Kortepohja

Jyväskylän kaupunginosa

Kortepohja on kaupunginosa Jyväskylässä. Sen väkiluku oli 8 084 vuoden 2020 lopussa.[1] Nimensä alue sai siten, että otettiin paikannimen Kortesuo alkuosa ja paikannimen Rautpohja loppuosa nimeksi.[2] Kortepohjaa, samoin kuin Helsingin Itä-Pasilaa suunniteltaessa palattiin ruutukaavaan.

Kortepohja
17. kaupunginosa
Taitoniekantien kerrostaloja.
Taitoniekantien kerrostaloja.
Kaupunki Jyväskylä
Suuralue Kypärämäki–Kortepohja
Väkiluku 8 084 (2020)
Osa-alueet Kortesuo, Ylioppilaskylä, Kortekeskus, Korteranta, Laajavuori-Haukkala, Kortemäki

Kortepohjassa sijaitsee suuri osa Jyväskylän ylioppilaskunnan opiskelija-asunnoista, 1 332 asukkaan (2020)[1] ylioppilaskylä. Kortepohjan kupeessa on Laajavuoren laskettelurinne. Kortepohja on kerrostalovaltainen alue; lisäksi siellä on rivitaloja, joita kutsutaan "legotaloiksi". Kortemäen omakotialue sijaitsee Kypärämäen länsirinteellä. Maantieteellisen Kypärämäen huippu kuuluu myös Kortepohjan kaupunginosaan. Kortemäestä pääsee autolla muualle Kortepohjaan vain Kypärämäen kautta.

Arkkitehdit Bengt Lundsten ja Esko Kahri suunnittelivat Kortepohjan asuinalueen 1964–1968. Alue on rakennettu pääosin 1960- ja 1970-luvulla.[3] Kortesuon alueen rakennuskanta on valmistunut enimmäkseen 1990-luvulla ja 2000-luvun ensikymmenellä.[4]

Rap-artistit kuten Tohtori Getto, Lyttä, Gettomasa, Mike Mo ja Super Duve ovat tehneet Kortepohjaa tunnetuksi suomalaisessa rapkulttuurissa.

HistoriaaMuokkaa

Nykyinen Kortepohjan alue tuli osaksi Jyväskylää vuonna 1941.[5] Se nimettiin Kortepohjaksi virallisesti vuonna 1965.[5] Alueen asemakaava hyväksyttiin vuonna 1966 ja rakentaminen aloitettiin seuraavan vuoden aikana.[5] 1970-luvulla Kortepohjaan rakennettiin koulu, päiväkoti, ostoskeskus, kirjasto ja kirkko,[4] ja 1980-luvun alkuun mennessä kaupunginosaa pidettiin valmiina.[5] Tämän jälkeen alkoi täydennysrakentaminen, josta syntyi muun muassa Kortesuon 1990-luvulla ja 2000-luvun ensikymmenyksellä valmistunut asuinalue.[4][5]

Nimi Kortepohja on syntynyt vuonna 1964, kun Jyväskylän nimitoimikunta järjesti kilpailun tulevan asuinalueen nimestä. Ehdotuksiin kuuluivat Rautpohja ja Kortesuo, jotka olivat jo käytössä tulevan asuinalueen lähellä. Kortesuon kartano rakennettiin 1930-luvun lopulla. Rautpohja-nimi oli samoihin aikoihin otettu Tuomiojärven lahden nimestä Valmet Oy:n entisen Tykkitehtaan käyttöön. Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun suomen kielen professori Ahti Rytkönen teki kompromissiehdotuksen: uusi nimi muodostettaisiin risteyttämällä nimet keskenään. Syntyi Kortepohja. [6]

KortemäkiMuokkaa

Kortemäki on asuinalue Jyväskylässä Kortepohjan länsiosassa. Sen eteläosan omakotitalot ovat enimmäkseen jälleenrakennuskauden taloja, useimmat pohjoisosan omakoti- ja rivitalot 1970–1980-luvulla rakennettuja, tosin vielä 2000-luvun alussa alueelle rakennettiin vähän lisää. Alueen kokoojakatuna on Pyssymiehenkatu, josta alueen muut kadut haarautuvat. Nykyinen Kortemäen eteläosa oli ennen pohjoisosan rakennusta osa Kypärämäkeä ja vaikka nykyään Kortemäki virallisesti kuuluu Kortepohjan kaupunginosaan, on sillä läheiset yhteydet Kypärämäkeen: se kuuluu Kypärämäen äänestysalueeseen sekä Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistyksen toimialueeseen ja autotieyhteys sinne on pelkästään Kypärämäen kautta. Kortemäkeen kulkevat Linkin bussit 1 ja 2.lähde?

Tunnettuja Kortepohjassa asuneitaMuokkaa

KuviaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Jyväskylän väestö pienalueittain. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 1.1.2022.
  2. Piia Kaskinen: Pirunmaa pellon reunalla - Kortepohjan tarina
  3. Asemakaavanselostus Korteniitty | 17 : 085
  4. a b c Jyväskylän karttapalvelu kartta.jkl.fi. Viitattu 11.8.2018.
  5. a b c d e Marja Kokko: Jyväskylän kaupungin historia 1965-2008. Osittain korj. 2. p. Jyväskylän kaupunki, 2012. Teoksen verkkoversio.
  6. Sirkka Paikkala et. al: Suomalainen paikannimikirja (PDF) Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 63b. Viitattu 7.10.2019.
  7. Janne Pajunen & Lauri Pihlman (2017): KPC Meets Boston.
  8. Oskari Onninen: Mä oon suomenmestari – haastattelussa Gettomasa Rumba.fi. Viitattu 30.12.2018.
  9. Teemu Rauhala: Jyväskylä kulkee aina Topi Nättisen mukana – otti näyttävän Kortepohja-tatuoinnin KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 30.12.2018.
  10. Pussikaljaräpin kaupunki – Jyväskylän lähiöt näyttäytyvät rap-biiseissä rujoina ja nuhjuisina, mutta myös kotiseutuylpeyttä löytyy Jyväskylän Ylioppilaslehti. 26.2.2018. Viitattu 30.12.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa