Säätyvaltiopäivät 1863
Helsingin valtiopäivät 1863 | |
---|---|
Kesto | 15.9.1863–15.4.1864[1] |
Aatelissääty | Johan Mauritz Nordenstam, Ritarihuone |
Pappissääty | Edvard Bergenheim, Ritarihuone |
Porvarissääty | Robert Isidor Örn, Ritarihuone |
Talonpoikaissääty | Aukusti Mäkipeska, Ritarihuone |
Keskeisiä päätöksiä | |
valtiosääntö | valtiopäivien kokoontuminen määrävuosin |
Helsingin valtiopäivät 1863–1864 olivat Suomen autonomian ajan toiset säätyvaltiopäivät. Ne kutsuttiin koolle Venäjän keisari Aleksanteri II:n määräyksestä. Vuoden 1863 valtiopäivät käytännössä aloittivat 1900-luvun alkuun saakka jatkuneen valtiopäivien säännöllisten kokoontumisten ajan ja siten päättivät 54 vuotta – aina Porvoon valtiopäivistä asti – jatkuneen ”valtioyön”.
Helsingin valtiopäivien valtakirjojen tarkastus tapahtui 15.–16. syyskuuta, järjestäytymisistunnot 17. syyskuuta, ja Aleksanteri II:n suorittama valtiopäivien varsinainen avaus 18. syyskuuta 1863. 15. huhtikuuta 1864 Aleksanteri II ei pitänyt itse valtiopäivien päättäjäispuhetta, jonka luki hänen edustajanaan kenraalikuvernööri. Kenraalikuvernöörinä oli jalkaväenkenraali Platon Rokassovski, jonka viransijaisena 1864 toimi kenraaliluutnantti Johan Mauritz Nordenstam, Suomen Senaatin talousosaston varapuheenjohtajana 1858–1882.
Valtiopäivien merkittäviä päätöksiäMuokkaa
Keisari avasi valtiopäivät 15.–19. syyskuuta 1863 pidetyissä juhlallisuuksissa.
Valtaistuinpuheessaan keisari lupasi säädyille aloiteoikeuden kaikissa muissa paitsi perustuslakikysymyksissä eli vallanjakoa koskevissa kysymyksissä:
”Useat säännöt Suuriruhtinanmaan perustus-laeissa eivät enää ole sopivat niissä suhteissa, jotka sen yhdistys Keisarikunnan kanssa on synnyttänyt; toisissa taas ei ole tarpeellista selkeyttä ja vakavuutta. Haluten saada nämä puutteet autetuiksi, tahdon Minä valmistaa selitysten ja lisäysten ehdotuksia erinäisiin kohtiin perustus-laeissa, pantaviksi säätyjen tutkinnon alle tulevilla valtio-päivillä, jotka Minä aion kolmen vuoden kuluttua kutsua kokoon. Pysyvä sen perustus-laillisesti rajoitetun ruhtina-vallan pohjalla, jota Suomen kansan mieli-ala suosii ja joka on kasvanut maan lakien ja laitosten kanssa yhteen, tahdon minä mainituilla ehdotuksilla laajentaa sen itseveroitus-oikeuden, joka säädyillä perustuslakia myöten nyt on, kuin myös antaa säädyille takaisin sen ehdotus-oikeuden valtio-päivillä, joka heillä vanhastaan on ollut, kuitenkin pidättäen ainoastaan Itselleni oikeuden nostaa kysymystä perustus-lakien muuttamisesta.”[2]
Suomalaiset olivat toivoneet, että valtiopäivät saisivat itsenäistä päätösvaltaa keisariin nähden, mutta tämä toivomus ei toteutunut, ei edes keisarin lupaamaan aloiteoikeuden osalta, vaan valtiopäiväasiat kiersivät senaatin ja kenraalikuvernöörin kautta keisarin hyväksyttäviksi, tosin vuoteen 1898 saakka keisari vahvisti jokaisen lain siinä muodossa kuin valtiopäivät sen päättivät.
Vuoden 1863 valtiopäivät päättivät kuntien erottamisesta seurakunnista. Tästä annettiin myöhemmin erillinen vuoden 1865 kunnallisasetus, joka edellytti kunnallishallinnon erottamista maaseutukunnissa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista 1865 tai siirtymäajan jälkeen 1866.
Valtiopäivien hyväksyivät hallitsijan esityksen useiden aatelin privilegioiden lakkauttamisesta. Näitä olivat muun muassa aatelin yksinoikeus säterien omistukseen, vapautus henkirahan maksamisesta, oikeus pitää säteritiloilla krouveja sekä oikeus eritysikohteluun kaksintaisteluja koskeneissa oikeusjutuissa.[3]
Kenraalikuvernöörin lukemassa Aleksanteri II:n valtiopäivien päätöspuheessa mainittiin muun muassa: "Ollessaan erottamattomasti yhdistettynä Venäjään Suomi on säilyttänyt kaikki sille luvatut oikeudet loukkaamattoninasekä nauttii jatkuvasti lakiensa suojelemana, kaikkia niitä henkisiä ja aineellisia etuja, joihin keisarikunnan voima antaa mahdollisuuden. Venäjä tarjoaa Suomen asukkaille laajan alan kauppaa ja teollisuutta, varten, ja ystävävällismielinen Venäjän kansa on useammin kuin kerran Teidän isänmaatanne kohdanneet kovat koettelemukset, osoittanut veljellistä osanottoa ja tehokasta apua. Näin ollen tulee selvän käsutyksen Suomen todellisesta parhaasta saada Teidät lujittamaa eikä suinkaan heikentää sitä yhteyttä Venäjään, joka antaa varmat takuut Teidän isänmaanne menestymisestä. [4]
Puhe kokonaisuudessaan oli lyhyt ja loppuosan kannanotto koettiin napakaksi arvosteluksi valtiopäivämiesten keskuudessa.
EdustajatMuokkaa
AatelissäätyMuokkaa
Aatelissäädyn puhemies eli maamarsalkka oli Johan Mauritz Nordenstam. Säädyn edustajiin kuuluivat seuraavat:[5][6]
PappissäätyMuokkaa
Papistolla oli valtiopäivillä 33 edustajaa puhemies, arkkipiispa Edvard Bergenheim mukaan luettuna. Edustajat olivat seuraavat:[28]
Piispat:
- Edvard Bergenheim, arkkipiispa (säädyn puhemies), Porvoon hiippakunnan piispa Carl Gustaf Ottelin, Kuopion hiippakunnan piispa Robert Frosterus.
Papiston edustajat:
- Turun arkkihiippakunnan papiston valitsemat: tuomiorovasti Torsten Thure Renvall, Mynämäen ja Perniön rovastikunnista Maskun kirkkoherra Elias Malakias Rosengren, Vehmaan rovastikunnasta Taivassalon kirkkoherrai Karl Jakob Helander, Porin alarovastikunnasta Ulvilan kirkkoherra, Herman Hellén, Porin ylärovastikunnasta Loimaan kirkkoherra Fredrik Hertzberg, Tyrvään rovastikunnasta Tyrvään kirkkoherra Karl Efraim Lilius, Tampereen ja Hattulan rovastikunnista Messukylän kirkkoherra Josef Grönberg, Hämeenlinnan rovastikunnasta Tammelan kirkkoherra August Edvard Granfelt, Raaseporin itärovastikunnasta Espoon kirkkoherra Gabriel Geitlin, Raaseporin länsirovastikunnasta Inkoon kirkkoherra Frans Ludvig Schauman, Ahvenanmaan rovastikunnasta Kumlingen kirkkoherra Benjamin Sulin, Vaasan ala- ja ylä- sekä Pietarsaaren, Lapuan ja Kokkolan rovastikunnista Vaasan ja Mustasaaren kirkkoherra Otto Vilhelm Ehrström, Pietarsaaren kirkkoherra Henrik Heikel sekä Kuortaneen kirkkoherra Karl Fredrik Stenbäck ja Turun hiippakunnan kappalaisten puolesta Ilmajoen kappalainen Carl Gustaf von Essen.
- Porvoon hiippakunnan papiston valitsemat: Lappträskin kirkkoherra Alexander Ferdinand Borenius, Muolaan kirkkoherra Johan Matias Hackzell, Helsingin toinen kappalainen Frans Arvid Snellman, Nurmijärven kirkkoherra Axel Fredrik Granfelt, litin kappalainen Samuel Henrik Nordström, Hauhon kirkkoherra Adolf Fredrik Sirén, Juvan kirkkoherra Magnus Erik Alopaeus ja Rantasalmen kirkkoherra Johan Fredrik Bergh sekä Käkisalmen pohjoisen rovastikunnan valitsemana Jääsken kappalainen Claes Gustaf Beyrath.
- Kuopion hiippakunnan papiston valitsemat: tuomiorovastikunnasta tuomiorovasti Aaron Gustaf Borg, Karjalan ylä- ja alarovastikunnista Liperin kirkkoherra Anders Josef Europaeus, Raahen ja Kalajoen rovastikunnista Pyhäjärven kirkkoherraZakarias Castren, Oulun rovastikunnasta Limingan kirkkoherra Julius Immanuel Bergh, Kajaanin rovastikunnasta Hyrynsalmen kirkkoherra Kustaa Adolf Saxbäck ja Kemin rovastikunnasta Ylitornion kirkkoherra Albert Heikel.
PorvarissäätyMuokkaa
Porvarissäädyn notaari oli Gustaf Avellan ja puhemies Robert Isidor Örn. Säädyn jäseniä oli puhemies mukaan luettuna yhteensä 39. He olivat puhemiehen ohella seuraavat:[29][30][31]
TalonpoikaissäätyMuokkaa
Talonpoikaissäädyn edustajat valitsivat pitäjänkokousten valitsemien valitsijamiehet kihlakunnittain.
Puhemiehet, puhemiesneuvosto ja sihteeriMuokkaa
Puhemieheksi valittiin Aukusti Mäkipeska, varapuhemiestä ei valittu. Mäkipeskan sairastuttua hänen sijaisekseen valittiin tilapäiseksi puhemieheksi Juho Brusila. Säädyn sihteeriksi valittiin Olof Johan Ekström, joka oli Vaasan läänin maasihteeri. Puhemiesneuvostoon valittiin Karl Henrik Hagman ja Lauri Pelkonen sekä varamiehiksi Matti Kartano ja Erkki Klami. Valitsijamiehiksi valittiin Petter Abraham Akola, Juho Brusila, Matti Kartano, Erkki Klami, Johan Erik Keto, Pietari Kumpulainen, Lauri Pelkonen, Antti Puhakka, Karl Johan Slotte, Klas Stenroth, Aleksanteri Tuloisela ja Pehr Östring.
ValtiopäiväryhmäMuokkaa
- Petter Abraham Akola, talollinen, Kemin tuomiokunta [32]
- valitsijamies
- talousvaliokunnan jäsen
- Aleksanteri Arvelin, talollinen, Jämsän tuomiokunta
- valitusvaliokunnan jäsen
- Antti Blomqvist, talollinen, Ahvenanmaan tuomiokunta
- lakivaliokunnan varajäsen
- Juho Brusila, talollinen, Yli-Satakunnan tuomiokunta
- tilapäinen puhemies Aukusti Mäkipeskan sairastumisen jälkeen
- valitsijamies
- talousvaliokunnan jäsen
- Salomo Ek (Salomo Hiitola), talollinen, Saloisten tuomiokunta
- talousvaliokunnan varajäsen
- Jarl Hagelstam, maanviljelijä, Porvoon tuomiokunta
- valtiovarainvaliokunnan jäsen
- Karl Henrik Hagman, maanviljelijä, Korsholman eteläinen tuomiokunta
- puhemiesneuvoston jäsen
- talousvaliokunnan jäsen
- Antti Haikonen, herastuomari, Lappeen tuomiokunta
- pankkivaliokunnan varajäsen
- Mikko Heikura, talollinen, Pielisjärven tuomiokunta
- lakivaliokunnan jäsen
- Matti Holma, talollinen, Pohjanmaan keskinen tuomiokunta
- Matti Kartano (Matti Retula), talollinen, Janakkalan tuomiokunta
- puhemiesneuvoston varajäsen
- valitsijamies
- toimitusvaliokunnan jäsen
- Johan Katina, talollinen, Vehmaan tuomiokunta
- lakivaliokunnan jäsen
- Heikki Kauraniemi, talollinen, Heinolan tuomiokunta
- toimitusvaliokunnan varajäsen
- Johan Erik Keto, talollinen, Korsholman pohjoinen tuomiokunta
- valitsijamies
- pankkivaliokunnan jäsen
- Martti Kiuru, talollinen, Käkisalmen eteläinen tuomiokunta
- Erkki Klami, talollinen, Kymin tuomiokunta
- puhemiesneuvoston varajäsen
- valitsijamies
- talousvaliokunnan jäsen
- Heikki Konttinen, talollinen, Karjalan alinen tuomiokunta
- valitusvaliokunnan varajäsen
- Johan Kotilainen, herastuomari, Vähä Savon alinen tuomiokunta
- lakivaliokunnan jäsen
- Matti Kulkas, talollinen, Satakunnan tuomiokunta
- Pietari Kumpulainen, talollinen, Iisalmen tuomiokunta
- valitsijamies
- lakivaliokunnan jäsen
- Iisakki Liimatainen, talollinen, Rautalammin tuomiokunta
- talousvaliokunnan varajäsen
- Matti Leino, talollinen, Äyräpään tuomiokunta
- suostuntavaliokunnan varajäsen
- Johan Mansten, herastuomari, Kymin tuomiokunta
- lakivaliokunnan varajäsen
- Johan Mynttinen, ratsutilallinen, Mikkelin tuomiokunta
- valitusvaliokunnan jäsen
- Aukusti Mäkipeska, talollinen, Yli-Satakunnan tuomiokunta
- puhemies
- Lauri Määttä, talollinen, Kajaanin tuomiokunta
- valitusvaliokunnan jäsen
- Paavo Nyrönen, talollinen, Pohjanmaan itäinen tuomiokunta
- suostuntavaliokunnan jäsen
- Matti Paajanen, talollinen, Jääsken tuomiokunta
- lakivaliokunnan varajäsen
- Lauri Pelkonen, talollinen, Kuopion tuomiokunta
- puhemiesneuvoston jäsen
- talousvaliokunnan jäsen
- valitsijamies
- Johan Pohjalainen, talollinen, Mynämäen tuomiokunta
- suostuntavaliokunnan varajäsen
- Tuomas Poikela, talollinen, Tornion tuomiokunta
- lakivaliokunnan jäsen
- Karl Fredrik Pousar, talollinen, Sortavalan tuomiokunta
- toimitusvaliokunnan jäsen
- Antti Puhakka, talollinen, Liperin tuomiokunta
- valitsijamies
- suostuntavaliokunnan jäsen
- Henrik Punttola, talollinen, Oulun tuomiokunta
- pankkivaliokunnan jäsen
- Johan Simola, talollinen, Ali-Satakunnan tuomiokunta
- pankkivaliokunnan varajäsen
- Fredrik Simolin, ratsutilallinen, Raaseporin itäinen tuomiokunta
- valtiovarainvaliokunnan varajäsen
- Antti Sinkko, talollinen, Juvan tuomiokunta
- toimitusvaliokunnan varajäsen
- Karl Johan Slotte, talollinen, Pohjanmaan keskiylinen tuomiokunta
- valitsijamies
- suostuntavaliokunnan jäsen
- Claes Robert Stenroth, tilanomistaja, tehtailija, Piikkiön ja Halikon alinen tuomiokunta
- valitsijamies
- pankkivaliokunnan jäsen
- Matti Teräsrautila, talollinen, Maskun tuomiokunta
- valtiovarainvaliokunnan jäsen
- Lauri Tiainen, talollinen, Käkisalmen keskinen tuomiokunta
- valtiovarainvaliokunnan jäsen
- Aleksanteri Tuloisela, talollinen, Hollolan tuomiokunta
- valitsijamies
- lakivaliokunnan jäsen
- talousvaliokunnan jäsen
- Esaias Tykki, talollinen, Rauman tuomiokunta
- valtiovarainvaliokunnan varajäsen
- Antti Uotila, ratsutilallinen, Sääksmäen tuomiokunta
- talousvaliokunnan varajäsen
- Gustav Vanhaseppälä, ratsutilallinen, Piikkiön ja Halikon ylinen tuomiokunta
- Erik Johan Warpenius, talollinen, Iitin tuomiokunta
- toimitusvaliokunnan jäsen
- Pehr Östring, talollinen, Raaseporin tuomiokunta
- valitsijamies
- lakivaliokunnan jäsen
- valitusvaliokunnan varajäsen[33]
Katso myösMuokkaa
- Tammikuun valiokunta (1862)
LähteetMuokkaa
- ↑ Säätyvaltiopäivien ajankohdat ja kokoontumispaikat Eduskunnan arkisto. Viitattu 1.8.2012.
- ↑ Hänen Majesteetin Keisari ALEKSANTERI IIsen, Suomen Suurruhtinan Puhe Suomen Valtio-säädyille avattaessa Valtiopäiviä Helsingin kaupungissa 18:na päiv. syyskuuta 1863 (AsK 34/1863).
- ↑ Johanna Aminoff-Winberg (toim.): Ritarihuone ja Suomen aatelissuvut, s. 68–71. Minerva, Helsinki 2013.
- ↑ Juhani Armomäki: Sodan ja rauhan ajat, s. 93–94. Kosken Hl kunta, Hämeenlinna, Arvi A. Aristo Oy:n kirjapaino, 1983.
- ↑ Finna: Valtiopäivät 1863–64, ritaristo ja aateli. Viitattu 17.1.2021.
- ↑ Suomen Suuriruhtinakunnan Säätyin Päätös, tehty ja annettu yleisillä Waltiopäiwillä Helsingin kaupungissa, huhtikuun 15 p. w. 1864. Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous 19/1864, ss. 25–29. Viitattu 19.1.2021.
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Johan Alfred Björkstén, vuodesta 1853 af Björksten. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 17.1.2021.
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Karl Viktor de la Chapelle. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 17.1.2021.
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Carl Albert Edelfelt. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 17.1.2021.
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Otto Fabian Nimrod Granfelt. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 17.1.2021.
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Viktor Georg Gustaf Gabriel von Haartman Helsingin yliopisto. Viitattu 17.1.2021.
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Krister Ludvig Reinhold Jägerskiöld. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 17.1.2021.
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Adolf Fredrik Josef von Kothen. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 17.1.2021.
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Axel Henning Krabbe. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 17.1.2021.
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Johan August Ferdinand Kuhlefelt. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 17.1.2021.
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Karl Gustaf Johan Mellin. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 17.1.2021.
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Anders Lorentz Munsterhjelm. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 17.1.2021.
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Reinhold Peter (myös P. R.) Nasacken. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 17.1.2021.
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Karl Adolf Nordenskiöld. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 17.1.2021.
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Volmar Styrbjörn Schildt. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 17.1.2021.
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Karl Leonard Schulman. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 17.1.2021.
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Göran Erik Axel Silfverhjelm. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 17.1.2021.
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Otto Robert Vilhelm Tandefelt Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 17.1.2021.
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Gustaf Adolf Fredrik Tigerstedt. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 17.1.2021.
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Selim Osvald Wasastjerna. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 17.1.2021.
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: August Reinhold von Willebrand. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 17.1.2021.
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Herman Georg Maria Wärnhjelm. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 17.1.2021.
- ↑ Kaarlo Österbladh, 1933. Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809–1906. I 1809–1885. Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia XXXIV, ss. 135–137.
- ↑ Finna: Porvarissäädyn edustajat vuoden 1863 valtiopäivillä. Viitattu 17.1.2021.
- ↑ Säätyin walitut jäsenet 1863 wuoden waltiopäiwällä. 2) Porwarissääty. Helsingin Uutiset, 17.09.1863, no. 74, s. 3.
- ↑ Suomen Suuriruhtinakunnan Säätyin Päätös, tehty ja annettu yleisillä Waltiopäiwillä Helsingin kaupungissa, huhtikuun 15 p. w. 1864. Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous 19/1864, s. 29. Viitattu 19.1.2021.
- ↑ http://www.nuorteneduskunta.fi/fi/ekstra-edusmiehet-kartalla
- ↑ Hytönen, Viljo: Talonpoikaissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906, I osa, s. 42. Helsinki: Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1923.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Keisarillisen Majesteetin Armollinen Käsky Suomen Säädyille yleisistä valtiopäivistä Helsingissä syyskuun 15:nneksi (3:nneksi) päiväksi 1863 (22/1863)
- Hänen Majesteetin Keisari Aleksanteri IIsen, Suomen Suurruhtinan Puhe Suomen Valtio-säädyille avattaessa Valtiopäiviä Helsingin kaupungissa 18:na päiv. syyskuuta 1863 (34/1863)
- Juhla-menot Valtiopäiviä aljettaissa Helsingissä Syyskuun 15 päivänä 1863 (35/1863)
- Kansalliskirjasto: Säätyvaltiopäiviin liittyviä leikkeitä vanhoissa sanomalehdissä