Avaa päävalikko

Mäki-Matti on Jyväskylän kaupunginosa ja tilastoalue. Siellä on paljon sekä omakotitalo- että kerrostaloasutusta. Se sijaitsee keskustasta katsoen Harjun takana.[1] Mäki-Matin alue syntyi kaupungin rajan ulkopuolella Jyväskylän maalaiskunnassa Syrjälän tilan alueella 1800-luvun loppupuolella. Vuonna 1908 kaupunki osti Syrjälän ja Mustamäen tilat, ja vuonna 1914 tilat liitettiin Jyväskylän kaupunkiin.[2]

Mäki-Matti
6. kaupunginosa
Kerrostaloja Mäki-Matissa
Kerrostaloja Mäki-Matissa
Kaupunki Jyväskylä
Suuralue Kantakaupunki
Väkiluku 3 798milloin?
Osa-alueet Nousukatu, Hippos, Rautpohja, Kyllö, Syrjälä

Ylen vuonna 2013 tekemän selvityksen mukaan Mäki-Matti on Jyväskylän pienituloisin alue Kortepohjan ohella, minkä taustalla opiskelijoiden ja eläkeläisten suuri määrä.[3]

Syrjälän alueMuokkaa

Syrjälän tilan muistona Mäki-Matissa on edelleen Syrjälänkatu ja Syrjälän pienalue (alue 010605). Sen rajoina ovat Vesangantie, Nisulankatu, Syrjälänkatu ja Palokunnankatu. Alkuperäisestä Syrjälästä on jäljellä vain muutaman korttelin alue, joka tunnetaan entisen paloaseman vuoksi nimellä Palokunnanmäki.[4] Syrjälä on virallisen aluejaon mukaan osa Mäki-Matin tilastoaluetta mutta ei kaupunginosaa.[5]

Rautpohjan alueMuokkaa

Rautpohjan suojelualuetta.

Mäki-Mattiin kuuluva Rautpohjan pienalue (alue 010603)[4] on pääosin teollisuusaluetta. Alun perin Valtion tykkitehtaan tarpeisiin rakennettu kerrostaloalue edustaa funktionalistista tyyliä. Se on rakennettu 1938–1940[6] ja sen suunnittelivat Airi Seikkala-Viertokangas ja Märtta Lilius-Tallroth. Alueeseen kuuluu kaikkiaan 14 kaksikerroksista, vaaleaksi rapattua lamellitaloa, johtajan ja insinöörien asuintalot sekä suurehko huoltorakennus. Kerrostaloalue kuuluu museoviraston vuonna 1993 tekemään luetteloon valtakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kohteista.[7][8] Rautpohja muistuttaa suuresti Tukholman Hjorthagenin aluetta.[9] Pienalueella on myös 1940- ja 2010-luvuilla rakennettuja kerrostaloja.[6] Rautpohjan teollisuusalueella sijaitsevat Moventas-yhtiön tehdas, Metson Rautpohjan tehdas ja Savelan voimalaitos.

Nousukadun alueMuokkaa

Nousukadun pienaluetta Harjun näkötornista kuvattuna.

Harjun kupeessa, Mäki-Matin pohjoisosassa sijaitseva Nousukadun pienalue (alue 010601)[4] on pääosin kerrostaloaluetta, mutta alueella on myös omakotitaloja, lähinnä sen länsi- ja pohjoislaidassa.

Hippoksen alueMuokkaa

Mäki-Matin kaakkoisosassa sijaitsevan Hippoksen alueen (pienalue 010602)[4] asuinrakennuskanta koostuu enimmäkseen kerrostaloista, mutta siellä on myös omakotitaloja. Alueella sijaitsee muun muassa K-Market ja R-kioski.[10][11]

Kyllön alueMuokkaa

Mäki-Matin kaupunginosan luonaisosassa, Rautpohjan ja keskussairaala-alueen vieressä sijaitsee Kyllön alue (pienalue 0106604). Se on kaupunginosan pienalueista pienin ja ainoa jossa ei ole asutusta. Kyllössä sijaitsee Kyllön terveysasema.[4]

Mäki-Matin toimintaaMuokkaa

Mäki-Matissa sijaitsee Jyväskylän suosituimpiin kuuluva leikkipuisto, Suomen vanhin perhepuisto Mäki-Matin perhepuisto.[12] Siellä on myös kouluja: Schildtin lukion Voionmaan toimipiste ja Jyväskylän steinerkoulu, aikaisemmin myös Cygnaeuksen koulu ja nykyään entisissä Cygnaeuksen koulun tiloissa toimii Jyväskylän kristillinen koulu.

Jyväskylän maakunta-arkisto sijaitsee Mäki-Matissa. Hippoksen alueella on muun muassa jäähalli ja Jyväskylän monitoimitalo.

Nimen alkuperäMuokkaa

Mäki-Matin nimi johtuu Matti Matinpojasta (1806-1865), jolla oli paikalla Syrjälän talosta erotettu Paatelan torppa ennen kuin alueelle alkoi muodostua asutusta. Nimi Paatela vaihtui 1840-luvun kirkonkirjoissa Mäki-Matiksi ja laajeni lopulta tarkoittamaan koko Syrjälän aluetta. Kansan suussa nimi oli aikoinaan Mäk´Matti.[13] Huhu jonka mukaan Mäki-Matti olisi nimetty Matti Nykäsen mukaan, joka aikanaan sai lahjaksi Mäki-Matissa sijainneen omakotitalon, on kansanetymologia.

Jyväskylässä jo vuodesta 1905 toiminut Osuusliike Mäki-Matti oli yksi Suomen ensimmäisistä osuusliikkeistä.[14] Osuusliike otti nimensä Mäki-Matin kaupunginosasta.

HistoriaaMuokkaa

Mäki-Matti on vanhin Jyväskylään liitetty esikaupunkialue. Se liitettiin Jyväskylän kaupunkiin vuonna 1914.[15]

 
Voionmaankatua vuonna 1955.

Mäki-Matin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa valmistunutta rakennuskantaa ei ole enää jäljellä, mikä johtuu pitkälti vuonna 1910 sattuneesta tulipalosta.[15][2][16] 1920-luvulla Rautpohjan tuntumaan rakennettiin omakotitaloja, ja jälleenrakennuskaudella 1940- ja 1950-luvuilla Mäki-Mattiin rakennettiin lisää omakotitalokortteleita.[2] Rautpohjaan rakennettiin funktionalistinen pienkerrostaloalue 1930-luvun lopulla[15] ja kaupunginosaan alettiin rakentaa myös kerrostaloasutusta 1940-luvulla.[6][17][16] Alueen kerrostaloista iso osa on rakennettu 1950–1970-lukujen aikana, mutta tämän jälkeen on tehty paljon täydennysrakentamista.[6]

Cygnaeuksen koulu aloitti toimintansa vuonna 1925.[18] Vuonna 1962 Mäki-Mattiin valmistui päiväkoti.[6] Vuonna 1979 avattiin Mäki-Matin perhepuisto, joka on myös Suomen ensimmäinen perhepuisto.[16]

TilastotietoaMuokkaa

Seuraavat tilastotiedot perustuvat postialueeseen 40700, joka on suurin piirtein Mäki-Matin rajojen mukainen.[19] Postialue tosin jättää Rautpohjaan kuuluvan Valajankadun pois, ja sisältää lähes koko Savelan ja pienen osan Nisulasta.[19]

Vuonna 2015 postialueen 40700 väkiluku oli 5 198.[20] Asukkaiden keski-ikä oli 38.[20] Vuonna 2014 asukkaista työllisiä oli 2 039, kun taas työttömiä oli 425. Opiskelijoita oli 844, ja eläkeläisiä 934.[20]

Talouksia oli postialueella yhteensä 3 236 vuonna 2015.[20] Vuonna 2014 alueella oli 1 308 taloutta, jotka kuuluivat alimpaan tuloluokkaan. Keskimmäiseen tuloluokkaan kuuluvia talouksia oli 1 375, ja ylimpään tuloluokkaan kuului 288 taloutta.[20] Talouksien mediaanitulot olivat 21 426.[20]

Vuonna 2015 postialueella oli 3 360 kerrostaloasuntoa. Pientaloasuntoja oli 241.[20]

KuviaMuokkaa

Tunnettuja Mäki-Matissa asuneitaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Jyväskylän opaskartta: Mäki-Matti
  2. a b c Keski-Suomen Museo: Jyväskylän omakotitaloalueita
  3. Kortepohjassa ja Mäki-Matissa tienataan vähän Yle Uutiset. Viitattu 7.12.2017.
  4. a b c d e Jyväskylän karttapalvelu, Pienalueet Tallennettu 30.10.2013
  5. Jyväskylän karttapalvelu kartta.jkl.fi. Viitattu 15.9.2018.
  6. a b c d e Jyväskylän karttapalvelu: Rakennustiedot.
  7. Rautpohjan asemakaavan muutos (PDF) 28.3.2003. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 15.11.2013.
  8. Jyväskylän omakotialueita (PDF) 2009. Keski-Suomen museo. Viitattu 15.11.2013.
  9. Töölöläisfunktionalismin neljä vaihetta (PDF) 2004. Tommi Lindh. Viitattu 15.11.2013.
  10. Ruokavinkki (Jyväskylä) - K-Market K-Market. Viitattu 17.1.2018.
  11. Jyväskylä Voionmaankatu 15 / R-kioski R-Kioski. Viitattu 26.1.2018.
  12. Mäki-Matin perhepuisto
  13. Harjun takana -näyttely Keski-Suomen museossa alkuvuonna 2013. Tallennettu 13.1.2013.
  14. Osuusliike Paavonseutu
  15. a b c Mäki-Matin historiaa ja nykypäivää - Rakennustoimisto Alonen Oy Rakennustoimisto Alonen Oy. 1.8.2016. Viitattu 7.1.2018.
  16. a b c Marja Kokko: JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN HISTORIA.
  17. Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy (2014): Nisula - Mäki-Matin pientaloalueen kulttuuriympäristöselvitys 2014. Pdf.
  18. Jyväskylän lyhyt historia www3.jkl.fi. Viitattu 14.2.2018.
  19. a b Jyväskylän karttapalvelu kartta.jkl.fi. Viitattu 23.12.2017.
  20. a b c d e f g Jyväskylän postinumeroalueittainen tilastotieto vuosilta 2012-2015
  21. Jyväskylä Underground Jyväskylän Ylioppilaslehti. 28.11.2012. Viitattu 20.4.2019.
  22. Gettomasa räppäsi SM-voiton Yle Uutiset. Viitattu 20.4.2019.
  23. Eeva Salminen: Maisterin paperit, töitä eri ministeriöissä ja EU:ssa – ikää uudella kansanedustajalla on vasta 29 vuotta KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 13.7.2019.
  24. Heikki Kärki: Kiersimme Matti Nykäsen jalanjäljillä Jyväskylässä – "Totta kai tiesin, että Matti on asunut täällä" KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 20.4.2019.
  25. Oskari Onninen: Mä oon suomenmestari – haastattelussa Gettomasa Rumba.fi. Viitattu 20.4.2019.
  26. Pauliina Salminen: Tällä miehellä on jo patsas ja katu Jyväskylässä – Väinö Voionmaan syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 20.4.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa