Avaa päävalikko

Seminaarinmäki

Jyväskylän yliopiston kampus ja kulttuuriympäristö

Seminaarinmäki on Jyväskylän Mattilanpellon kaupunginosassa sijaitseva pienalue, joka on saanut nimensä Jyväskylän seminaarista. Nykyään Seminaarinmäki tunnetaan parhaiten Jyväskylän yliopiston vanhimpana kampusalueena, ja sitä on joskus pidetty Suomen kauneimpana kampuksena.[1] Seminaarinmäki kuuluu Museoviraston luokittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin[2].

Näytä koordinaatit OSM-kartalla
Vie koordinaatit GeoJSON-muodossa
Näkymä Seminaarinmäeltä. Taustalla olevassa rakennuksessa toimii Jyväskylän yliopiston kielikeskus.

Sisällysluettelo

Kasvitieteellinen puutarhaMuokkaa

Ensimmäinen puutarhasuunnitelma alueelle laadittiin 1880-luvulla. Tuolloin mäelle syntynyt puisto edusti maisemapuutarhaa, ja sille olivat ominaisia kumpuileva maasto, kaarevat käytävät, polut, sillat ja huvimajat. Seminaarin puutarhaopetus pääsi käyntiin 1890-luvulla. Esimerkiksi suuri hedelmätarha palveli omenanviljelyn leviämistä kansan pariin.

Seminaarinmäen rakennuksetMuokkaa

Tämä lista on luotu Wikidatassa olevaa dataa käyttämällä ja sitä päivittää määräajoin botti.
Listan sisälle tehdyt muokkaukset poistetaan seuraavassa päivityksessä!
Rakennus Arkkitehti Rakennusvuosi Kuva Koordinaatit
Aallon kirjasto Alvar Aalto 1955 62.236671°N, 25.732605°E
AaltoAlvari Alvar Aalto 1955[3] 62.23625155°N, 25.72848855°E [3]
Athenaeum Arto Sipinen 1976 62.237667°N, 25.734222°E
E-rakennus 1989 62.237398°N, 25.731303°E
Educa Konstantin Kiseleff
Ludvig Isak Lindqvist
1881 62.238265°N, 25.73516°E
Fennicum Konstantin Kiseleff
Ludvig Isak Lindqvist
1883 62.236902°N, 25.732473°E
Historica Konstantin Kiseleff 1881 62.237936°N, 25.734721°E
Jyväskylän yliopiston päärakennus Alvar Aalto 1954[3] 62.23630575°N, 25.73244908°E [3]
Kasvatusopillisen korkeakoulun asuntola Alvar Aalto 1954 62.235094°N, 25.730228°E
Kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulu Alvar Aalto 1954 62.237129°N, 25.731315°E
Kasvatusopillisen korkeakoulun henkilökunnan asuntola Alvar Aalto 1954[3] 62.23770546°N, 25.73144754°E [3]
Kirjastorakennus (Seminaarinmäki) Arto Sipinen 1974 62.237727°N, 25.736167°E
Liikuntatieteen laitosrakennus Alvar Aalto 1971 62.234612°N, 25.728696°E
Lozzi Alvar Aalto 1954 62.235527°N, 25.730804°E
Lyhty Alvar Aalto 1954 62.235744°N, 25.731379°E
Musica Arto Sipinen 1976 62.238358°N, 25.734453°E
Normaalikoulun alakoulu (Seminaarinmäki) Ilmari Lahdelma
Rainer Mahlamäki
2002 62.237266°N, 25.728878°E
Opinkivi Ilmari Lahdelma 2003 62.234633°N, 25.730608°E
Oppio Konstantin Kiseleff
Helge Rancken
1882 62.237238°N, 25.734722°E
Parviaisen talo Wäinö Gustaf Palmqvist 1908 62.236781°N, 25.736273°E
Pitkäkatu 1 A Kerttu Tamminen 1929 62.235471°N, 25.726847°E
Pitkäkatu 1 B Yrjö Blomstedt
Hjalmar Åberg
1903 62.23495°N, 25.726438°E
Pitkäkatu 1 C Yrjö Blomstedt
Hjalmar Åberg
1903 62.234492°N, 25.725771°E
Pitkäkatu 1 C1 Olavi Kivimaa 1952 62.234213°N, 25.725518°E
Puutarhurin talo Konstantin Kiseleff 1882[3] 62.23730042°N, 25.73396537°E [3]
Seminaarinmäen viljamakasiini 1851 62.237155°N, 25.73677°E
Seminarium Konstantin Kiseleff 1883 62.237105°N, 25.733183°E
T-rakennus Arto Sipinen 1974 62.237613°N, 25.735219°E
Taavettilan riihi 62.23575684°N, 25.73379908°E [3]
Työtupa Yrjö Blomstedt
Hjalmar Åberg
1902 62.235283°N, 25.72639°E
Urheiluhalli U2 Alvar Aalto 1955 62.235844°N, 25.728855°E
Villa Rana Yrjö Blomstedt 1905 62.236626°N, 25.735001°E
Ylioppilastalo Ilokivi Alvar Aalto 1964 62.235°N, 25.731111°E
Automaattisesti luodun listan loppu.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Kirsi-Marja Nurminen: Kadotettu paratiisi. Tiedonjyvä, 2008, nro 6, s. 28.
  2. RKY  ι  Museovirasto www.rky.fi. Viitattu 9.2.2017.
  3. a b c d e f g h i https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200191

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.