Avaa päävalikko

Wolmar Schildt

piirilääkäri, fennomaani, uudissanaston kehittäjä ja suomentaja

Wolmar Styrbjörn Schildt (Wolmari Kilpinen, W. Kilpinen) (31. heinäkuuta 1810 Laukaa8. toukokuuta 1893 Jyväskylä) oli Jyväskylän piirilääkäri, fennomaani, uudissanaston kehittäjä ja suomentaja. Schildt käytti vuosina 1867–1870 toimittamassaan sanomalehdessä itsestään säännöllisesti sukunimeä Kilpinen. Schildt oli vahvasti vaikuttamassa ensimmäisen suomenkielisen oppikoulun, Jyväskylän yläalkeiskoulun, syntyyn Jyväskylässä 1858. Hän oli ensimmäinen, joka ehdotti Keski-Suomen läänin perustamista.[1] Schildt nai vuonna 1841 Matilda Fredrika Vilhelmina Wadenstjernan, joka oli hänen pikkuserkkunsa äidin puolelta[2]. Maanviljelysneuvos ja valtiopäivämies Aatos Schildt oli heidän poikansa.[3]

Wolmar Schildt
Wolmar Schildt.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 31. heinäkuuta 1810
Laukaa
Kuollut 8. toukokuuta 1893 (82 vuotta)
Jyväskylä
Ammatti piirilääkäri, toimittaja
Titteli lääketieteen tohtori
Siviilisääty naimisissa
Puoliso Matilda Fredrika Wadenstjerna
Lapset Onni Schildt
Saima Siviä Vilhelmina Schildt
Ilma Ihanelma Fredrika Schildt
Aatos Schildt
6 lasta, jotka eivät eläneet täysi-ikäisiksi
Vanhemmat Wolmar Johan Schildt
Eva Fredrika Wadenstjerna
Muut tiedot
Lempinimet Wolmari Kilpinen, W. Kilpinen, Volm. Kilpinen, Schildt-Kilpinen, W. K.
Koulutus Turun akatemia ja Helsingin yliopisto
Tunnustukset Pyhän Annan ritarikunnan risti, III luokka (1857)
Valtion virka-ansiomerkki (1879)
Duodecimin kunniajäsen (1889)

Nuoruus ja opiskeluMuokkaa

 
Laukaan syntymäkoti Pernasaaressa.

Schildt syntyi Laukaan Pernasaaressa kapteeni Wolmar Johan Schildtin ja Eeva Wadenstiernan aatelisperheeseen. Syntymäkoti oli äidin isän, everstiluutnantti C. W. Wadenstiernan vuonna 1806 rakennuttama. Talo on edelleen pystyssä Laukaan avovankilan alueella Vuonteen Pernasaaressa. Talon seinälle asetettiin muistolaatta vuonna 2005[4]. Schildt sai yliopistoon johtavan opetuksen kotonaan ja suoritti vuonna 1825 ylioppilastutkinnon Turussa, jossa aloitti opiskelun. Turun suurpalon johdosta yliopisto siirtyi Helsinkiin vuonna 1828. Hän sai opiskeluaikanaan ensimmäiset kosketukset suomen kielen vaalimisen aatteeseen ja kerrotaan hänen jo lapsena sanoneen, että suomen kieli on oleva tässä maassa hovikielenä.[1] Samoja virikkeitä hän tosin oli saanut jo kotoaan, sillä sekä äiti että isä osasivat suomea.[1] Ylioppilaana Schildt alkoi opiskella luonnontieteitä filosofisessa tiedekunnassa ja suoritti maisterin tutkinnon.

Vuonna 1833 hän jatkoi lääketieteellisessä tiedekunnassa, josta valmistui lääketieteen kandidaatiksi kesällä 1836 ja lisensiaatiksi keväällä 1838. Schildt vihittiin lääketieteen tohtoriksi vuonna 1840 ja hänen väitöskirjansa aiheena oli ”Staphylom i Ögat” (sarveiskalvon pullistuma silmässä). Silmälääkärin erikoislääkäripaikkoja ei kuitenkaan Suomessa ollut. Syyskuussa 1838 Schildt määrättiin Jyväskylään hoitamaan Saarijärven piirin piirilääkärin virkaa, ja viran tultua avoimeksi hänet nimitettiin siihen kesäkuun alussa 1839. Schildt lähti marraskuussa 1847 ulkomaiselle opintomatkalle E. A. Ingmanin kanssa. He harrastivat lääketieteen opintoja Wienissä ja Pariisissa ja kävivät tutustumassa sairaaloihin monissa kaupungeissa. Pariisista he palasivat kotiin todistettuaan siellä vuoden 1848 vallankumousta.[1](s. 12-13)

Yhteiskunnallisena vaikuttajanaMuokkaa

Koulutuksen edistäjänä JyväskylässäMuokkaa

Wolmar Schildt halusi kehittää kouluttautumismahdullisuuksia Jyväskylässä[5]. Aluksi hän teki aloitteen ala-alkeiskoulun perustamisessa Jyväskylään[6] ja se perustettiinkin 1947, joskin opetus oli ruotsiksi[5].

Jyväskylän yliopistohankeMuokkaa

Wolmar Schildt haaveili jo 1800-luvun puolivälissä ensimmäisen suomenkielisen yliopiston saamisesta Jyväskylään. Suunnitelma ei saanut laajempaa kannatusta, mutta Schildt uskoi toiveensa toteutumiseen. Tulevan yliopiston tarpeisiin hän perusti 7. maaliskuuta vuonna 1860 Jyväskylän Yliopistorahaston, joka kasvoi lähinnä hänen omien lahjoitustensa ja hänen ystäviensä tuella. ”Perustetaan myös Yli-opiston rahasto tulevina jaukaisina aikoina ehkä saatavalle Suomen kieliselle Yli-opistolle Jyväskylän kaupuntiin”. Rahasto, jossa oli perustusvaiheessa 1 rupla (Schildt) ja 50 kopeekkaa (A.F. Tawastsjerna) eli noin kuusi markkaa, oli Schildtin kuollessa suuruudeltaan 70 000 silloista markkaa, mikä vastannee arvoltaan noin 288 000 euroa. Schildtin ideoima yliopisto perustettiin Jyväskylään vuonna 1966.

Vuonna 1984 Jyväskylän Yliopistoyhdistys, Keski-Suomen Kauppakamari, Keski-Suomen maakuntaliitto, Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen Säästöpankki, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Keski-Suomen Lääkäriyhdistys, Suomen Kulttuurirahasto ja Schildt-suvun sukuseura perustivat Wolmar Schildtin elämäntyön kunnioittamiseksi Schildtin rahaston. Sen tehtävänä on tukea ja edistää yliopiston sekä muiden Keski-Suomessa sijaitsevien tutkimuslaitosten tutkimus- ja opetustoimintaa. Rahasto jakaa Schildtin palkinnon tutkimushankkeelle sellaiselta alalta, johon Schildtin toiminta kohdistui.[7]

SanaseppoMuokkaa

Wolmar Schildt oli yksi 1800-luvun merkittävimmistä suomen kielen niin sanotuista sanasepoista. Hän keksi arviolta noin 500 uudissanaa, joista ensimmäiset hän julkaisi 1842[8]. Hänen keksimiään sanoja on yleisessä käytössä yli sata, esimerkiksi tiede, taide, jalkine, kirje, sairaala, vankila, päätelmä, tietoniekka, taitoniekka, suure, ympyrä, neliö, uskonto, puoliso, henkilö, yhtiö,[9] eristää, jalostaa, itsenäistyä, olettaa, sisustaa, toteuttaa, vähentää. Hän erosi muista sanasepoista siinä, että hän julkaisi sanojaan listoina. Hän lähetti näitä listoja tuttavalleen Elias Lönnrotille.[1](s. 78) Eniten Schildt kehitti uudissanastoa 1840-luvulla. Hän oli uudissanojen kehittämisessä puritistinen, mikä johti epäonnistumisiin. Schildt onnistui parhaiten a- ja ä-loppuisissa substantiivijohdannaisissa, mutta keksi myös uusia yhdyssanoja ja verbijohdoksia. Kehitellessään oitta- ja öittä-tyyppisiä verbejä hän suosi itäsuomalaisittain i:ttömiä muotoja.[5] Schildt käytti elämänsä loppuun asti monia sellaisiakin itse keksimiään uudissanoja, jotka eivät vakiintuneet suomen kieleen[10]. Piirilääkärinä toiminut Schildt kehitti myös lääketieteen alan suomenkielistä sanastoa[2]. Hänen lääketieteen alan sanalistansa Försök till en medicinsk terminologi för Finska språket julkaistiin Duodecimissa kuitenkin vasta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1902.[2]

VenykekirjoitusMuokkaa

 
Schildtin hautakiven teksti on venykekirjoitusta.

Schildt yritti turhaan vakiinnuttaa suomen kieleen venykekirjoitusjärjestelmän, jossa pitkät vokaalit merkitään yhdellä kirjaimella, jonka päällä on ns. venyke. Myös diftongit kirjoitetaan siinä yhdellä kirjaimella, esimerkiksi uo kirjoitetaan ȯ ja ie taas ė. Schildt ajoi ideaa uupumatta ja varojaan säästämättä, muun muassa sponsoroimalla kirjoituskilpailuja, joihin osallistumisen ehtona oli venykekirjoituksen käyttö. Schildt piti sitkeästi kiinni tästä periaatteesta, vaikka se haittasi hänen tekstiensä julkaisemista ja rikkoi ystävyyssuhteita. Jälkeenpäin asian ainoana hyvänä puolena voi pitää sitä, että kun kirjapainot joutuivat hankkimaan erikoiskirjasimia venykekirjoitukseen, ne samalla siirtyivät vähitellen fraktuurakirjaimista antiikvaan.[1](s. 67-77)

Schildtin kuolinilmoitus julkaistiin venykekirjoituksella ja hänen hautakivensä teksti Jyväskylän vanhalla hautausmaalla on kirjoitettu venykekirjoituksella.[11] Lähistöllä on venykkeen mukaan nimetty katu, Jyväskylän Puistokadusta haarautuva Venykekuja[10].

KunnianosoituksiaMuokkaa

 
Muistolaatta.

Wolmar Schildtin mukaan on nimetty Jyväskylän peruskouluista Kilpisen koulu[12] sekä Schildtin lukio. Myös Jyväskylän yliopisto on kunnioittanut häntä: Vuonna 1984 yliopisto järjesti 50-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi kutsukilpailun, jossa etsittiin Seminaarinmäen kampuksella olevalle Wolmar Schildtin mukaan nimetylle Schildtin aukiolle sisäänkäyntiä, jonka tuli symboloida yliopiston perustamista ja merkitystä[13]. Lisäksi teoksella haluttiin kunnioittaa Wolmar Schildtiä, joka esitti ensimmäisenä ajatuksen, että Jyväskylään perustettaisiin yliopisto. Kilpailun voitti Pero Luostarisen suunnittelema bysantinsininen Yliopistoportti-niminen teos, joka valmistui 1987.[13] Wolmar Schildt ehdotti Keski-Suomen läänin perustamista ensimmäisenä 18. huhtikuuta 1856, minkä kunniaksi Keski-Suomen päiväksi on valittu huhtikuun 18. päivä[14]. Jyväskylän keskustassa sijaitsevan Kirkkopuiston ohi kulkeva Kilpisenkatu on nimetty Schildtin käyttämän kirjailijanimen mukaan, tosin aluksi nimellä Kilpikatu[15]. Jyväskylässä on nimetty katuja myös Schildtin kehittelemien uudissanojen pohjalta: Taidepolku, Tiedepolku, Sananiekantie, Taitoniekantie[16].

TeoksetMuokkaa

(Fennica luetteloinut tekijänimellä Schildt, Wolmar)

  • Jyväskylän lyseon alkuvaiheita ja alkuvaikeuksia, 1958
  • Muutama sana suomenkielen rikastumisesta, 1844
  • Ne suomalaiset sukunimet joita Wiitasaaren emäpitäjän miehiset yksilöt omasivat v. 1834, 1859
  • Nîtæ næitæ, nîtelmiæ, væitelmiæ, vestelmiæ, sotielmia, sovinto, 1889
  • Sananen suomen kielen ulkomuodosta ja venytysmerkistä, 1856
  • Sanapuvullinen kysymys, 1863
  • Vähän suomalaisista sukunimistä, 1857

SuomennoksiaMuokkaa

  • Eukleides, Neljä ensimmäistä kirjaa ynnä viidennen määritykset Euklideen alkeista mittaustieteessä, suom. W. Kilpinen [Schildt]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f Jokipii, Mauno (toim.): Wolmar Schildt ”tieteen ja taiteen isä”, s. 9–27, 50–51. Jyväskylä: Atena, 1993. ISBN 951-9362-69-x.
  2. a b c Forsius, Arno: Wolmar Schildt (-Kilpinen) (1810—1893) — lääkäri ja suomalaisuusmies (Julkaistu aikaisemmin Lääkärilehdessä 1993.) Ihmisiä lääketieteen historiassa. Viitattu 10.6.2019.
  3. Aikalaiskirja 1934, s. 602 (Viitattu 9.12.2018)
  4. Janne Laitinen: Jyväskylän tuntematon suurmies. Tiedonjyvä, 2005, nro 4, s. 16–17. Artikkelin verkkoversio.
  5. a b c Wolmar Schildt Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  6. Anttinen, Jorma & Saltevo, Juha & Mecklin, Jukka-Pekka: Duodecimin ensimmäisen kunniajäsenen syntymästä 200 vuotta. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2010, 126. vsk, nro 9, s. 1055–1064. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Verkkoversio (PDF) Viitattu 10.6.2019.
  7. Schildtin rahasto : Tieteen ja taiteen isä (PDF) Keski-Suomen rahasto. Viitattu 10.6.2019.
  8. Suomalaisuusmies : Piirilääkäri Wolmar Styrbjörn Schildt (1810 - 1893) 2003. Suomalaisuuskeskus Finnica. Viitattu 10.6.2019.
  9. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 460–464. 4. painos. Helsinki: Otava, 1979. ISBN 951-1-04680-2.
  10. a b Audejev-Ojanen, Pirkko: Venytysmerkkilöt - Wolmar Schildtin omat kirjaimet Jyväskylän yliopiston kirjaston tiedotuslehti Verkkomakasiini. 21.12.2006. Viitattu 10.6.2019.
  11. Wolmar Schildt : Suomen kielen uudistaja Sivistyksen syke, Cygnaeus ja Schildt 200 vuotta. 2010. Viitattu 10.6.2019.
  12. Rusanen, Jonna: Kuka on tämä mies? – jo toinen koulu saa häneltä nimensä Keskisuomalainen. 20.11.2013. Viitattu 10.6.2019.
  13. a b Purhonen, Elina & Rautiainen, Veli-Matti: Julkiset taideteokset Jyväskylässä : Yliopistoportti Jyväskylän taidemuseo. Viitattu 10.6.2019.
  14. Miksi huhtikuun 18. on Keski-Suomen päivä? Keski-Suomen liitto. Viitattu 10.6.2019.
  15. Panttila, Elina: Nimestään paikka tunnetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti. 3.10.2007. Viitattu 10.6.2019.
  16. Reiman, Veera: Jyväskylän kaduista. Mosaiikki, 2010, 59. vsk, nro 6. Mosaiikki ry. Verkkoversio Viitattu 10.6.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
  • Kotivuori, Yrjö: Wolmar Schildt. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  • Kuusi, Sakari: Wolmar Styrbjörn Schildt-Kilpinen – Elämä ja toiminta. Jyväskylä: Gummerus, 1962.
  • Kuusi, Sirkka: Wolmar Styrbjörn Schildt lääkärinä. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1947.
  • Paananen, Helvi-Riitta: W. S. Schildtin kehitys ja toiminta suomalaisena sanomalehtimiehenä 1830- ja 1840-luvuilla. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1952.