Nenäinniemi

Jyväskylän 26. kaupunginosa
Tämä artikkeli kertoo Jyväskylän kaupunginosasta. Nenäinniemi on myös alueella oleva niemi.

Nenäinniemi on kaupunginosa Jyväskylässä ja osa Kuokkalan suuraluetta. Se sijaitsee Päijänteen Pohjanlahden ja Hämeenlahden rannalla. Sen väkiluku oli 2 196 joulukuussa 2020.[1]

Nenäinniemi
Kaupunki Jyväskylä
Suuralue Kuokkala
Kaupunginosa nro 26
Väkiluku 2 196 (2020)
Osa-alueet Pohjanlahti, Maso, Kuivaniemi, Huhtalahti, Naattia, Salmenkivi

Nenäinniemi on omakotitalovaltaista aluetta, mutta siellä on myös kerros- ja rivitaloja. Osa alueen kadunnimistä on nimetty niiden Hämeen pitäjien mukaan, joista ensimmäiset Jyväskylän seudun asukkaat tulivat (Pälkäne, Hauho, Alvettula, Sääksmäki ja Tuulos).[2][3] Kaupunginosassa on samanniminen niemi.

Nenäinniemessä toimii Nenäinniemen päiväkotikoulu, joka järjestää opetusta peruskoulun vuosiluokille 1–3.[4]

Historiaa

muokkaa

Nenäinniemi asutettiin melko myöhään; vuoden 1845 pitäjänkartan mukaan niemellä ei ollut yhtäkään taloa.[5] Pieniä Korttajärvelle eli Puuppolaan kuuluneita vesijättömaita lukuun ottamatta niemi kuului Jyväskylän rekisterikylään. Nykyinen Tikan lähellä oleva Pohjanlahden pienalue puolestaan kuului Keljon kylään.[6][7] Isossajaossa Nenäinniemi jaettiin nykyisen Kuokkalan alueen kantatalojen kesken siten, että länsiosa tuli kuulumaan Kekkolalle, itäosa Kuokkalalle ja Naattiansaari Survolle.[8]

Alueen vanhimmat talot olivat Naattia, Maso ja Kuivaniemi.[9][10] Vuonna 1923 Toivo Salonen osti Naattian talon ja piti Naattiansaarella pientä teurastamoa.[11] Vuonna 1948 niemeen perustettiin vielä Vaskon ja Pönkälän talot Sortavalan maalaiskunnasta Nenäinniemeen sijoitetuille evakoille.[12] 1950-luvulla Tikan koulun lähelle, Pohjanlahden päähän syntyi Pohjanperäksi kutsuttu asuinalue.[13]

Nenäinniemen jätevesipuhdistamo perustettiin vuonna 1973.[14] Ensimmäiset asemakaavat Nenäinniemelle laadittiin 1980-luvulla.[15]

Nenäinniemessä toimi vuoteen 2010 asti 30 henkeä työllistänyt Fazerin Jyväskylän leipomo.[16] Fazer oli kymmenen vuotta aikaisemmin ostanut leipomon itselleen Ruthin leipomo Oy:ltä. Fazerin vetäytyessä rakennuksesta vanha omistaja päätti palata tiloihin ja leipomon toiminta jatkui yrittäjävetoisena Ruthin leipomon nimellä.[17] Nenäinniemessä on myös melontaseura Melanvilauttajat ry:n tukikohta.

Nenäinniemen nimi viittaa niemen moniin "neniin" eli pienempiin niemiin. Nientä on aikaisemmin kutsuttu myös Hämeenniemeksi, joka on samaa perua kuin läheisen Hämeenlahden nimi.[7] Ennen kaupunginosien ja asuinalueiden nimien virallistamista 1980-luvun yleiskaavan laatimisen yhteydessä Nenäinniemestä käytettiin myös nimitystä Nenäniemi tai jopa Nenyenniemi.[18]

Lähteet

muokkaa
  • Seppo Lähteenmäki: Wanha Keljo - osa nykyistä Jyväskylää: elämänmenoa ja muisteluksia Keljon kaupunkilaistuvasta maalaisympäristöstä. Jyväskylä: Keljon perinnekirjatoimikunta, 1992. ISBN 978-952-90-3704-9. teoksen tiedot Finnassa.

Viitteet

muokkaa
  1. Jyväskylän väestö pienalueittain. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 1.1.2022.
  2. Jyväskylän karttapalvelu (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 15.2.2014.
  3. Päiviö Tommila, Jyväskylän kaupungin historia 1837–1965, I osa. Jyväskylä 1972. s. 17–18.
  4. Nenäinniemen päiväkotikoulu - Jyväskylä.fi jyvaskyla.fi. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 6.10.2023.
  5. Maanmittauslaitoksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma) - Pitäjänkartasto - 3212 05 Ia.* -/- - Jyväskylä - Kansallisarkisto astia.narc.fi. Viitattu 28.7.2023.
  6. Peruskartta 1:20 000. 3212 05 Jyväskylä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1963. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 28.7.2023)
  7. a b Wanha Keljo, sivu 528.
  8. Wanha Keljo, s. 40+45 (kartta ja sen selite).
  9. Wanha Keljo, s. 81 (kartta).
  10. Jyväskylän karttapalvelu (kts. historialliset kartat > peruskartta 1922) kartta.jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 28.7.2023.
  11. Wanha Keljo, s. 163.
  12. Wanha Keljo, s. 91.
  13. Wanha Keljo, s. 86-87.
  14. Marja Kokko: Jyväskylän kaupungin historia 1965-2008 (s. 58, verkkoversiossa 32). Osittain korj. 2. p. Jyväskylän kaupunki, 2012. Teoksen verkkoversio (Arkistoitu – Internet Archive).
  15. Wanha Keljo, s. 90.
  16. Airola, Laura: Fazerilla paistuvat viimeiset leivät. 19.1.2009. YLE Keski-Suomi. Arkistoitu 24.5.2012. Viitattu 19.1.2010.
  17. Ruthin leipomo > Historiaa N.d.. Ruthin leipomo Oy. Viitattu 19.12.2010.
  18. Jyväskylän kaupungin historia 1965-2008, s. 22 (verkkovers. 14).