Typpi (yritys)

Typpi Oy
Yritysmuoto	osakeyhtiö
Perustettu	1944; lannoitetehdas aloitti 1951
Toimitusjohtaja	Jaakko Lehmus (1951–1971)
Kotipaikka	Oulu, Suomi
Tuotteet	lannoitteet
Omistaja	Kemira Oyj
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Typpi Oy oli suomalainen kemianteollisuusyhtiö. Yhtiö perustettiin jo 1944, mutta lannoitetehdas Oulussa aloitti vasta 1951^[1].

Sodan jälkeisenä aikana Suomi pyrki omavaraisuuteen elintarviketuotannossaan ja tätä tarkoitusta varten piti perustaa lannoitetehdas. Valtioneuvoston päätöksellä tehdas perustettiin Ouluun vuonna 1950. Tehdas rakennettiin Takalaanilaan valtion maille ja tuotanto tehtaassa alkoi syksyllä 1952.^[3] Tehdasalueen yleissuunnitelman ja vanhimmat rakennukset suunnitteli arkkitehti Alvar Aalto. Rakennuksista on jäljellä muiden muassa tehtaan konttorirakennus, korjaamo, tutkimuskeskus, pari tehdasrakennusta ja tehdasalueen ulkopuolelle Oulujoen rantaan rakennetut henkilökunnan ja tehtaanjohtajan asuintalot.^[4] Tammikuussa 1963 tehtaalla sattui räjähdysonnettomuus, jossa sai surmansa kymmenen ihmistä. Tehtaan toiminta käynnistyi kuitenkin nopeasti uudelleen.^[5]

1960-luvulla Typpi Oy:n Oulun-tehtaalla erotettiin apatiitista lannoitetuotannon sivutuotteena harvinaisia maametalleja, kuten väritelevisioiden kuvaputkissa tarvittua europiumoksidia. Yhtiön osuus harvinaisten maametallien maailmanmarkkinoista oli tuolloin jopa 10 prosenttia^[6].

Typpi Oy ja toinen valtion kemiantehdas Rikkihappo Osakeyhtiö fuusioitiin vuonna 1971. Uuden valtionyhtiön nimeksi tuli Kemira.^[7]

Lähteet muokkaa

Manninen, Turo: Oulun kaupungin historia VI. Oulu: Oulun kaupunki, 1995. ISBN 951-9234-48-9.

Viitteet muokkaa

↑ ^a ^b Ahtokari, Reijo: ”Typpi Oy perustetaan”, Typpi Oy 1944–1969, s. 30, 47. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1969.
↑ Jaana Luttinen: Vuorineuvos Jaakko Lehmus (1913–2006). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2008. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 2.5.2012
↑ Manninen (2008), ss. 122–123
↑ Vellonen, Paula et. al: Arvokkaita alueita Oulussa Osa 1, s. 42–43. Oulun kaupunkisuunnittelu. Sarja A 134. Oulu: Oulun kaupungin painatuskeskus, 1999. ISSN 0357-8194.
↑ Sankala, Kari: Typpi räjähti lähtemättömästi oululaisten mieliin. Kaleva, 9.1.1999. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. Artikkelin 15.9.2010 julkaistu verkkoversio. Viitattu 15.9.2010. (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Sauri, Seppo: Typpi Oy ja Johan Gadolinin perintö. Suomen Kuvalehti, 1965, nro 28, s. 8–9. Näköislehti (maksullinen) (PDF). Viitattu 25.10.2020.
↑ Manninen (2008), s. 123

Oulun historia

Oulun palot	v. 1652 palo v. 1655 palo v. 1705 palot v. 1715 palo v. 1773 palo v. 1822 palo v. 1882 palo
Merenkulku	Fregatti Toivo Hailuotolaiva Kiikelin hylky Laitakarin hylky Hinaaja Oulu II Sophia Marian hylky
Teollisuuden historia	Aittokoski Oy Katri Antell Merijal Oulu Oy Pateniemen saha Tervahovi Toppila Oy Toppilan Mallasjuomatehdas Typpi Oy Ab Uleå Oy Veljekset Åström
Kuntaliitokset	1965: Oulujoen kunta 2009: Ylikiimingin kunta 2013: Haukiputaan kunta Kiimingin kunta Oulunsalon kunta Yli-Iin kunta
Katso myös	Kierikkikeskus Latokankaan kivikautinen asuinalue Oulun kasarmi Oulun kristalliyö Oulun linna Oulun valtaus Pikku-Berliini Rekikylän kivikautinen asuinpaikka Typpi Oy:n räjähdysturma Ylikiimingin seurakunta

Alvar Aallon tuotanto

Luettelo Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista
1919–1929	Alajärven suojeluskuntatalo \| Villa Väinölä \| Jyväskylän työväentalo \| Seinäjoen suojeluskuntatalo \| Lounais-Suomen Maalaistentalo \| Läntinen Pitkäkatu 20 \| Jyväskylän suojeluskuntatalo \| Muuramen kirkko
1930–1945	Paimion parantola \| Turun Sanomien toimitalo \| Villa Tammekann \| Oulun sulfiittiselluloosatehdas \| Viipurin kaupunginkirjasto \| Alvar Aallon kotitalo \| Savoy-maljakko \| Sunilan asuinalue \| Sunilan sellutehdas \| Tehtaanmäen asuinalue \| Terassitalo \| Villa Mairea \| Stora Enson Anjalankosken tehtaat
1946–1959	Strömbergin tehtaan asuinalue \| Rautatalo \| Insinööritalo \| Otahalli \| Säynätsalon kunnantalo \| Oulun lannoitetehdas \| Aerola \| Muuratsalon koetalo \| Pamilon vesivoimalaitos \| Summan paperitehdas \| Alvar Aallon ateljee \| Jyväskylän uimahalli \| Jyväskylän yliopiston päärakennus \| Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo \| Hansaviertel \| Aalto-paviljonki \| Korkalovaaran asuinalue \| Kolmen Ristin kirkko \| Aalto-keskus \| Kulttuuritalo \| Maison Louis Carré
1960–1969	Lieksankosken voimalaitos \| Lakeuden Risti \| Keski-Suomen museo \| Lappia-talo \| Aaltohuset \| Alvar-Aalto-Kulturhaus \| Aalto-Hochhaus \| Pyhän Hengen kirkko ja seurakuntakeskus \| Enso-Gutzeitin pääkonttori \| Seinäjoen kaupungintalo \| Viitatorni \| Ilokivi \| Pylkönmäen kirkko \| Teknillisen korkeakoulun päärakennus \| Seinäjoen kaupunginkirjasto \| Seinäjoen seurakuntakeskus \| Rovaniemen kaupunginkirjasto \| Pyhän Stefanoksen kirkko \| Valtion virastotalo (Seinäjoki) \| Kirjatalo \| Villa Kokkonen
1970–1991	Alajärven hallintokeskus \| Villa Skeppet \| Pohjolan talo \| Otaniemen vesitorni \| Finlandia-talo \| Kunsten \| Alvar Aalto -museo \| Sähkötalo \| Ristinkirkko \| Riolan kirkko \| Jyväskylän kaupunginteatteri \| Seinäjoen kaupunginteatteri \| Essenin oopperatalo \| Alajärven kaupunginkirjasto

[Typpi1944-1969-1] Ahtokari, Reijo: ”Typpi Oy perustetaan”, Typpi Oy 1944–1969, s. 30, 47. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1969.

[2] Jaana Luttinen: Vuorineuvos Jaakko Lehmus (1913–2006). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2008. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 2.5.2012

[3] Manninen (2008), ss. 122–123

[aao1-4] Vellonen, Paula et. al: Arvokkaita alueita Oulussa Osa 1, s. 42–43. Oulun kaupunkisuunnittelu. Sarja A 134. Oulu: Oulun kaupungin painatuskeskus, 1999. ISSN 0357-8194.

[kaleva19990109-5] Sankala, Kari: Typpi räjähti lähtemättömästi oululaisten mieliin. Kaleva, 9.1.1999. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. Artikkelin 15.9.2010 julkaistu verkkoversio. Viitattu 15.9.2010. (Arkistoitu – Internet Archive)

[6] Sauri, Seppo: Typpi Oy ja Johan Gadolinin perintö. Suomen Kuvalehti, 1965, nro 28, s. 8–9. Näköislehti (maksullinen) (PDF). Viitattu 25.10.2020.

[7] Manninen (2008), s. 123

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]