Kuohu

Jyväskylän kaupunginosa
Tämä artikkeli kertoo kylästä. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Kuohu on kaupunginosa, kylä ja taajama Jyväskylän länsiosassa, valtatie 23:n varressa aivan Petäjäveden kunnan rajalla. Kylä tunnetaan ehkä parhaiten Suomen rallissa usein ajetusta Kuohun erikoiskokeesta. Haapamäki–Jyväskylä-rata kulkee Kuohun kylän kautta.

Kuohu
Kuohun kyläkauppa
Kuohun kyläkauppa
Kaupunki Jyväskylä
Suuralue Kuohu-Vesanka
Koordinaatit 62.265°N, 25.45°E
Kaupunginosa nro 55
Väkiluku 700
Postinumero(t) 41930
Kuohun koulu

Merkittäviä tapahtumia Kuohun historiassa muokkaa

Kuohun kylä syntyi 1800-luvun lopulla paikkakunnalla alkaneen myllytoiminnan ympärille. 1920-luvulta lähtien merkittävä työnantaja oli Kuohu Oy:n sahalaitos. Kuohulla oli myös terva- ja tynnyritehdas. Suojärven kunnasta evakkoon lähtenyt Toras Oy osti sahan vuonna 1940. Parhaimmillaan saha työllisti 70 henkeä vakituisesti, ja talvisin puunkuljetuksessa saattoi olla työssä jopa 200 miestä ja hevosta.[1]

Kuohu kuului vuoden 2009 kuntaliitokseen saakka Jyväskylän maalaiskuntaan, ja Toraksen sahan ansiosta se oli työpaikoiltaan omavarainen. Asukkaiden työpaikat olivat kävelymatkan päässä kotoa. Saha lopetti toimintansa 1980-luvun alussa, jonka seurauksena asukkaita muutti pois ja Kuohun asukasluku putosi 600 hengestä neljäänsataan.[1] Kuohun kohdalla oli aiemmin rautatieseisake, joka poistettiin käytöstä 1984.

Vuonna 1965 järjestetty Jukolan viesti lähti liikkeelle Kuohulta. Vuonna 1987 järjestetty hiihtosuunnistuksen SM-kilpailu kilpailtiin Kuohun ja Sarvenperän alueella.

Kuohulta on lähtöisin maailmallakin tunnettu pullovesi Kuohun kirkas. Se oli aikanaan ensimmäinen pulloveden myynnin aloittanut yritys Suomessa. Se palkittiin vuonna 2005 maailman toiseksi parhaana pullovetenä Berkeley Springsin kansainvälisessä laatu- ja makukilpailussa Länsi-Virginiassa.[2]

Kylän palvelut muokkaa

Kuohulla toimivat pitkään Kuohun baari ja kyläkauppa Nuutinen. Ne lopettivat toimintansa 27. maaliskuuta 2010. Toiminta loppui, kun alusta alkaen toimintaa hoitaneet omistajat siirtyivät eläkkeelle. Baari toimi Kuohulla vuodesta 1969 asti ja ehti täyttää maaliskuun alussa 41 vuotta. Kylällä toimi pitkään oma postikonttori. Asiamiesposti lopetti toimintansa 26. helmikuuta 2010.[3] Kuohulla oli aloittanut 1. marraskuuta 2012 kyläkaupan tiloissa uusi kyläkauppa, nimeltään Kuohun Kauppa, joka oli erikoistunut lähiruokaan, ja jonka yhteydessä oli ollut myös kahvilatoimintaa. Kuohun Kauppa lopetti toimintansa lauantaina 11.6.2017. Kesällä 2020 Kuohun koulun vanhempaintoimikunta yhteistyössä muiden Kuohun yhdistysten kanssa, rakensi laavun Iso-Lampsijärven rannalle. Kuohulla on kylätalo, jossa järjestetään erilaisia tapahtumia ja juhlia. Kuohun kylätalo on rakennettu vuonna 1927.lähde?

Tunnettuja kuohulaisia muokkaa

Palvelut ja toimet muokkaa

  • Kuohun päiväkotikoulu, kaksi päiväkotiryhmää, esiopetusryhmä ja 4 ensimmäistä luokkaa
  • Liikuntasali
  • Pesäpallokenttä
  • Luistelukaukalo
  • Kuohun kirkas - hiilihapottoman luonnonveden pullottamo
  • Huoltoasema ja kylmäasema
  • Kuohun paloasema (Kuohun VPK)
  • Hius- ja kynsistudio Sunna
  • Halkosampo - Koivuklapin valmistaja
  • Lepikon Oy - Kylpytynnyreiden valmistaja

Lähteet muokkaa

  1. a b Wilmi, Jorma: ”Sahalaitoksen myötä syntynyt Kuohu”, Jyväskylän maalaiskunnan historia 1945-2008, s. 39-40. Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki, 2011. 978-952-5947-11-6.
  2. Vesi-Esa pullottaa pelastusta kansalle. Jyväskylän Kaupunkilehti 15.7.2009 (Web Archive).
  3. 41930 Kuohun postipalvelut Postin omasta myymälästä Jyväskylästä 1.3.2010 alkaen. Itella 09.02.2010
  4. Turunen, Pekka: Salaisen sodan asiamies - Mannerheim-ristin ritari Paavo Suoranta, s. 100. Helsinki : Ajatus Kirjat, 2006. ISBN 951-20-7066-9. (suomeksi)

Aiheesta muualla muokkaa