Tourujoki

joki Jyväskylässä

Tourujoki on Keski-Suomen Jyväskylässä 2,7 kilometriä [4] pitkä joki, joka muodostaa 43 kilometriä [4][a] pitkän pääuomansa alajuoksun osuuden. Joki alkaa Palokkajärvestä ja laskee Jyväsjärveen. Tourujoki on Jyväskylässä myös asuinalueen nimi.[2][3][6]

Tourujoki
Tourujoki heinäkuussa 2013
Tourujoki heinäkuussa 2013
Maat Suomi
Maakunnat Keski-Suomi
Kunnat Jyväskylä
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alue (14.29)
Pinta-ala 334,06 km² [1]
Järvisyys 6,79 % [1]
Pääuoman pituus 43,2 km [a]
Joen uoman kohteita
Alkulähde Palokkajärvi
  62.26048°N, 25.74668°E
Laskupaikka Jyväsjärvi
  62.24405°N, 25.76519°E
Esteet säännöstelypato
Taajamat Jyväskylän keskustaajama
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 94,4 m [2]
Laskukorkeus 78,3 m [3]
Korkeusero 16,1 m
Pituus 2,7 km [4]
Kaltevuus 5,99 m/km
Keskivirtaama 3,7 m³/s (MQ) [5]
Muuta
Muualla Wikimedia Commons

Joen kulku muokkaa

Tourujoki virtaa Palokkajärven eteläpäästä Jyväskylän keskustan itäpuolitse laskien Jyväsjärven pohjoisrantaan. Joen rannat sivuavat yläjuoksulla Taulumäkeä ja Lohikoskea, keskijuoksulla Holstia ja Kangasta ja alajuoksulla Tourulaa ja Puistolaa. Joki alkaa alittamalla ensin valtatien 4 ja pian sen jälkeen sekä Lohikosken suunnalta tulevan Lahjaharjuntien että sen rinnalla joen ylittävän pienen kävelysillan. Joki kääntyy kaakkoisesta suunnastaan lyhyeksi matkaa etelään päin ja Taulumäellä joen ylittää Laukaaseen johtava Lohikoskentie (seututie 637). Sillan jälkeen tekee joki mutkan, jonka jälkeen se kohtaa entisen voimalaitoksen padon. Padolta alkaa betonista rakennettu suora kanava, joka päättyy entiseen maanalaiseen voimalaitokseen.[7] Kanavan alapuolinen jokiosuus kiertää Kankaan teollisuusalueen ja Tourulan sekä ohittaa samalla vanhan hautausmaan. Joessa on täällä rinnakkainen uoma, jonka sisälle jää jokisaari. Luontopolku kulkee saaren kautta kahta pientä sitaa pitkin. Joki palaa kaakkoiselle reitilleen heti hautausmaan jälkeen. Ennen Jyväsjärveen laskemistaan se alittaa vielä kaksi kävelysiltaa, Tourulantien, vankilaan vievän Ramoninkadun, rautatien neliraiteisen sillan ja valtatien 9. Joen keskivirtaama on 3,7 kuutiometriä sekunnissa (tai 3,2 m³/s [7]).[2][3]

Asuinalue muokkaa

Puistolan kaupunginosan Tourujoen asuinalue on vanhempia puutaloja sekä pienkerrostaloja sisältävä 1 400 asukkaan alue ydinkeskustan, kauppatorin ja Tourujoen länsipuolen välissä.[8] Alueella sijaitsee Jyväskylän vanha hautausmaa.[9]

Vesivoimaa muokkaa

Tourujoessa on toiminut Tourujoen vesivoimalaitos, jonka toiminta loppui vuonna 2015. Pato on edelleen käytössä säännöstelemässä Palokkajärven ja Tourujoen vedenpintaa. Suunnitelmat joenvarren palauttaminen luonnonmukaiseksi ovat käynnistyneet vuonna 2018.[10][7]

Luontoarvoja muokkaa

Ennen tehtaan padon rakentamista lohi nousi jokea pitkin yläpuolisiin vesistöihin. Joki oli myös yleinen kulkuväylä Jyväskylän pitäjästä kaupunkiin. Kankaan paperitehdas laski jätevetensä lähes puhdistamattomana Tourujokeen 1970-luvulle saakka, jolloin valmistui mekaaninen jätevedenpuhdistuslaitos. Vielä 1980-luvulla veden väri saattoi vaihdella päivittäin ja rikkihappopäästöt happamoittivat vettä ja aiheuttivat kalakuolemia. Tehtaan jätevedenkäsittelyä kehitettiin edelleen 1990-luvulla.[11] Jyväskylän yliopiston selvityksen mukaan Tourujoki aiheuttaa Jyväsjärven ravinnekuormasta 90 prosenttia ja kiintoaineesta 80 prosenttia.[12]

Taulumäen kirkon vieressä sijaitsee Tourujoen luonnonsuojelualue ja joen viertä kulkeva luontopolku. Joen laakso on vesieroosion muovaama ja muuttaa yhä muotoaan.[7] Alue on kasvistoltaan ja eläimistöltään runsas. Sinne on perustettu kolmen hehtaarin luonnonsuojelualue kahdessa osassa vuosina 1981 ja 1991. Rauhoitushankkeita alettiin ajaa jo 1970-luvun alussa. Alueen 700 metriä pitkä, vuonna 1995 perustettu luontopolku on taas käytössä, mutta se oli suljettuna keväästä 2008 lähtien maamassojen siirtymisen takia.[13][11]

Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alue muokkaa

Tourunjoki sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alueella (14.29) ja joen valuma-alueen pinta-ala on 334 neliökilometriä. Se kuuluu Tuomiojärven–Palokkajärven alueeseen (14.291) ja muodostaa koko valuma-alueen pääuoman vesistöreitin alaosuuden.[6]

Huomioita muokkaa

  1. a b Pääuoman ja sen pituuden määrittäminen on selostettu artikkelin Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alue kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys.

Lähteet muokkaa

  1. a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  2. a b c Tourujoki, alkulähde (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2023.
  3. a b c Tourujoki, joensuu (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2023.
  4. a b c Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alue, Tourunjoki Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 16.3.2023.
  5. Havumäki, Matti & Ranta, Tomi: Päijänteen järvitaimenen tila ja tulevaisuus (PDF) (sivut 14) 2018. Keski-Suomen kalatalouskeskus ry & Hämeen kalatalouskeskus. Viitattu 23.3.2023.
  6. a b Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alue (14.29) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 16.3.2023.
  7. a b c d Kupiainen, Virve & al.: Jyväskylän Tourujoen kunnostus (PDF) (yleissuunnitelma) 27.4.2018. Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki. Viitattu 16.3.2023. [vanhentunut linkki]
  8. Jyväskylän seutu, katsottu 8.9.2007, Jyväskylän ydinkeskusta (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. Jyväskylän kartta (Aluejaot) Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 20.8.2015. Viitattu 10.5.2015.
  10. Tosielämän esimerkki: Tourujoen vesivoimala Jyväskylässä on väistymässä luontoarvojen alta suomenvesiputoukset.fi. 1.1.2019. Viitattu 3.8.2021.
  11. a b Ojala, Jaana: Kankaan tehdas muokkasi ympäristöään. Keskisuomalainen, 11.12.2009, s. 17.
  12. Tourujoki kuormittaa Jyväsjärveä 15.12.2009. Yle Keski-Suomi. Viitattu 16.12.2009. [vanhentunut linkki]
  13. Kakkori, Satu ja Ryynänen, Sanna: Kevääseen ei uskalla odottaa. Keskisuomalainen, 19.11.2009, s. 6.

Aiheesta muualla muokkaa