Seminaarinmäki

Jyväskylän yliopiston kampus ja kulttuuriympäristö

Seminaarinmäki on Jyväskylän Mattilanpellon kaupunginosassa sijaitseva pienalue, joka on saanut nimensä Jyväskylän seminaarista. Nykyään Seminaarinmäki tunnetaan parhaiten Jyväskylän yliopiston vanhimpana kampusalueena, ja sitä on joskus pidetty Suomen kauneimpana kampuksena.[1] Seminaarinmäki kuuluu Museoviraston luokittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin[2].

Näytä koordinaatit OSM-kartalla
Vie koordinaatit GeoJSON-muodossa
Ludvig Isak Lindqvistin laatima asemakaavakartta Jyväskylän seminaarista (1877).
Näkymä Seminaarinmäeltä. Taustalla olevassa rakennuksessa toimii Jyväskylän yliopiston kielikeskus.

Kasvitieteellinen puutarhaMuokkaa

Ensimmäinen puutarhasuunnitelma alueelle laadittiin 1880-luvulla. Tuolloin mäelle syntynyt puisto edusti maisemapuutarhaa, ja sille olivat ominaisia kumpuileva maasto, kaarevat käytävät, polut, sillat ja huvimajat. Seminaarin puutarhaopetus pääsi käyntiin 1890-luvulla. Esimerkiksi suuri hedelmätarha palveli omenanviljelyn leviämistä kansan pariin.

Seminaarinmäen rakennuksetMuokkaa

Tämä lista on luotu Wikidatassa olevaa dataa käyttämällä ja sitä päivittää määräajoin botti.
Listan sisälle tehdyt muokkaukset poistetaan seuraavassa päivityksessä!
Rakennus Arkkitehti Rakennusvuosi Kuva Koordinaatit
Aallon kirjasto
AaltoAlvari
Athenaeum
E-rakennus
Educa
Fennicum
Historica
Jyväskylän yliopiston päärakennus
Kasvatusopillisen korkeakoulun asuntola
Kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulu
Kasvatusopillisen korkeakoulun henkilökunnan asuntola
Kirjastorakennus (Seminaarinmäki)
Liikuntatieteen laitosrakennus
Lozzi
Lyhty
Musica
Normaalikoulun alakoulu (Seminaarinmäki)
Opinkivi
Oppio
Parviaisen talo
Pitkäkatu 1 A
Pitkäkatu 1 B
Pitkäkatu 1 C
Pitkäkatu 1 C1
Puutarhurin talo
Ryhtilä
Seminaarinmäen viljamakasiini
Seminarium
T-rakennus
Taavettilan riihi
Työtupa
Urheiluhalli U1
Urheiluhalli U2
Villa Rana
Ylioppilastalo Ilokivi
Automaattisesti luodun listan loppu.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Kirsi-Marja Nurminen: Kadotettu paratiisi. Tiedonjyvä, 2008, nro 6, s. 28.
  2. RKY  ι  Museovirasto www.rky.fi. Viitattu 9.2.2017.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.