Seminaarinmäki

Jyväskylän yliopiston kampus ja kulttuuriympäristö

Seminaarinmäki on Jyväskylän Mattilanpellon kaupunginosassa sijaitseva pienalue, joka on saanut nimensä Jyväskylän seminaarista. Nykyään Seminaarinmäki tunnetaan parhaiten Jyväskylän yliopiston vanhimpana kampusalueena, ja sitä on joskus pidetty Suomen kauneimpana kampuksena.[1] Seminaarinmäki kuuluu Museoviraston luokittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin[2].

Näytä koordinaatit OSM-kartalla
Vie koordinaatit GeoJSON-muodossa
Ludvig Isak Lindqvistin laatima asemakaavakartta Jyväskylän seminaarista (1877).
Näkymä Seminaarinmäeltä. Taustalla olevassa rakennuksessa toimii Jyväskylän yliopiston kielikeskus.

Kasvitieteellinen puutarha

muokkaa

Ensimmäinen puutarhasuunnitelma alueelle laadittiin 1880-luvulla. Tuolloin mäelle syntynyt puisto edusti maisemapuutarhaa, ja sille olivat ominaisia kumpuileva maasto, kaarevat käytävät, polut, sillat ja huvimajat. Seminaarin puutarhaopetus pääsi käyntiin 1890-luvulla. Esimerkiksi suuri hedelmätarha palveli omenanviljelyn leviämistä kansan pariin.

Seminaarinmäen rakennukset

muokkaa
Tämä lista on luotu Wikidatassa olevaa dataa käyttämällä ja sitä päivittää määräajoin botti.
Listan sisälle tehdyt muokkaukset poistetaan seuraavassa päivityksessä!
Rakennus Arkkitehti Rakennusvuosi Kuva Koordinaatit
Aallon kirjasto Alvar Aalto 1955
 
62.236671°N, 25.732605°E
AaltoAlvari Alvar Aalto 1955[3]
 
62.23625155°N, 25.72848855°E[3]
Athenaeum Arto Sipinen 1976
 
62.237667°N, 25.734222°E
E-rakennus 1989
 
62.237398°N, 25.731303°E
Educa Konstantin Kiseleff
Ludvig Isak Lindqvist
1881
 
62.238265°N, 25.73516°E
Fennicum Konstantin Kiseleff
Ludvig Isak Lindqvist
1883
 
62.236902°N, 25.732473°E
Historica Konstantin Kiseleff 1881
 
62.237936°N, 25.734721°E
Jyväskylän yliopiston päärakennus Alvar Aalto 1954[3]
 
62.23630575°N, 25.73244908°E[3]
Kasvatusopillisen korkeakoulun asuntola Alvar Aalto 1954
 
62.235094°N, 25.730228°E
Kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulu Alvar Aalto 1954
 
62.237129°N, 25.731315°E
Kasvatusopillisen korkeakoulun henkilökunnan asuntola Alvar Aalto 1954[3]
 
62.23770546°N, 25.73144754°E[3]
Liikuntatieteen laitosrakennus Alvar Aalto 1971
 
62.234612°N, 25.728696°E
Lozzi Alvar Aalto 1954
 
62.235527°N, 25.730804°E
Lyhty Alvar Aalto 1954
 
62.235744°N, 25.731379°E
Lähde Arto Sipinen 1974
 
62.237727°N, 25.736167°E
Musica Arto Sipinen 1976
 
62.238358°N, 25.734453°E
Normaalikoulun alakoulu (Seminaarinmäki) Ilmari Lahdelma
Rainer Mahlamäki
2002
 
62.237266°N, 25.728878°E
Opinkivi Ilmari Lahdelma 2003
 
62.234633°N, 25.730608°E
Oppio Konstantin Kiseleff
Helge Rancken
1882
 
62.237238°N, 25.734722°E
Parviaisen talo Wäinö Gustaf Palmqvist 1908
 
62.236781°N, 25.736273°E
Pitkäkatu 1 A Kerttu Tamminen 1929
 
62.235471°N, 25.726847°E
Pitkäkatu 1 B Yrjö Blomstedt
Hjalmar Åberg
1903
 
62.23495°N, 25.726438°E
Pitkäkatu 1 C Yrjö Blomstedt
Hjalmar Åberg
1903
 
62.234492°N, 25.725771°E
Pitkäkatu 1 C1 Olavi Kivimaa 1952
 
62.234213°N, 25.725518°E
Puutarhurin talo Konstantin Kiseleff 1882[3]
 
62.23730042°N, 25.73396537°E[3]
Ryhtilä Theodor Granstedt 1895[3]
 
62.23746579°N, 25.7323391°E[3]
Seminaarinmäen viljamakasiini Wivi Lönn 1851
 
62.237155°N, 25.73677°E
Seminarium Konstantin Kiseleff 1883
 
62.237105°N, 25.733183°E
T-rakennus Arto Sipinen 1974
 
62.237613°N, 25.735219°E
Taavettilan riihi
 
62.23575684°N, 25.73379908°E[3]
Työtupa Yrjö Blomstedt
Hjalmar Åberg
1902
 
62.235283°N, 25.72639°E
Urheiluhalli U1 Alvar Aalto 1953
 
62.23654°N, 25.72957°E
Urheiluhalli U2 Alvar Aalto 1955
 
62.235844°N, 25.728855°E
Villa Rana Yrjö Blomstedt 1905
 
62.236626°N, 25.735001°E
Ylioppilastalo Ilokivi Alvar Aalto 1964
 
62.235°N, 25.731111°E
Automaattisesti luodun listan loppu.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Kirsi-Marja Nurminen: Kadotettu paratiisi. Tiedonjyvä, 2008, nro 6, s. 28.
  2. RKY – Museovirasto www.rky.fi. Viitattu 9.2.2017.
  3. a b c d e f g h i j k https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200191

Aiheesta muualla

muokkaa

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.