Keltinmäki

Jyväskylän kaupungin 18. kaupunginosa

Keltinmäki on kaupunginosa Jyväskylässä. Se on osa Keltinmäki-Myllyjärvi-suuraluetta. Sen pienalueiden[1] yhteenlaskettu väkiluku oli 6 671 joulukuussa 2020.[2]

Keltinmäki
Taloja Keltinmäentiellä
Taloja Keltinmäentiellä
Kaupunki Jyväskylä
Suuralue Keltinmäki-Myllyjärvi
Koordinaatit 62°13′47″N, 025°40′52″E
Kaupunginosa nro 18
Väkiluku 6 671 (2020)
Osa-alueet Mäyrämäki, Keltinkeskus, Mustalampi, Hanhiperä, Valkeamäki-Ruokepuolinen

Usein Keltinmäellä epävirallisesti tarkoitetaan pelkkää Keltinkeskuksen 1970-luvulla rakennettua aluetta, jonka itäosassa on rivi-, länsiosassa kerrostaloja. Pääosin 1980-luvulla rakennettu Mäyrämäki ja 2000-luvun ensimmäisinä vuosina rakennettu Mustalampi ovat pientalovaltaisia asuinalueita Keltinmäen länsiosassa. Keltinmäen itäosassa ovat niin ikään pientalovaltaiset Myllyjärven ja Ylä-Myllyjärven asuinalueet. Alueen pääkatuina ovat Myllyjärventie, Keltinmäentie, Mäyrämäentie ja Mustalammentie, joista useimmat alueen pienemmät kadut haarautuvat.

Alueen palveluita ja toimintaa muokkaa

Keltinkeskuksessa on muun muassa kirkko, alakoulu, päiväkoti, lähikirjasto, päiväkeskus, koirapuisto ja ostoskeskus, jossa toimii Sale ja R-kioski. Myös Myllyjärvellä ja Mäyrämäessä on päiväkotitoimintaa.[1] Lisäksi Mäyrämäessä toimii K-Market ja Myllyjärvellä sijaitsee palvelukoti ja pizzeria-pub.[1][3] Keltinmäessä sijaitsee myös Kelan atk-keskus[4] ja vesitorni.

Keltinmäellä ja Myllyjärvellä on yhteinen ilmaisjakelulehti Kukkulan Kaiku.[5] Keltinmäessä on toiminut asukasyhdistys Keltinmäen asukasyhdistys ry vuodesta 1976 asti.[6] Myllyjärven, Ylä-Myllyjärven ja Roninmäenselvennä asuinalueilla toimii Myllyjärven asukkaat ry -asukasyhdistys.[7] Mäyrämäen ja Mustalammen asukasyhdistys järjestää Kotalammen toimintapuistossa vuosittain Kotalampi Rock -tapahtuman, jossa on livemusiikkia ja koko perheelle suunnattua ohjelmaa.[8]

Tunnettuja Keltinmäessä asuneita muokkaa

Kuvia muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c Jyväskylän karttapalvelu kartta.jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 15.2.2018.
  2. Jyväskylän väestö pienalueittain. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 1.1.2022.
  3. Alan Pizzeria www.alanpizzeriapub.fi. Viitattu 28.12.2018.
  4. Kelan puhelinpalvelu tuo 30 työpaikkaa Jyväskylään. Keskisuomalainen, 30.4.2008. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.5.2008. [vanhentunut linkki]
  5. Kukkulan Kaiku – Myllyjärven asukkaat ry www.myllyjarvenasukkaat.net. Viitattu 15.2.2018. [vanhentunut linkki]
  6. Tietoa yhdistyksestä Keltinmäen asukasyhdistys ry. 7.2.2018. Arkistoitu 29.12.2018. Viitattu 28.12.2018.
  7. Säännöt – Myllyjärven asukkaat ry myllyjarvenasukkaat.net. Viitattu 28.12.2018. [vanhentunut linkki]
  8. Kotalammella rokataan taas Mäyrämäen ja Mustalammen asukasyhdistys ry. 28.5.2014. Viitattu 18.3.2024.
  9. Pussikaljaräpin kaupunki – Jyväskylän lähiöt näyttäytyvät rap-biiseissä rujoina ja nuhjuisina, mutta myös kotiseutuylpeyttä löytyy Jyväskylän Ylioppilaslehti. 26.2.2018. Viitattu 28.12.2018.
  10. Tapani Linna: JYPin nuhapyssy keksi, miten sankarivahtia nöyryytetään KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 28.12.2018.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.