Typpi (yritys)
Typpi Oy oli suomalainen kemianteollisuusyhtiö. Yhtiö perustettiin jo 1944, mutta lannoitetehdas Oulussa aloitti vasta 1951[1].
| Typpi Oy | |
|---|---|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu |
1944 lannoitetehdas aloitti 1951[1] |
| Toimitusjohtaja | Jaakko Lehmus (1951–1971)[2] |
| Kotipaikka | Oulu, Suomi |
| Tuotteet | lannoitteet |
| Omistaja | Kemira Oyj |
Sodan jälkeisenä aikana Suomi pyrki omavaraisuuteen elintarviketuotannossaan ja tätä tarkoitusta varten piti perustaa lannoitetehdas. Valtioneuvoston päätöksellä tehdas perustettiin Ouluun vuonna 1950. Tehdas rakennettiin Takalaanilaan valtion maille ja tuotanto tehtaassa alkoi syksyllä 1952.[3] Tehdasalueen yleissuunnitelman ja vanhimmat rakennukset suunnitteli arkkitehti Alvar Aalto. Rakennuksista on jäljellä muiden muassa tehtaan konttorirakennus, korjaamo, tutkimuskeskus, pari tehdasrakennusta ja tehdasalueen ulkopuolelle Oulujoen rantaan rakennetut henkilökunnan ja tehtaanjohtajan asuintalot.[4] Tammikuussa 1963 tehtaalla sattui räjähdysonnettomuus, jossa sai surmansa kymmenen ihmistä. Tehtaan toiminta käynnistyi kuitenkin nopeasti uudelleen.[5]
1960-luvulla Typpi Oy:n Oulun-tehtaalla erotettiin apatiitista lannoitetuotannon sivutuotteena harvinaisia maametalleja, kuten väritelevisioiden kuvaputkissa tarvittua europiumoksidia. Yhtiön osuus harvinaisten maametallien maailmanmarkkinoista oli tuolloin jopa 10 prosenttia[6].
Typpi Oy ja toinen valtion kemiantehdas Rikkihappo Osakeyhtiö fuusioitiin vuonna 1971. Uuden valtionyhtiön nimeksi tuli Kemira.[7]
LähteetMuokkaa
- Manninen, Turo: Oulun kaupungin historia VI. Oulu: Oulun kaupunki, 1995. ISBN 951-9234-48-9.
ViitteetMuokkaa
- ↑ a b Ahtokari, Reijo: ”Typpi Oy perustetaan”, Typpi Oy 1944–1969, s. 30, 47. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1969.
- ↑ Jaana Luttinen: Vuorineuvos Jaakko Lehmus (1913–2006). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2008. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 2.5.2012
- ↑ Manninen (2008), ss. 122–123
- ↑ Vellonen, Paula et. al: Arvokkaita alueita Oulussa Osa 1, s. 42–43. Oulun kaupunkisuunnittelu. Sarja A 134. Oulu: Oulun kaupungin painatuskeskus, 1999. ISSN 0357-8194.
- ↑ Sankala, Kari: Typpi räjähti lähtemättömästi oululaisten mieliin. Kaleva, 9.1.1999. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. Artikkelin 15.9.2010 julkaistu verkkoversio. Viitattu 15.9.2010. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Sauri, Seppo: Typpi Oy ja Johan Gadolinin perintö. Suomen Kuvalehti, 1965, nro 28, s. 8–9. Näköislehti (maksullinen) (PDF). Viitattu 25.10.2020.
- ↑ Manninen (2008), s. 123
| Oulun palot | v. 1652 palo · v. 1655 palo · v. 1705 palot · v. 1715 palo · v. 1773 palo · v. 1822 palo · v. 1882 palo |
| Merenkulku | Fregatti Toivo · Hailuotolaiva · Kiikelin hylky · Laitakarin hylky · Hinaaja Oulu II · Sophia Marian hylky |
| Teollisuuden historia | Aittokoski Oy · Katri Antell · Merijal · Oulu Oy · Pateniemen saha · Tervahovi · Toppila Oy · Toppilan Mallasjuomatehdas · Typpi Oy · Ab Uleå Oy · Veljekset Åström |
| Kuntaliitokset | 1965: Oulujoen kunta · 2009: Ylikiimingin kunta · 2013: Haukiputaan kunta · Kiimingin kunta · Oulunsalon kunta · Yli-Iin kunta |
| Katso myös | Kierikkikeskus · Latokankaan kivikautinen asuinalue · Oulun kasarmi · Oulun kristalliyö · Oulun linna · Oulun valtaus · Pikku-Berliini · Rekikylän kivikautinen asuinpaikka · Typpi Oy:n räjähdysturma · Ylikiimingin seurakunta |