Alvar Aalto -museo
Alvar Aalto -museo toimii Jyväskylässä. Se kuuluu Alvar Aalto -säätiön hallinnoimiin kohteisiin, joita on Jyväskylän lisäksi Helsingissä. Säätiön hallinnassa on kaikkiaan neljä yleisölle avointa kohdetta. Nämä ovat:
- Alvar Aalto -museo Jyväskylässä, joka on rakennustaiteen ja muotoilun vastuumuseo ja Aalto-tiedon niin kansallinen kuin kansainvälinenkin keskus (tarkemmin alla)[2]
- Muuratsalon koetalo (tarkemmin alla)[3]
- Alvar Aallon kotitalo Helsingin Munkkiniemessä[4]
- Alvar Aallon ateljee Helsingin Munkkiniemessä[5]
| Alvar Aalto -museo | |
|---|---|
 Jyväskylän Alvar Aalto -museo |
|
| Tyyppi | arkkitehtuurin ja muotoilun vastuumuseo |
| Osoite | Alvar Aallon katu 7, 40600 Jyväskylä [1] |
| Sijainti | Jyväskylä ja Helsinki |
| Perustettu | 1966 |
| Kotisivut | https://www.alvaraalto.fi/kohde/alvar-aalto-museo/ |
| Koordinaatit | |
 Alvar Aalto -museo |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Jyväskylän Alvar Aalto -museo muokkaa
Tämä rakennustaiteen ja muotoilun vastuumuseo sijaitsee Jyväskylässä. Se perustettiin vuonna 1966 vaalimaan Alvar Aallon arkkitehtuuria. Museo toimii nykyisin Aallon suunnittelemassa vuonna 1973 valmistuneessa rakennuksessa.[2]
Museo toimii Aalto-informaation keskuksena järjestäen näyttelyitä sekä kotimaassa että ulkomailla ja tuottamalla Alvar Aaltoon liittyviä julkaisuja. Museossa on pysyvästi esillä Alvar Aallon elämäntyöstä monipuolisesti kertova näyttely. Nykyinen perusnäyttely avattiin Alvar Aallon syntymän satavuotisjuhlavuonna 1998.[6]
Museon rakennusperintöosaston tehtävänä on Alvar Aallon rakennusten suojelu. Se ylläpitää valtakunnallista suojelurekisteriä ja antaa asiantuntija-apua Aallon rakennuksiin liittyvissä kysymyksissä. Rakennusperintöosasto toimii läheisessä yhteistyössä Museoviraston kanssa.
Ennen Jyväskylän taidemuseon perustamista (1998) Alvar Aalto -museossa esiteltiin myös kuvataidenäyttelyjä.
Museorakennus muokkaa
Alvar Aalto -museo (Alvar Aalto 1973) sijaitsee Jyväsjärveen viettävällä rinteellä. Yhdessä Keski-Suomen museon (Alvar Aalto 1961) kanssa rakennukset muodostavat kulttuurikeskuksen Jyväskylän yliopiston (Alvar Aalto 1951–1971) välittömässä läheisyydessä.[2]
Molemmat museorakennukset edustavat Aallon "valkoista kautta". Rakennukset erottava kymmenen vuotta näkyy erityisesti julkisivuissa — Keski-Suomen museon suorakaiteenmuotoinen, rinteestä kohoava fasadi heijastaa aikaisen funktionalismin geometristä käytännöllisyyttä, kun taas Aalto-museo on suljetumpi mutta muodoltaan vapaampi.[2]
Aallon nimikkomuseon julkisivut ovat Arabian vaaleaa Halla-tiiltä. Korkea betonisokkeli on maalattu valkoiseksi. Lasitetut sauvaklinkkeri-raidat jäsentävät muurimaisia julkisivuja muodostaen reliefin, joka antaa voimakkaan syvyysvaikutelman. Muurimaisuutta korostavat näyttelytilojen kattoikkunoiden pystyrimoitukset.[2]
Museon ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat aulatilat, museokauppa, Café Alvar, käsikirjasto, toimisto- ja säilytystilat ja museon URBS-työpaja. Café Alvarin ikkunoista on näkymä puroaltaiden sarjaan, jossa vesi virtaa aiemmin paikalla sijainneen vesiuoman kohdalla.[2]
Toisen kerroksen näyttelytila on kooltaan noin 700 m2. Takaseinän mäntyrimoista tehty aaltoileva pinta on muistuma Aallon New Yorkin maailmannäyttelyyn suunnitteleman paviljongin (1939) seinästä. Valo virtaa tilaan kattoikkunoiden kautta. Näyttelytilassa on esillä museon pysyvä näyttely "Alvar Aalto. Arkkitehti." sekä vaihtuvia näyttelyjä arkkitehtuurista ja muotoilusta.[2]
Kokoelmat muokkaa
Alvar Aalto -museon kokoelmassa on lähes 1 500 tallennetta: Aino ja Alvar Aallon suunnittelemia huonekaluja, valaisimia, lasiesineitä ja muuta muotoilua. Kokoelmaan kuuluu myös Alvar Aallon maalauksia ja yli 30 rakennuksen pienoismallia. Uniikkihuonekalujen lisäksi kokoelmaan sisältyy sarjatuotannossa olleiden huonekalujen lähes kaikki mallit ja lukuisia prototyyppejä.
Alvar Aalto -piirustuskokoelmassa on noin 200 000 originaalipiirustusta ja suunnitelmiin liittyviä dokumentteja vuodesta 1917 alkaen. Museossa on myös valokuva-arkisto, lehtileikekokoelma ja käsikirjasto. Museon kirjearkisto sijaitsee Aallon entisessä arkkitehtitoimistossa Munkkiniemen Tiilimäellä Helsingissä.
Näyttelyt muokkaa
"Alvar Aalto. Arkkitehti." -perusnäyttely esittelee Aallon tuotantoa pienoismallein, originaalipiirustuksin ja valokuvin. Erityisesti on kiinnitetty huomiota 24 yksittäiseen rakennukseen tai rakennusryhmään. Näyttely esittelee myös Aallon muotoilua interiöörien, lasiesineiden sekä huonekalujen välityksellä.[7] Perusnäyttelyn lisäksi museon Galleriassa on esillä vaihtuvia näyttelyjä arkkitehtuurista ja muotoilusta. Museo järjestää myös kiertonäyttelyjä Aallon tuotannosta. Alvar Aallon arkkitehtuuriin ja muotoiluun voi tutustua myös museon tuottamissa verkkonäyttelyissä.
Verkkonäyttelyt muokkaa
- Alvar Aallon elämä 1898-1976 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Paimion parantola (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tuolit (Arkistoitu – Internet Archive)
- Valaisimet (Arkistoitu – Internet Archive)
- Säynätsalon kunnantalo (Arkistoitu – Internet Archive)
Muuratsalon koetalo muokkaa
Muuratsalon koetalo Säynätsalossa toimi Aallon perheen kesähuvilana vuoteen 1994. Vuodesta 1994 se on kuulunut museon hallintaan. Tontilla sijaitsevat kesähuvila, puuvaja ja savusauna. Aalto itse kuvaili tätä rakennusryhmää sanoen sen olevan yhdistelmä rauhoitettua arkkitehdin ateljeeta ja kokeilukeskusta, jossa voi tehdä niitäkin kokeita, jotka eivät vielä ole kypsiä kokeiltaviksi ja joissa luonnon läheisyys voi antaa impulsseja sekä muotoihin että rakenteisiin. Kyseessä oli eräänlainen laboratorion idea, johon samalla yhdistettäisiin leikin mentaliteetti.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ http://www.museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=21248. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b c d e f g Hanni Sippo: Alvar Aalto –museo Alvar Aalto –museon kotisivut. Viitattu 22.07.2014.
- ↑ a b Hanni Sippo: Alvar Aalto –museo Alvar Aalto –museon kotisivut. Viitattu 22.07.2014.
- ↑ Hanni Sippo: Alvar Aalto –museo Alvar Aalto –museon kotisivut — Alvar Aallon kotitalo. Viitattu 22.07.2014.
- ↑ Hanni Sippo: Alvar Aalto –museo — Alvar Aallon ateljee Alvar Aalto –museon kotisivut. Viitattu 22.07.2014.
- ↑ Alvar Aalto –museon perusnäyttely Alvar Aalto –museon kotisivut. Arkistoitu 15.11.2013. Viitattu 22.07.2014.
- ↑ Alvar Aalto. Arkkitehti. Alvar Aalto –museon kotisivut. Arkistoitu 15.11.2013. Viitattu 22.07.2014.