Jyväskylän työväentalo

työväentalo Jyväskylässä

Jyväskylän työväentalo sijaitsee Jyväskylän keskustassa Kauppakadun varrella. Vuonna 1925 valmistunut työväentalo on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema, ja sitä pidetään yhtenä Suomen merkittävimmistä 1920-luvun klassisismin edustajista. Työväentalon juhlasali toimii nykyään Aalto-sali -nimisenä konsertti- ja kokoustilana.

Jyväskylän työväentalo
Jyväskylä Workers Club.jpg
Osoite Kauppakatu 30
Sijainti Jyväskylä
Koordinaatit
Rakennustyyppi työväentalo
Valmistumisvuosi 1925
Suunnittelija Alvar Aalto
Rakennuttaja Jyväskylän työväenyhdistys
Tyylisuunta 1920-luvun klassismi
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Juhlasali
Juhlasalin lämpiö.
Työväentalon eteisaula

HistoriaMuokkaa

Jyväskylän työväenyhdistys perustettiin vuonna 1888. Wrightiläisenä työväenliikkeenä aloittaneen yhdistyksen jäsenistä monet kuuluivat sivistyneistöön. Jyväskylä oli historiallisesti koulukaupunki, jossa teollisuutta oli vähänlaisesti. Seminaarin ja lyseoiden opettajat osallistuivat aktiivisesti työväenyhdistyksen toimintaan alkuvuosina. Tehdastyöläisiä yhdistyksessä edustivat kirjapainoissa ja -sitomoissa työskentelevät ja myöhemmin kravattitehtaan työläiset. Työväestön määrä kaupungissa lisääntyi vasta rautatien valmistumisen myötä 1897. Yhdistys liittyi valtakunnalliseen työväenpuolueeseen vuonna 1901.[1]

Työväenyhdistys kokoontui alkuaikoina kaupungin lukusalilla ja seurahuoneella. Kaupunki rakennutti kunnallistalon seurojen ja kaupungin käyttöön ja yhdistys vuokrasi huoneen talosta sen valmistuttua 1899. Oma talo oli kuitenkin koko ajan mielessä, ja vuonna 1903 yhdistys perusti toimikunnan asiaa hoitamaan. Vuonna 1906 yhdistys osti kauppaneuvos Julius Johnsonilta tontin Kauppa- ja Väinönkadun kulmauksesta 28 000 markalla. Tontilla sijaitsi puutalo, joka ei kuitenkaan sellaisenaan soveltunut yhdistyskäyttöön. Tilojen ja varojen puute pakotti yhdistyksen vuonna 1910 rakennuttamaan talon yhteyteen juhlasalin ja kokoustilat. Tiloja laajennettiin jo kolme vuotta myöhemmin. Kaupunginvaltuusto myönsi yhdistykselle 500 mk kulissien hankkimiseen. Seuraavan kerran taloa laajennettiin kaksi vuotta myöhemmin, jolloin rakennettiin pukuhuone näyttämön yhteyteen ja kahvilahuone, joka avattiin yleisölle tammikuussa 1916.[2]

Työväenyhdistykseen perustettiin laulukuoro vuonna 1889, naisosasto vuonna 1899 tohtorinrouva Tilma Forströmin aloitteesta, nuoriso-osasto vuonna 1906 ja urheiluseura Woima vuonna 1898 (vuodesta 1910 Weikot). Ensimmäiset ammattiyhdistykset työväenyhdistyksen alaosastoiksi perustettiin vuosisadan viimeisinä vuosina, kun suutarit, puusepät ja kirvesmiehet järjestäytyivät. Työväestön oma lehti ”Sorretun Voima” perustettiin yhdistyksen aloitteesta vuonna 1906. Lehden levikki kasvoi nopeasti, vuonna 1907 se oli jo 6 500. Yhdistys järjesti jo 1800-luvun lopulla alkeiskursseja ja luentoja työväestölle. Kurssien opettajat löytyivät seminaarilaisista tai yhdistyksen omasta piiristä, ja aiheet olivat enemmän kansansivistyksellisiä kuin työväenoloja koskettavia. Lukusali perustettiin vuonna 1912 ja kirjasto kolme vuotta myöhemmin. Kahvilaan tilattiin lehtiä asiakkaiden luettavaksi. Iltamiin liittyi pieniä näytelmiä jo vuonna 1889, vaikka varsinainen näytelmäseura perustettiin vasta vuonna 1901.[2]

RakennusMuokkaa

Jyväskylän työväenyhdistys teki päätöksen uuden työväentalon rakentamisesta 35-vuotisjuhlakokouksessaan vuonna 1923 ja tilasi vuotta myöhemmin piirustukset Alvar Aallolta. Urakoitsijaksi valittiin helsinkiläinen Suomen Rakennusosakeyhtiö. Syyskuussa 1925 käyttöön vihitty rakennus on Aallon ensimmäinen Jyväskylään toteutettu kivirakennus. Kyseessä oli myös hänen ensimmäinen merkittävä julkisen rakennuksen suunnittelutyönsä.[3] Kauppakadun ja Väinönkadun kulmassa sijaitsevan työväentalon muotokieli on peräisin Italian renessanssiarkkitehtuurista. Aino ja Alvar Aalto matkustivat maahan häämatkalle vuonna 1924, kun rakennustyöt olivat vielä kesken. Matkalta palattuaan Aalto muutti työväentalon sisustussuunnitelmia. Rakennuksen sisätiloissa on runsaasti yksityiskohtia, jotka Aalto suunnitteli yhdessä vastavihityn puolisonsa Aino Marsion kanssa. Osa piirustuksista on myös signeerattu hänen nimellään.[4]

Työväentalon jokainen julkisivu on suunniteltu erilliseksi kokonaisuudeksi, omine symmetrisine sommitelmineen. Ensimmäiseen kerrokseen tuli pyöreä atriumin kaltainen ravintolatila sekä työväenyhdistyksen toimitiloja. Jyväskylän Työväen Teatteria varten sisustettu juhlasali puolestaan sijoittui toiseen kerrokseen, jonne johtaa Aallon suunnittelema monimutkainen porrasjärjestelmä. Alakerran ravintolan puolipyöreä muoto toistuu myös toisessa kerroksessa sijaitsevassa lämpiössä.[3] Rakennuksen valaisimet ovat Aallon pariskunnan suunnittelemia.[4]

Jyväskylän työväentalo on nykyään lähes alkuperäisessä asussaan. Teatterisali vuokrattiin vuonna 1960 Jyväskylän kaupunginteatterille, joka rakensi saliin uuden jyrkästi nousevan katsomon. Se palautettiin jälleen alkuperäiseen muotoonsa kaupunginteatterin muutettua pois rakennuksesta vuonna 1982. Työventalon ulkoseinät restauroitiin 1997, ja viimeisin sisätilaremontti valmistui vuonna 2008. Nykyään samalla tontilla sijaitsevat lisäksi 1955 valmistunut toimistorakennus sekä 1999 valmistunut asuintalo, jotka ovat molemmat Jyväskylän työväenyhdistyksen omistamia.[3]

LähteetMuokkaa

  1. Suomi, Kimmo: Muutoksen vuosikymmenet: Jyväskylän työväenyhdistys ry 130 vuotta. Jyväskylä: Jyväskylän työväenyhdistys ry, 2019. ISBN 978-952-94-1713-1.
  2. a b Tapiola, Hannu: Jyväskylän työväenyhdistys 1888—1968. Tampere: Jyväskylän työväenyhdistys ry, 1968.
  3. a b c Historia Aalto-sali. Arkistoitu 22.2.2015. Viitattu 25.1.2016.
  4. a b Heporauta, Arne, Hipeli, Mia, Launonen, Marjaana, Mikonranta, Kaarina, Suominen-Kokkonen, Renja, Kinnunen, Ulla (toim.): ”Arkkitehtitoimisto Alvar Aallon suunnitelmia, joihin Aino Aalto on osallistunut”, Aino Aalto, s. 67. Alvar Aalto Säätiö, Alvar Aalto -museo, 2004. ISBN 952-5371-19-0.

Aiheesta muuallaMuokkaa