Myllyjärvi (Jyväskylä)
Myllyjärvi on asuinalue Jyväskylän Keltinmäen kaupunginosassa. Se sijaitsee Keltinkeskuksen asuinalueen ja Keljon kauppakeskusten välissä, Länsi-Päijänteentien (vanha "nelostie") ja Keuruuntien eli Porintien (valtatie 18/23) kulmassa.[1] Alueella on kerrostaloja sekä rivi- ja omakotitaloja.[2] Asukkaita Myllyjärvellä on 2 800.
| Myllyjärvi | |
|---|---|
 Tuulimyllyntien taloja |
|
| Kaupunki | Jyväskylä |
| Suuralue | Keltinmäki-Myllyjärvi |
| Väkiluku | 2 713 |
| Osa-alueet | Myllymäki, Myllyrinne, Hauskala |
Asuinalue on saanut nimensä siellä sijaitsevasta Myllyjärvestä. Useimmat Myllyjärven kadut on nimetty myllyjen ja niiden osien sekä myllyihin liittyvien henkilöiden mukaan. Pääkatu on Myllyjärventie, joka päättyy kummassakin päässä liikenneympyrään. Muita isohkoja katuja ovat Tuulimyllyntie ja Vesimyllyntie, joista lähes kaikki alueen pienemmät kadut haarautuvat.[1]
Myllyjärvellä on Keski-Suomen opiskelija-asuntolasäätiö KOASin kerrostaloja. Alueella asuu paljon vaihto-opiskelijoita.[2]
Historiaa
muokkaaEnnen Myllyjärven kaavoittamista asuinalueeksi alueella oli jo pieniä omakotiasutuksen keskittymiä. Suurin osa asutuksesta oli alueen itäosassa Keljon vanhan kansakoulun lähellä Ränssinmäeksi kutsutulla alueella. Pienempiä keskittymiä oli Myllyjärven länsirannalla ja niin kutsutulla Lehmiportin alueella nykyisen asuinalueen luoteisosassa.[3] Alueet siirrettiin maalaiskunnasta kaupunkiin vuonna 1965.[1]
Nykyisen Myllyjärven asuinalueen rakentaminen alkoi vuonna 1975. Asuinaluetta laajennettiin vielä 1980-luvun alussa.[2] Vuonna 1997 alkoi Ylä-Myllyjärven asuinalueen rakentaminen.[4]
Roninmäki
muokkaaMyllyjärven asutus sijaitsee suurelta osin Roninmäen rinteillä.[2] Roninmäellä sijaitsee muun muassa Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus luolatiloissa niin sanotussa Senaatti-kiinteistössä.[5] Tiloissa sijaitsi myös Keski-Suomen hätäkeskus vuoteen 2014 saakka, jolloin se lakkautettiin.[6]
Roninmäen huippu kohoaa noin 226 metriä merenpinnan yläpuolelle, ja se on ollut yksi Struven ketjun mittauspisteistä vuodelta 1834. Myös viiden kilometrin päässä Laajavuorella on ollut ketjuun kuuluva piste.[7]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Jyväskylän karttapalvelu Jyväskylän kaupunki. Viitattu 14.12.2024.
- ↑ a b c d Keltinmäki - Myllyjärvi - Jyväskylä.fi jyvaskyla.fi. Viitattu 14.12.2024.
- ↑ Lähteenmäki, Seppo: Wanha Keljo - osa nykyistä Jyväskylää: elämänmenoa ja muisteluksia Keljon kaupunkilaistuvasta maalaisympäristöstä, s. 86. Jyväskylä: Keljon perinnekirjatoimikunta, 1992. ISBN 978-952-90-3704-9 teoksen tiedot Finnassa.
- ↑ Kokko, Marja: Jyväskylän kaupungin historia 1965-2008 (sivut 262-266, verkkoversiossa 137-139). Osittain korj. 2. p. Jyväskylän kaupunki, 2012. Teoksen verkkoversio (Arkistoitu – Internet Archive).
- ↑ Jokinen, Esa: Puolustusvoimille miljoonaremontissa lisää luolatilaa Jyväskylän Roninmäessä – armeija vaikenee hankkeen yksityiskohdista (maksullinen) Keskisuomalainen. 16.5.2019. Viitattu 14.12.2024.
- ↑ Mutila, Tiina: Viimeinen hätäpuhelu Keski-Suomeen ensi tiistaina Keskisuomalainen. 18.11.2014. Viitattu 14.12.2024.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Roninmäki Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 26.9.2014. Museovirasto. Viitattu 14.12.2024.