AaltoAlvari

AaltoAlvari
Sijainti	Seminaarinmäki, Mattilanpelto, Jyväskylä, Suomi
Koordinaatit	62°14′10″N 25°43′43″E / 62.23625°N 25.72849°E
Rakennustyyppi	Uimahalli
Suunnittelija	Alvar Aalto
Valmistumisvuosi	1955
Omistaja	Jyväskylä
	AaltoAlvari
	[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
	Infobox OK

AaltoAlvari, ennen laajentumistaan nimellä Jyväskylän uimahalli, on uimahalli Jyväskylässä Mattilanpellon kaupunginosassa osoitteessa Pitkäkatu 2. Uinti-, hyppy- ja lastenaltaiden lisäksi uimahallissa on kylpyläosasto, jossa on aaltoallas vesilukumäkineen, poreallas ja koskiallas.

Jyväskylän uimahalli valmistui vuonna 1955 ja sen suunnitteli Alvar Aalto.^[1] Se oli valmistuessaan vasta Suomen viides uimahalli^[1] ja toinen kunnallinen uimahalli^[2]. Pesu- ja pukuhuonekokonaisuuksia oli aluksi vain yksi.^[3] Halliin on myöhemmin lisätty mm. lasten opetusallas (1964), kuntosali (1968) ja 50 metrin allas (1975). Vuonna 1983 uimahalliin rakennettiin Suomen ensimmäinen sisätiloihin rakennettu vesiliukumäki. Vuonna 1991 valmistui AaltoAlvarin kylpyläosasto.^[4] AaltoAlvarin viimeisin uudistus, jossa remontoitiin mm. 50 metrin allas sekä pukuhuonetiloja, saatiin valmiiksi vuonna 2013.^[5]

Normaalien uimapalvelujen lisäksi AaltoAlvari tarjoaa uimakoulua ja ohjattuja liikuntapalveluja. Uimahallissa on lisäksi käytössä kuntosali, takkahuone ja kahviopalvelut. Naisten ja miesten sähkösaunojen lisäksi on miesten vastasauna, jossa käynti edellyttää lisämaksua.

AaltoAlvari toimii myös uimaseura Swimming Jyväskylän, Kampuksen Plaanin ja vesipalloseura Jyväskylän Saukkojen kotiareenana.

LähteetMuokkaa

↑ ^a ^b Jyväskylän kaupunki: Liikunta: Jyväskylän liikuntakulttuurin historiaa www.jyvaskyla.fi. Viitattu 26.4.2017.
↑ Jokelin, Jantso: Paratiisi X. 14.12.2018. Viitattu 27.6.2020.
↑ Jonas Malmberg: Jyväskylän uimahallin vaiheita asiakas.kotisivukone.com.
↑ Malmberg, Jonas: Jyväskylän uimahalli (PDF) files.kotisivukone.com. Viitattu 26.7.2014.
↑ Jyväskylän AaltoAlvari uudistui Kuntatekniikka. Viitattu 16.2.2016.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta AaltoAlvari Wikimedia Commonsissa

AaltoAlvarin verkkosivut

AaltoAlvari 2018

Tämä urheiluareenaan tai -paikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Alvar Aallon tuotanto

Luettelo Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista
1919–1929	Alajärven suojeluskuntatalo \| Villa Väinölä \| Jyväskylän työväentalo \| Seinäjoen suojeluskuntatalo \| Lounais-Suomen Maalaistentalo \| Läntinen Pitkäkatu 20 \| Jyväskylän suojeluskuntatalo \| Muuramen kirkko
1930–1945	Paimion parantola \| Turun Sanomien toimitalo \| Villa Tammekann \| Oulun sulfiittiselluloosatehdas \| Viipurin kaupunginkirjasto \| Alvar Aallon kotitalo \| Savoy-maljakko \| Sunilan asuinalue \| Sunilan sellutehdas \| Tehtaanmäen asuinalue \| Terassitalo \| Villa Mairea \| Anjalan paperitehdas
1946–1959	Strömbergin tehtaan asuinalue \| Rautatalo \| Insinööritalo \| Otahalli \| Säynätsalon kunnantalo \| Oulun lannoitetehdas \| Aerola \| Muuratsalon koetalo \| Pamilon vesivoimalaitos \| Summan paperitehdas \| Alvar Aallon ateljee \| Jyväskylän uimahalli \| Jyväskylän yliopiston päärakennus \| Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo \| Hansaviertel \| Aalto-paviljonki \| Korkalovaaran asuinalue \| Kolmen Ristin kirkko \| Aalto-keskus \| Kulttuuritalo \| Maison Louis Carré
1960–1969	Lieksankosken voimalaitos \| Lakeuden Risti \| Keski-Suomen museo \| Lappia-talo \| Aaltohuset \| Alvar-Aalto-Kulturhaus \| Aalto-Hochhaus \| Pyhän Hengen kirkko ja seurakuntakeskus \| Enso-Gutzeitin pääkonttori \| Seinäjoen kaupungintalo \| Viitatorni \| Ilokivi \| Pylkönmäen kirkko \| Teknillisen korkeakoulun päärakennus \| Seinäjoen kaupunginkirjasto \| Seinäjoen seurakuntakeskus \| Rovaniemen kaupunginkirjasto \| Pyhän Stefanoksen kirkko \| Valtion virastotalo (Seinäjoki) \| Kirjatalo \| Villa Kokkonen
1970–1991	Alajärven hallintokeskus \| Villa Skeppet \| Pohjolan talo \| Otaniemen vesitorni \| Finlandia-talo \| Kunsten \| Alvar Aalto -museo \| Sähkötalo \| Ristinkirkko \| Riolan kirkko \| Jyväskylän kaupunginteatteri \| Seinäjoen kaupunginteatteri \| Essenin oopperatalo \| Alajärven kaupunginkirjasto

[historia-1] Jyväskylän kaupunki: Liikunta: Jyväskylän liikuntakulttuurin historiaa www.jyvaskyla.fi. Viitattu 26.4.2017.

[2] Jokelin, Jantso: Paratiisi X. 14.12.2018. Viitattu 27.6.2020.

[3] Jonas Malmberg: Jyväskylän uimahallin vaiheita asiakas.kotisivukone.com.

[4] Malmberg, Jonas: Jyväskylän uimahalli (PDF) files.kotisivukone.com. Viitattu 26.7.2014.

[5] Jyväskylän AaltoAlvari uudistui Kuntatekniikka. Viitattu 16.2.2016.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]