Huhtasuo
Huhtasuo on yksi Jyväskylän kaupunginosista.[1] Se sijaitsee noin 3–8 kilometriä keskustan koillispuolella. Huhtasuon osa-alueita ovat Huhtakeskus, Varikko, Kaakkolampi, Kangaslampi, Sulku ja Eteläinen Palokangas. Kaupunginosan väkiluku oli 4 542 vuonna 2020.[2] Alueen asuintalot ovat pääasiassa 1970-luvulla rakennettuja kerrostaloja,[3][4] mutta Huhtasuolla on myös rivi- ja omakotitaloja.[5][4] Huhtasuon kaupunginosa kuuluu samannimiseen suuralueeseen Eteläisen Palokankaan pienaluetta lukuun ottamatta, jossa ei ole juurikaan asutusta.[2]
Huhtasuo | |
---|---|
![]() Huhtakeskuksen ostoskeskus. |
|
Kaupunki | Jyväskylä |
Suuralue | Huhtasuo |
Koordinaatit | |
Kaupunginosa nro | 20 |
Väkiluku | 4 542 (2020) |
Osa-alueet | Huhtakeskus, Varikko, Kaakkolampi, Kangaslampi, Sulku |
Postinumero(t) | 40340 |
Huhtasuon kaupunginosassa sijaitsee psykiatrinen sairaala Kangasvuoren sairaala, uimaranta, kaksi lampea (Kaakkolampi ja Kangaslampi),[1] Huhtasuon terveysasema, kirjasto, entinen Huhtasuon kirkko ja Huhtasuon yhtenäiskoulu.[6] Kangaslammella sijaitsee myös Suomen ensimmäinen parkouralue, joka valmistui vuonna 2009.[7] Ennen asutuksen laajentumista 1960-luvulla Kangaslammen ja Sulun alueella toimi Puolustusvoimien Teknillisen Varikon Panssarivaunuvarikko-osasto.[8] Kaupunginosassa toimivat myös hiihtoseura Huhtasuon Hiihto 2000 sekä jalka- ja lentopalloseura Huki eli Huhtasuon Kisa.
Huhtasuon historiaaMuokkaa
Vuosina 1935–1968 Kangaslammen alueella toimi taimitarha.[9] Vuonna 1944 Huhtasuolle rakennettiin Sotateknillinen varikko (myöhemmin Teknillinen varikko).[9] Vuonna 1958 Huhtasuon alueelle valmistui Kangasvuoren sairaala sekä sitä varten rakennetut lääkärin ja työntekijöiden asuinrakennukset.[9]
Huhtasuon asuinalueista Kangaslampea alettiin rakentaa ensimmäisenä, vuonna 1971.[10][11] Varikon alueelta purettiin siellä toimineen Teknillisen Varikon rakennukset pois lähiön tieltä.[10] Sulun ja Kaakkolammen alue rakennettiin pääosin vuosina 1972–1978.[10] 1970-luvun rakennuskanta koostui lähinnä vuokrataloiksi suunnitelluista elementtikerrostaloista.[3] Myös rivi- ja pientaloja rakennettiin Kaakkolammen ja Varikon alueille 1970- ja 1980-luvuilla.[12]
Vuonna 1973 Kangaslammelle rakennettiin palvelukeskus, jossa oli liiketiloja ja seurakunnan tilat.[12][10] Vuonna 1979 valmistui Huhtakeskuksen ostoskeskus, joka suunniteltiin toimimaan Huhtasuon lähiöiden palvelukeskuksena.[13][10]
Vuonna 1975 Huhtasuolla otettiin käyttöön ala-aste.[14] 1980-luvulla Huhtaharjun yläaste ja Huhtarinteen erityiskoulu olivat aloittaneet toimintansa.[15]
1980–1990-lukujen aikana Huhtakeskuksen pienalueelle rakennettiin kerrostalokortteli.[12] 1990-luvulla Huhtasuolle alettiin rakentaa aiempaa enemmän rivi- ja omakotitaloja.[16] Vuonna 2009 Huhtasuon kaupunginosaan liitettiin uusi Pysäkkivuoren asuinalue.[16] 2000- ja 2010-luvuilla Kaakkolammen itäpuolelle rakennettiin omakotitaloalue.[12]
2010-luvulla Huhtasuon ala-aste ja päiväkoti, Huhtaharjun yläkoulu ja Huhtarinteen erityiskoulu purettiin.[15] Tilalle otettiin käyttöön Huhtasuon yhtenäiskoulu, joka aloitti toimintansa vuonna 2015.[17] Alkuvuodesta 2017 vuonna 1986 valmistunut Huhtasuon kirkko suljettiin sisäilmaongelmien vuoksi.[18][19]
Tunnettuja asukkaitaMuokkaa
- Sami Lotila, toimittaja[20]
- Matti Nykänen, mäkihyppääjä[21][20]
- Tarmo Uusivirta, nyrkkeilijä[21][20]
KuviaMuokkaa
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ a b Jyväskylän karttapalvelu kartta.jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 30.12.2017.
- ↑ a b Jyväskylän väestö pienalueittain. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 1.1.2022.
- ↑ a b 1970-luvun lähiökeskusta rakennettuna kulttuuriympäristönä. (pdf).
- ↑ a b Jyväskylä: Asuinalueet: Huhtasuo www.jyvaskyla.fi. Viitattu 30.12.2017.
- ↑ Satu Kakkori: Kommentti: Vain mummo räjähti Huhtasuolla KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 30.12.2017.
- ↑ http://peda.net/veraja/jyvaskyla/huhtasuonkoulu (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Parkouria kivipaaseilla Yle Uutiset. Viitattu 30.12.2017.
- ↑ Geocaching: Huhtasuon historiaa (1940-luku): Varikko geocaching.com. Viitattu 30.12.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c Anna-Leena Lehto: Kangasvuoren sairaalan rakennusinventointi.
- ↑ a b c d e Geocaching: Huhtasuon historiaa (1970-luku): Huhtakeskus geocaching.com. Viitattu 30.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Aikamatka Huhtasuon historiaan osa 1 - Huhtasuolainen huhtasuolainen.fi. Viitattu 30.12.2017.
- ↑ a b c d Jyväskylän karttapalvelu: Rakennustiedot. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Ostari 2.0 - Huhtakeskuksen kehittämisanalyysi (pdf)
- ↑ Keski-Suomen museo: HUHTASUON KOULU
- ↑ a b Aikamatka Huhtasuon historiaan Osa 3 - Huhtasuolainen huhtasuolainen.fi. Viitattu 1.1.2018.
- ↑ a b Geocaching: Huhtasuon historiaa (2000-luku): Kuntaliitos geocaching.com. Viitattu 1.1.2018. (englanniksi)
- ↑ Huhtasuon uusi koulu on kuin monta pientä koulua yhden katon alla Yle Uutiset. Viitattu 1.1.2018.
- ↑ Historia Jyväskylän seurakunta, jyvaskylanseurakunta.fi. Viitattu 11.8.2018.
- ↑ Mauri Tervonen: "Vaikeat vaiheet muuttuivat motivoivaksi työksi lähiökirkossa" 9.3.2017. kotimaapro.fi. Viitattu 11.8.2018.
- ↑ a b c Näkökulma: Jyväskylän levottomissa lähiöissä kasvoi nuorisorikollisia - mutta sieltä ponnisti myös Matti Nykänen www.iltalehti.fi. Viitattu 20.4.2019.
- ↑ a b Geocaching: Geocaching - The Official Global GPS Cache Hunt Site www.geocaching.com. Viitattu 20.4.2019. (englanniksi)
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Huhtasuo Wikimedia Commonsissa