsinaisesta keskusta-alueesta erilleen tehtyä asuinaluetta ja lähiötäkin.[3][4] Tosin täydennysrakentamisen myötä 2000-luvulle tultaessa on keskustan ja asumalähiöiden etäisyys supistunut ja rajasta tullut vähemmän selkeä.[5] Kantakaupungin suuralueen kaupunginosista keskustasta etäisimpänä on Mannila, joka sijaitsee suuralueen pohjoislaidalla, Palokka-Puuppolan alueen kupeessa.[2]

Kantakaupungin suuralueella on monia valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristökohteita, kuten Älylän, Seminaarinmäen ja Viitaniemen asuinalueet, Rautpohjan funkkistalokortteli, yliopistoalueet, Harju ja Vesilinna.[6][7] Ydinkeskustassa sijaitsee suurin osa Jyväskylän kauppakeskuksista, kuten Forum ja Sokkari.[2] Suuralueella on myös muun muassa museoita ja kulttuuripalveluita, kuten kaupunginteatteri.[2] Keski-Suomen sairaanhoitopiirin keskussairaala Nova sijaitsee suuralueen lounaisosassa Kukkumäessä.[2] Jyväskylän kaikki yliopisto- ja ammattikorkeakoulurakennukset sijaitsevat Kantakaupungin suuralueella Ylistönrinteen kampusta lukuun ottamatta.[2] Myös lähes kaikki kaupungin lukio- ja ammattiopistorakennukset sijaitsevat Kantakaupungin suuralueella.[2]

Kantakaupungin suuralueella on 30 844 asukasta (vuonna 2021) ja sen pinta-ala on 13,5 neliökilometriä.[1][8]

Kuvia muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c Tietoja Jyväskylästä suuralueittain 06/2016. Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 11.8.2018. Viitattu 28.8.2017.
  2. a b c d e f g h i Jyväskylän karttapalvelu kartta.jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 1.1.2019.
  3. Leena Rossi (2017): Jyväskylän aluerakentaminen eri mittakaavoissaan.
  4. Seppälä, Maija-Liisa; Lehtonen, Hilkka ja Tihlman, Tiina: Suomen lähiöt. Kyselytutkimus 1950–1980-luvuilla rakennetuista lähiöistä. Ympäristöministeriö 1990.
  5. Marja Kokko: Jyväskylän kaupungin historia 1965-2008. Osittain korj. 2. p. Jyväskylän kaupunki, 2012. Teoksen verkkoversio (Arkistoitu – Internet Archive).
  6. RKY  ι  Museovirasto www.rky.fi. Viitattu 1.1.2019.
  7. Jyväskylän Rautpohja SATO Kotona. Viitattu 1.1.2019.
  8. kadmin: Tilastotietoa Jyväskylästä www.jyvaskyla.fi. 1.2.2018. Viitattu 4.4.2023.

Aiheesta muualla muokkaa