Seminaarinmäki

Näytä koordinaatit OSM-kartalla
	Vie koordinaatit GeoJSON-muodossa

Seminaarinmäki on Jyväskylän Mattilanpellon kaupunginosassa sijaitseva pienalue, joka on saanut nimensä Jyväskylän seminaarista. Nykyään Seminaarinmäki tunnetaan parhaiten Jyväskylän yliopiston vanhimpana kampusalueena, ja sitä on joskus pidetty Suomen kauneimpana kampuksena.^[1] Seminaarinmäki kuuluu Museoviraston luokittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin^[2].

Näkymä Seminaarinmäeltä. Taustalla olevassa rakennuksessa toimii Jyväskylän yliopiston kielikeskus.

Kasvitieteellinen puutarha muokkaa

Ensimmäinen puutarhasuunnitelma alueelle laadittiin 1880-luvulla. Tuolloin mäelle syntynyt puisto edusti maisemapuutarhaa, ja sille olivat ominaisia kumpuileva maasto, kaarevat käytävät, polut, sillat ja huvimajat. Seminaarin puutarhaopetus pääsi käyntiin 1890-luvulla. Esimerkiksi suuri hedelmätarha palveli omenanviljelyn leviämistä kansan pariin.

Seminaarinmäen rakennukset muokkaa

Päivitä lista manuaalisesti | SPARQL |

Tämä lista on luotu Wikidatassa olevaa dataa käyttämällä ja sitä päivittää määräajoin botti.
Listan sisälle tehdyt muokkaukset poistetaan seuraavassa päivityksessä!

Rakennus	Arkkitehti	Rakennusvuosi	Koordinaatit
Aallon kirjasto	Alvar Aalto	1955	62.236671°N, 25.732605°E
AaltoAlvari	Alvar Aalto	1955^[3]	62.23625155°N, 25.72848855°E^[3]
Athenaeum	Arto Sipinen	1976	62.237667°N, 25.734222°E
E-rakennus		1989	62.237398°N, 25.731303°E
Educa	Konstantin Kiseleff Ludvig Isak Lindqvist	1881	62.238265°N, 25.73516°E
Fennicum	Konstantin Kiseleff Ludvig Isak Lindqvist	1883	62.236902°N, 25.732473°E
Historica	Konstantin Kiseleff	1881	62.237936°N, 25.734721°E
Jyväskylän yliopiston päärakennus	Alvar Aalto	1954^[3]	62.23630575°N, 25.73244908°E^[3]
Kasvatusopillisen korkeakoulun asuntola	Alvar Aalto	1954	62.235094°N, 25.730228°E
Kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulu	Alvar Aalto	1954	62.237129°N, 25.731315°E
Kasvatusopillisen korkeakoulun henkilökunnan asuntola	Alvar Aalto	1954^[3]	62.23770546°N, 25.73144754°E^[3]
Liikuntatieteen laitosrakennus	Alvar Aalto	1971	62.234612°N, 25.728696°E
Lozzi	Alvar Aalto	1954	62.235527°N, 25.730804°E
Lyhty	Alvar Aalto	1954	62.235744°N, 25.731379°E
Lähde	Arto Sipinen	1974	62.237727°N, 25.736167°E
Musica	Arto Sipinen	1976	62.238358°N, 25.734453°E
Normaalikoulun alakoulu (Seminaarinmäki)	Ilmari Lahdelma Rainer Mahlamäki	2002	62.237266°N, 25.728878°E
Opinkivi	Ilmari Lahdelma	2003	62.234633°N, 25.730608°E
Oppio	Konstantin Kiseleff Helge Rancken	1882	62.237238°N, 25.734722°E
Parviaisen talo	Wäinö Gustaf Palmqvist	1908	62.236781°N, 25.736273°E
Pitkäkatu 1 A	Kerttu Tamminen	1929	62.235471°N, 25.726847°E
Pitkäkatu 1 B	Yrjö Blomstedt Hjalmar Åberg	1903	62.23495°N, 25.726438°E
Pitkäkatu 1 C	Yrjö Blomstedt Hjalmar Åberg	1903	62.234492°N, 25.725771°E
Pitkäkatu 1 C1	Olavi Kivimaa	1952	62.234213°N, 25.725518°E
Puutarhurin talo	Konstantin Kiseleff	1882^[3]	62.23730042°N, 25.73396537°E^[3]
Ryhtilä	Theodor Granstedt	1895^[3]	62.23746579°N, 25.7323391°E^[3]
Seminaarinmäen viljamakasiini	Wivi Lönn	1851	62.237155°N, 25.73677°E
Seminarium	Konstantin Kiseleff	1883	62.237105°N, 25.733183°E
T-rakennus	Arto Sipinen	1974	62.237613°N, 25.735219°E
Taavettilan riihi			62.23575684°N, 25.73379908°E^[3]
Työtupa	Yrjö Blomstedt Hjalmar Åberg	1902	62.235283°N, 25.72639°E
Urheiluhalli U1	Alvar Aalto	1953	62.23654°N, 25.72957°E
Urheiluhalli U2	Alvar Aalto	1955	62.235844°N, 25.728855°E
Villa Rana	Yrjö Blomstedt	1905	62.236626°N, 25.735001°E
Ylioppilastalo Ilokivi	Alvar Aalto	1964	62.235°N, 25.731111°E