Mattilanpelto

Jyväskylän kaupunginosa

Mattilanpelto eli Mattila on Jyväskylän kaupunginosa.[1] Siihen kuuluvia pienalueita ovat Seminaarinmäki, Mattilanniemi ja Mattilanpelto. Mattila on tarkkaan ottaen tilastollinen alue, jonka rajat ovat suunnilleen samat kuin Mattilanpellon kaupunginosan.[1] Asukasluku oli 1 280 vuoden 2020 lopussa.[2]

Mattilanpelto
5. kaupunginosa
Taloja Kiljanderinkadulla, näkymä Köyhälammelta.
Taloja Kiljanderinkadulla, näkymä Köyhälammelta.
Kaupunki Jyväskylä
Suuralue Kantakaupunki
Väkiluku 1 280 (2020)
Osa-alueet Seminaarinmäki, Mattilanpelto, Mattilanniemi
Postinumero(t) 40100, 40600
Lähialueet Keskusta, Ristonmaa, Keljo, Kukkumäki, Mäki-Matti

Seminaarimäki on Jyväskylän yliopiston pääkampus, jossa sijaitsevat muun muassa yliopiston vanhimmat rakennukset 1800-luvulta, yliopiston päärakennus, hallintorakennus ja kirjasto. Seminaarinmäellä sijaitsee Jyväskylän uimahalli ja vesiliikuntakeskus AaltoAlvari.

Mattilanpellon pienalue muokkaa

Mattilanpellon pienalue on Mattilanpellon kaupunginosan osa, jonka asuinrakennuskanta koostuu sekä kerros- että omakotitaloista.[1] Se sijaitsee noin kilometrin päässä kaupungin ydinkeskustasta. Sen omakotitaloalue on yksi kaupunginarkkitehti Matti Hämäläisen 1940-luvulla suunnittelemista Jyväskylän jälleenrakennuskauden asuinalueista. Mattilan talon pelloille vuonna 1946 kaavoitettu alue syntyi helpottamaan sodan jälkeistä asuntopulaa ja se oli jatkoa Hämäläisen 1940 aloittamalle kaupungin uusien omakotialueiden kaavoitukselle. Keskellä aluetta on puisto, joka muodostaa alueen keskustaa jäsentävän aukion. Länsi-Päijänteentie erottaa Mattilanpellon Kukkumäestä, jossa myös on saman aikakauden omakotiasutusta. Keljon kaupunginosa alkaa kuitenkin hieman etelämpänä.[3]

Älylä muokkaa

Seminaarinmäellä on myös vanhoja puutaloja. Puutaloaluetta kutsutaan nimellä Älylä. Monet sen taloista ovat yliopiston opettajien 1930-luvulla rakennuttamia. Nimen kerrotaan olevan rehtori Kaarle Oksalan keksimä.[4] Alueen ensimmäinen rakennus on 1904 valmistunut Karpion talo, jonka Lars Sonck piirsi 1903 ystävälleen maanmittausinsinööri Johan Spetsille (myöhemmin Janne Karpio) häälahjaksi. Wivi Lönn muokkasi rakennuksen julkisivua myöhemmin ja 1925 Alvar Aalto teki ulkorakennuksen korjauspiirustukset. Janne Karpion jälkeen talossa asui poliisimestari Ilmari Karpio perheineen. Vuonna 1995 rakennus remontoitiin kaupunginjohtajan virka-asunnoksi ja edustustilaksi.[5][6] 2017 siihen siirtyi ravintola Teeleidi.[7]

Mattilanniemi muokkaa

Mattilanniemi on Jyväsjärven niemi, ja siellä sijaitsee uimaranta sekä Jyväskylän yliopiston rakennuksia, muun muassa informaatioteknologian tiedekunnan rakennus Agora. Alueella on kaksi sisäilmaongelmien vuoksi käytöstä poistettua yliopiston rakennusta, joiden purkamista on suunniteltu. Purkamista on myös vastustettu.

Mattilanniemessä on entinen Nokia Oyj:n paikallinen yksikkö (vuoteen 2009). Nykyisin tiloissa on muiden muassa Tieto Oyj:n toimintaa.

Kuvia muokkaa

Heiskan taiteilijaperheen vuonna 1920 valmistunut kotitalo Kramsunkadulla
Lehtori Toivo Ojalan perheen vuonna 1929 valmistunut asuinrakennus Hämeenkadulla
Arkkitehti Wivi Lönnin veljelleen Wilhelm Lönnille suunnittelema talo vuodelta 1908
Kauppaneuvos Hanna Parviaisen talo Seminaarinkadulla

Lähteet muokkaa

  1. a b c Jyväskylän karttapalvelu kartta.jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 30.11.2018.
  2. Jyväskylän väestö pienalueittain. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 2.1.2022. (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Keski-Suomen museo: Mattilanpellon omakotialue (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 16.11.2013
  4. Esa Sironen: Ennusteita, idoleita, sanaleikittelyä. Suur-Jyväskylän Lehti, 2013, nro 57, s. 30-31. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.11.2013. [vanhentunut linkki]
  5. Riitta Anttikoski: Jyväskylän kaupunginjohtajalle remontoitiin miljoonalla asunto Helsingin Sanomat. 12.9.1995. Viitattu 25.8.2019.
  6. Pekka Mervola: Älylän talolla on arvonsa Keskisuomalainen. 15.09.2014. Viitattu 25.8.2019.
  7. Teeleidi muuttaa - suosittu teepaikka löytyy heinäkuusta alkaen täältä Radio Kompassi. 12.5.2017. Viitattu 25.8.2019.

Aiheesta muualla muokkaa