Valtiontalo
Valtiontalo, entinen Jyväskylän suojeluskuntatalo eli Suoja, on vuonna 1929 valmistunut Alvar Aallon Suojeluskunnalle suunnittelema rakennus Jyväskylässä. Rakennus on suojeltu ja remontoitu. Se oli pitkään huonossa kunnossa ja käyttökiellossa.
| Valtiontalo Valtiontalo |
|
|---|---|
 Valtiontalo remontin jälkeen vuonna 2020 |
|
| Sijainti | Jyväskylä, Suomi |
| Koordinaatit | 62°14′28″N 25°44′48″E / 62.24112°N 25.74659°E |
| Rakennustyyppi | Suojeluskuntatalo |
| Suunnittelija | Alvar Aalto |
| Valmistumisvuosi | |
 Valtiontalo |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Aalto suunnitteli rakennuksen Suojeluskunnalle. Se valmistui 1929 Kilpisenkadulle Kirkkopuiston viereen, ja se vihittiin käyttöön 1930. Se edustaa tyylillisesti Aallon klassismin viime vaihetta ripauksella modernismia, jota se enteilee.[1] Talo on tiilirunkoinen ja rapattu. Ylhäällä katonrajassa on koristefriisi, vaaleansininen kanneluurifriisi eli vyöhykemäinen uurrekoriste.lähde?
Käyttö
muokkaaSuojeluskunnan tilojen lisäksi talossa oli paljon muita tiloja, katutasossa elokuvateatteri Kino ja kauppahalli, toisessa kerroksessa Jyväskylän pitäjän Säästöpankki sekä ravintola ja juhlasali. Suojeluskunnan toimintoja palvelivat yläkerroksen voimistelusali, sauna ja ampumarata sekä majoitushuoneet. Lisäksi talossa oli asuntoja.[2]
Kun rakennus siirtyi valtion omistukseen 1934 postitoimitaloksi,[2] sen nimeksi tuli Valtiontalo. Pitkään Valtiontalossa toimi ravintola ja tanssisali, jossa esiintyi aikoinaan monia kuuluisuuksia[3]. Vuonna 1966–1967 muutostöissä kauppahallin, keittiön ja elokuvateatterin kokonaisuudesta tehtiin postitoimisto, ravintolasalista toimistotiloja ja juhlasalista postinkantajien työtila. Sittemmin siinä oli toimistotiloja ja useita vuosia myös kaupungin Taidemuseo[3].
Rakennus siirtyi 1995 valtiolta Jyväskylän kaupungin omistukseen. Vuokralaisten vuokrasuhteet päättyivät vuoden 2009 lopussa, kun rakennusvalvontaviranomaisen myöntämä käyttölupa päättyi eikä uutta haettu huonon kunnon vuoksi. Syynä olivat myös suunniteltu myynti,[3] josta tehtiin esisopimus 2007.
Myynti
muokkaaSRV Oy osti 2011 tehdyllä kaupalla Valtiontalon ja viereisen tontin hintaan 207 000 euroa. Valituksen tekijän Ahti Vielman mukaan se oli liian halpa. Korkein hallinto-oikeus päätti, että kauppahinta oli liian pieni.[4]
Jyväskylän kaupunki myi joulukuussa 2015 Valtiontalon ja viereisen vapaan tontin paikallisille sijoittajille ja perustettavalle jyväskyläläiselle kiinteistöyhtiölle, jonka taustalla ovat Järvi-Suomen Asunnot ja Royal House Oy. Hinta oli tällä kertaa 700 000 euroa.[5] Seurakunnalle tarjottiin mahdollisuutta tulla osakkaaksi[6] ja sille valmistuikin tiloja uuteen Reimari-taloon Valtiontalon viereenlähde?.
Valtiontalon remontti valmistui vuonna 2020.lähde?
Lähteet
muokkaa- ↑ Ylä-Tuuhonen, Meeri: Alvar Aallon arvotalo rapistui juoppoluolaksi – seinissä hakaristejä. Helsingin Sanomat, 26.11.2011, s. B 1–2. Arkistoitu 27.11.2013.. Viitattu 26.11.2013.
- ↑ a b Jyväskylän museo, Haloo, minä täällä (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Valtiontalo, Tilapalvelu (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Sanna Savela, Korkein hallinto-oikeus: Jyväskylä myi Valtiontalon liian halvalla, Yle, uutiset 23.1.2014
- ↑ Virpi Kotilainen, Arvo Vuorela, Valtiontalo vaihtaa omistajaa – ränsistynyt talo kuntoon ja viereen uusi, Yle 1.12.2015
- ↑ Arvo Vuorela, Alvar Aallon Valtiontalolle lisää omistajia, Yle uutiset 10.12.2015
Aiheesta muualla
muokkaa- Keith Nyborgin valokuva valtiontalosta 1950 (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 4.4.2015.
- Kaunis saavutus. Keski-Suomen Suoja Oy:n upea talo Jyväskylässä valmistunut, Hakkapeliitta, 25.01.1930, nro 4, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot