Köhniöntaus
Köhniöntaus on tilastollinen pienalue Valkeamäen tilastoalueella ja kaupunginosassa Jyväskylässä.[1] Alue on Köhniönjärven ja valtatien 18 välistä asumatonta metsää, jonka kaavoittamista ja rakentamista asuinalueeksi on suunniteltu ainakin 1990-luvulta lähtien.[2]
| Köhniöntaus | |
|---|---|
 Köhniönjärvi, vasemmalla Köhniöntaus. |
|
| Kaupunki | Jyväskylä |
| Suuralue | Keltinmäki-Myllyjärvi |
| Suunnittelualue | Valkeamäki |
Lähimmät asuinalueet ovat Keltinmäki ja Kypärämäkeen kuuluva Köhniö.[1] Alueen läpi kulkee myös Haapamäki–Jyväskylä-rata, jonka varrella on aikaisemmin ollut Köhniönjärven seisake.[3]
Luonto
muokkaaKöhniönjärven eteläranta ja Keltinmäeltä Soidenlammesta tulevan puron suu ovat kaupungin omistamaa suojelualuetta. Alue on suurimmaksi osaksi noin 120-vuotiasta kuusimetsää, joka on liito-oravan elinaluetta. Alueella esiintyy myös muun muassa rauhoitettua valkolehdokkia. Yhdessä Köhniönjärvestä laskevan Köyhänojan yläjuoksun kanssa alueet muodostavat 13,3 hehtaarin kokoisen, kolmiosaisen Köhniönseläksi kutsutun luontokohteen.[4]
Historiaa
muokkaaKöhniöntauksen itäosa on kuulunut Jyväskylän kaupunkiin jo sen perustamisvuodesta 1837 lähtien. Loput nykyisestä alueesta siirrettiin maalaiskunnasta kaupunkiin vuoden 1914 ja 1941 alueliitoksissa.[1]
1980-luvun alussa Jyväskylän kaupungille laadittiin yleiskaavaa, jonka yhteydessä eräille kaupunkialueen paikannimille annettiin virallinen muoto. Aikaisemmin Köhniönmäeksi kutsutusta alueesta tuli tällöin nimistötoimikunnan päätöksestä Köhniöntaus. Myös muun muassa Nenäinniemen nimen asu virallistettiin samassa yhteydessä.[5]
1990-luvun alussa kaupunki alkoi suunnitella Valkeamäen rakennuttamista asuinalueeksi; jokaisessa suunnitelmassa on ollut esillä myös Köhniöntauksen rakennuttaminen. Vuoden 1992 muuten kerrostalopainotteisessa kaavaluonnoksessa Köhniöntauksesta suunniteltiin pientalovaltaista aluetta, vaikka kaakkoisosaan suunniteltiin kerrostalojakin.[2] Vuosikymmenen loppupuolella Keltinmäen ja Myllyjärven lähiympäristöön suunniteltiin laajemmin täydennysrakentamista. Vuonna 1997 rakentamisen kohteeksi valittiin Ylä-Myllyjärvi, mutta Köhniöntaus nimitettiin mahdolliseksi myöhemmäksi täydennysrakentamisen suunnaksi.[6] Myöhemmin vuonna 1998 laaditussa rakennemallissa Köhniöntauksesta suunniteltiin kerrostaloaluetta, mutta varsinainen Valkeamäki olisi jätetty vielä rakentamattomaksi. 2000-luvun alkupuolella laadituissa suunnitelmissa palattiin sekä kerros- että pientaloja sisältävään malliin.[2] Valkeamäen osayleiskaava sai lainvoiman tammikuussa 2012.[7]
Köhniöntauksen rakennuttamista pientaloalueeksi on harkittu viimeksi vuonna 2024. Alueen on suunniteltu kytkeytyvän lähinnä Keltinmäen palveluihin.[8][9]
Lähteet
muokkaa- Marja Kokko: Jyväskylän kaupungin historia 1965-2008. Osittain korj. 2. p. Jyväskylän kaupunki, 2012. ISBN 978-952-5332-96-4. Teoksen verkkoversio (PDF) (Arkistoitu – Internet Archive).
- Valkeamäen osayleiskaava - Selostus www2.jkl.fi. 24.3.2010. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 20.10.2024.
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c Jyväskylän karttapalvelu (Aluejaot > Pienalueet, Kuntaliitosalueet) jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 20.10.2024.
- ↑ a b c Valkeamäen osayleiskaava, s. 22-25.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3212 05 Jyväskylä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1963. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 20.10.2024)
- ↑ Päivi Pietarinen, Heikki Sihvonen: Jyväskylän merkittävät luontokohteet (s. 19) x.10.2007. Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 26.6.2015. Viitattu 20.10.2024.
- ↑ Kokko 2012, s. 22 (verkkoversiossa s. 14).
- ↑ Kokko 2012, s. 266 (verkkoversiossa s. 138).
- ↑ Valkeamäen osayleiskaava, yleiskaava jkl.fi. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 20.10.2024.
- ↑ Minne uudet pientaloalueet rakennetaan Jyväskylässä? KymppiR-ohjelma toimii yleiskaavaa toteuttavana välineenä – Jyväskylän yleiskaava 2050 -blogi – Jyväskylä.fi jyvaskyla.fi. 25.9.2024. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 20.10.2024.
- ↑ Pientaloalueiden edullisuustarkastelu – Selvitys tulevaisuuden pientaloalueista Kymppi-ohjelman laadintaa ja yleiskaavan uudistamistyötä varten (s. 32–33) 2.9.2024. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 20.10.2024.
