Huhtasuo
Huhtasuo on yksi Jyväskylän kaupunginosista.[1] Se sijaitsee noin 3–8 kilometriä keskustan koillispuolella. Huhtasuon osa-alueita ovat Huhtakeskus, Varikko, Kaakkolampi, Kangaslampi, Sulku ja Eteläinen Palokangas. Kaupunginosan väkiluku oli 4 542 vuonna 2020.[2] Alueen asuintalot ovat pääasiassa 1970-luvulla rakennettuja kerrostaloja,[3][4] mutta Huhtasuolla on myös rivi- ja omakotitaloja.[5][4] Huhtasuon kaupunginosa kuuluu samannimiseen suuralueeseen Eteläisen Palokankaan pienaluetta lukuun ottamatta, jossa ei ole juurikaan asutusta.[2]
| Huhtasuo | |
|---|---|
 Huhtakeskuksen ostoskeskus. |
|
| Kaupunki | Jyväskylä |
| Suuralue | Huhtasuo |
| Koordinaatit | |
| Kaupunginosa nro | 20 |
| Väkiluku | 4 542 (2020) |
| Osa-alueet | Huhtakeskus, Varikko, Kaakkolampi, Kangaslampi, Sulku |
| Postinumero(t) | 40340 |
Huhtasuon kaupunginosassa sijaitsee psykiatrinen sairaala Kangasvuoren sairaala, uimaranta, kaksi lampea (Kaakkolampi ja Kangaslampi),[1] Huhtasuon terveysasema, kirjasto, entinen Huhtasuon kirkko ja Huhtasuon yhtenäiskoulu.[6] Kangaslammella sijaitsee myös Suomen ensimmäinen parkouralue, joka valmistui vuonna 2009.[7] Ennen asutuksen laajentumista 1960-luvulla Kangaslammen ja Sulun alueella toimi Puolustusvoimien Teknillisen Varikon Panssarivaunuvarikko-osasto.[8] Kaupunginosassa toimivat myös hiihtoseura Huhtasuon Hiihto 2000 sekä jalka- ja lentopalloseura Huki eli Huhtasuon Kisa.
Huhtasuon historiaaMuokkaa
Vuosina 1935–1968 Kangaslammen alueella toimi taimitarha.[9] Vuonna 1944 Huhtasuolle rakennettiin Sotateknillinen varikko (myöhemmin Teknillinen varikko).[9] Vuonna 1958 Huhtasuon alueelle valmistui Kangasvuoren sairaala sekä sitä varten rakennetut lääkärin ja työntekijöiden asuinrakennukset.[9]
Huhtasuon asuinalueista Kangaslampea alettiin rakentaa ensimmäisenä, vuonna 1971.[10][11] Varikon alueelta purettiin siellä toimineen Teknillisen Varikon rakennukset pois lähiön tieltä.[10] Sulun ja Kaakkolammen alue rakennettiin pääosin vuosina 1972–1978.[10] 1970-luvun rakennuskanta koostui lähinnä vuokrataloiksi suunnitelluista elementtikerrostaloista.[3] Myös rivi- ja pientaloja rakennettiin Kaakkolammen ja Varikon alueille 1970- ja 1980-luvuilla.[12]
Vuonna 1973 Kangaslammelle rakennettiin palvelukeskus, jossa oli liiketiloja ja seurakunnan tilat.[12][10] Vuonna 1979 valmistui Huhtakeskuksen ostoskeskus, joka suunniteltiin toimimaan Huhtasuon lähiöiden palvelukeskuksena.[13][10]
Vuonna 1975 Huhtasuolla otettiin käyttöön ala-aste.[14] 1980-luvulla Huhtaharjun yläaste ja Huhtarinteen erityiskoulu olivat aloittaneet toimintansa.[15]
1980–1990-lukujen aikana Huhtakeskuksen pienalueelle rakennettiin kerrostalokortteli.[12] 1990-luvulla Huhtasuolle alettiin rakentaa aiempaa enemmän rivi- ja omakotitaloja.[16] Vuonna 2009 Huhtasuon kaupunginosaan liitettiin uusi Pysäkkivuoren asuinalue.[16] 2000- ja 2010-luvuilla Kaakkolammen itäpuolelle rakennettiin omakotitaloalue.[12]
2010-luvulla Huhtasuon ala-aste ja päiväkoti, Huhtaharjun yläkoulu ja Huhtarinteen erityiskoulu purettiin.[15] Tilalle otettiin käyttöön Huhtasuon yhtenäiskoulu, joka aloitti toimintansa vuonna 2015.[17] Alkuvuodesta 2017 vuonna 1986 valmistunut Huhtasuon kirkko suljettiin sisäilmaongelmien vuoksi.[18][19]
Tunnettuja asukkaitaMuokkaa
- Sami Lotila, toimittaja[20]
- Matti Nykänen, mäkihyppääjä[21][20]
- Tarmo Uusivirta, nyrkkeilijä[21][20]
KuviaMuokkaa
Vuonna 2016 toimintansa aloittanut Huhtasuon palvelutalo.
1986 valmistunut Huhtasuon kirkko.
Kangaslammen liikerakennus ja asuinkerrostaloja.
Sulun kerrostaloaluetta.
Omakotitalokortteli Varikon alueella.
Kangasvuoren sairaala.
Rivitalo Kaakkolammella.
Huhtasuon yhtenäiskoulu aloitti toimintansa vuonna 2015.
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ a b Jyväskylän karttapalvelu kartta.jkl.fi. Viitattu 30.12.2017.
- ↑ a b Jyväskylän väestö pienalueittain. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 1.1.2022.
- ↑ a b 1970-luvun lähiökeskusta rakennettuna kulttuuriympäristönä. (pdf).
- ↑ a b Jyväskylä: Asuinalueet: Huhtasuo www.jyvaskyla.fi. Viitattu 30.12.2017.
- ↑ Satu Kakkori: Kommentti: Vain mummo räjähti Huhtasuolla KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 30.12.2017.
- ↑ http://peda.net/veraja/jyvaskyla/huhtasuonkoulu
- ↑ Parkouria kivipaaseilla Yle Uutiset. Viitattu 30.12.2017.
- ↑ Geocaching: Huhtasuon historiaa (1940-luku): Varikko geocaching.com. Viitattu 30.12.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c Anna-Leena Lehto: Kangasvuoren sairaalan rakennusinventointi.
- ↑ a b c d e Geocaching: Huhtasuon historiaa (1970-luku): Huhtakeskus geocaching.com. Viitattu 30.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Aikamatka Huhtasuon historiaan osa 1 - Huhtasuolainen huhtasuolainen.fi. Viitattu 30.12.2017.
- ↑ a b c d Jyväskylän karttapalvelu: Rakennustiedot.
- ↑ Ostari 2.0 - Huhtakeskuksen kehittämisanalyysi (pdf)
- ↑ Keski-Suomen museo: HUHTASUON KOULU
- ↑ a b Aikamatka Huhtasuon historiaan Osa 3 - Huhtasuolainen huhtasuolainen.fi. Viitattu 1.1.2018.
- ↑ a b Geocaching: Huhtasuon historiaa (2000-luku): Kuntaliitos geocaching.com. Viitattu 1.1.2018. (englanniksi)
- ↑ Huhtasuon uusi koulu on kuin monta pientä koulua yhden katon alla Yle Uutiset. Viitattu 1.1.2018.
- ↑ Historia Jyväskylän seurakunta, jyvaskylanseurakunta.fi. Viitattu 11.8.2018.
- ↑ Mauri Tervonen: "Vaikeat vaiheet muuttuivat motivoivaksi työksi lähiökirkossa" 9.3.2017. kotimaapro.fi. Viitattu 11.8.2018.
- ↑ a b c Näkökulma: Jyväskylän levottomissa lähiöissä kasvoi nuorisorikollisia - mutta sieltä ponnisti myös Matti Nykänen www.iltalehti.fi. Viitattu 20.4.2019.
- ↑ a b Geocaching: Geocaching - The Official Global GPS Cache Hunt Site www.geocaching.com. Viitattu 20.4.2019. (englanniksi)
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Huhtasuo Wikimedia Commonsissa
