Paimion parantola

entinen keuhkoparantola Paimiossa

Paimion parantola on Paimiossa, Varsinais-Suomessa sijaitseva Alvar ja Aino Aallon suunnittelema tuberkuloosiparantola. Rakennusta pidetään Aallon varhaisen funktionalistisen kauden päätyönä.

Paimion parantola
Paimio Sanatorium2.jpg
Sijainti Paimio, Suomi
Koordinaatit 60°27′54″N 22°44′05″E / 60.465°N 22.7347°E / 60.465; 22.7347
Rakennustyyppi Parantola ja tuberkuloosiparantola (d)
Käyttö Tuberkuloosiparantola (d)
Tyylisuunta Funktionalismi
Suunnittelija Alvar Aalto ja Aino Aalto
Valmistumisvuosi
Paimion parantola

Arkkitehtien lähtökohtana parantolaa suunniteltaessa oli, että rakennus itsessäänkin toimisi yhtenä parantavana elementtinä. Alvar Aalto kutsuikin rakennusta ”mediciniseksi instrumentiksi”. Siinä uudenlainen parantolarakennustyyppi yhdistyy modernin arkkitehtuurin läpimurtoon. Uuden arkkitehtuurin mahdollisuuksia käytettiin standardisoinnin ja hygienian hyväksi; arkkitehti yhdisti näihin taiteellisen luovuuden ja inhimillisen lähestymistavan. Aalto suunnitteli rakennuksen lisäksi myös sairaalan sisustuksen. Monet Artekin edelleen tuotannossa olevista huonekaluista, kuten Paimio-nojatuoli, on alun perin suunniteltu parantolan käyttöön. [1]

Sairaalan päärakennus rakennettiin vuosina 1929 - 1933. Lääkärien ja hoitajien kaksikerroksiset rivitalot rakennettiin 1933. Alkuperäiseen kokonaisuuteen lisättiin kaksikerroksinen leikkaussalissiipi 1956-1958. Alueeseen kuuluvat lisäksi oma vedenpumppaamo ja puhdistuslaitos ympäristöineen.[2]

Sairaala on yksi Museoviraston määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä Suomessa.[2] Paimion sairaala on vuodesta 2004 lähtien ollut Unescon maailmanperintösopimuksen Suomen aieluettelossa. Vuonna 2006 Suomi esitti sairaalaa Unescon maailmanperintöluetteloon, mutta esitys ei tullut hyväksytyksi. [3]

Rakennuksen käyttö sairaalatoiminnassaMuokkaa

Sairaala toimi Varsinais-Suomen tuberkuloosipiirin kuntainliiton ylläpitämänä tuberkuloosiparantolana vuoteen 1986 saakka. Vuonna 1967 annettiin laki, jonka perusteella oli mahdollista yhdistää tuberkuloosipiirin ja keskussairaalan kuntainliitot.[4] Varsinais-Suomessa tuberkuloosipiirin kuntainliitto lakkautettiin vuonna 1987, jolloin Paimion sairaalan toiminta siirtyi Turun yliopistollisen keskussairaan kuntainliitolle. Myös sairaalan omistus siirtyi Tyksille.

Tuberkuloosin hoitokäytännöt muuttuivat 1950-luvun lopulla, jolloin lääkehoito kehittyi. Hallimakuuhoidoista luovuttiin. Samalla parani anestesia ja leikkaushoidot korostuivat.[5] Tuberkuloosipotilaiden määrän vähentyessä painopiste Paimion sairaalassa siirtyi muiden keuhkosairauksien hoitoon. Turun yliopistollisen keskussairaalan ja vuodesta 1991 lukien Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnassa sairaalassa hoidettiin keuhko- ja sisätautien potilaita. Tyksin T2-sairaalan valmistuttua sairaanhoitopiiri lopetti vuonna 2015 Paimion sairaalan käytön sairaalatoiminnassa.[6] Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten kuntoutussäätiö vuokrasi vuonna 2014 sairaalan tiloista kolmanneksen. Kun vuokrasopimukseen kuului lisäksi sairaala-alueen asuntoja, taloustoimistorakennus sekä osa keskusvarastorakennuksesta, vuokrattujen tilojen kokonaismäärä oli noin puolet sairaalan kokonaisneliömäärästä. [7][8]

Sairaalan omistus ja hallinta Paimion Parantola -säätiölleMuokkaa

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri asetti Paimion sairaalan julkiseen myyntiin kesäkuussa 2018. Sairaanhoitopiiri ei saanut sairaalasta varteenotettavia tarjouksia, koska rakennuskokonaisuus oli haastava myyntikohde, johtuen sen ylläpitokustannuksista, rakennus- ja kulttuurihistoriallisesta arvosta ja kokoluokasta. Lisäksi rakennus on suojeltu.[9] Parantolan myyntiaikeet aiheuttivat laajaa julkista keskustelua kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen ja sen irtaimiston kohtalosta.[10][11][12] Julkisen keskustelun ja vetoomusten [13] johdosta opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö päättivät teettää selvityksen Paimion parantolan liiketoiminnallisesti elinkelpoisesta toimintamallista. Selvitys valmistui kesäkuussa 2019.[14]

Selvityshenkilöt VT Heikki Alanen ja DI Olavi Hiekka päätyivät esittämään seuraavia toimenpiteitä:

  • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Suomen valtio, Alvar Aalto Säätiö ja Paimion kaupunki perustavat säätiön hallinnoimaan Paimion parantolaa
  • Sairaanhoitopiiri luovuttaa säätiölle korvauksetta koko parantolakiinteistön irtaimistoineen
  • Suomen valtio luovuttaa säätiön peruspääomaksi 500 000 €:a ja sitoutuu lisäksi enintään 2 500 000 €:n hallinto-, suunnittelu- ja korjauskustannuksiin
  • Alvar Aalto säätiö ja Paimion kaupunki luovuttavat säätiön peruspääomaksi molemmat vähintään 30 000 €
  • Perustettu säätiö pyrkii ensisijaisesti turvaamaan kiinteistön kunnon säilymisen nykytasolla ja estämään mahdolliset vesi- ym. vahingot
  • Säätiö laatii kohteelle toimintavision, jonka pohjalta kohteelle haetaan rahoitus, käyttäjät sekä tehdään tarvittavat peruskorjaustoimenpiteet.

Paimion parantola -säätiön perustaminen on edennyt selvitysmiesten suuunnitelman mukaisesti. Valtion vuoden 2019 toisessa lisätalousarviossa on varattu 3 milj. euroa käytettäväksi Paimion parantolan hallinnollisiin ja omistusta koskeviin järjestelyihin sekä rakennusten peruskorjaukseen.[15] Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto päätti 26.11.2019 (§ 30) luovuttaa korvauksetta Paimion parantola -kiinteistön irtaimistoineen perustettavalle Paimion Parantola -säätiölle.

LähteetMuokkaa

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Nomination of Paimio Hospital for Inclusion in the World Heritage List. Helsinki: National Board of Antiquities, Department of Monuments and Sites, 2005. Teoksen verkkoversio (pdf).

Aiheesta muuallaMuokkaa