Avaa päävalikko
Tervaleijona-valomainos Tuirassa. Leijona-tekstin alapuolella oli ennen myös Merijal-teksti.

Oy Merijal Ab oli oululainen makeistehdas. Tehtaan perusti apteekkari Y. W. Jalander vuonna 1915. Yrityksen nimi oli alun perin Oy Merikosken Teknokemiallinen Tehdas Ab, mutta nimi vaihdettiin Merijaliksi jo seuraavana vuonna.[1] Tehdas toimi lähes koko olemassaolonsa ajan Länsi-Tuirassa Koskitien varrella Oulujoen rannassa.

Aluksi tehdas valmisti lähinnä pula-ajan tuotteita, mutta erilaiset makeiset tulivat kuitenkin tehtaan valikoimiin jo varhaisessa vaiheessa. Ensimmäinen tunnettu pastilli oli lakritsipastilli MerMar. 1920-luvun puolivälissä syntyi Sulo-lakritsiyskänpastilli. Tehtaassa toimi alkuaikoina myös kahvipaahtimo.[2]

1930-luvulla tuotemerkkejä oli huomattavan paljon, kaikkiaan 188 tuotemerkkiä, joista makeisia yli sata. Jalander kehitti Leipzigin yliopiston tutkimustensa tuloksena tervapastillin. Leijona-pastilli tuli myyntiin vuonna 1934. Nimensä pastilli sai Jalanderin Helsingissä ja Oulussa sijainneista Leijona-apteekeista. Työntekijöitä oli tuohon aikaan noin sata.[3]

Vanhoja tehdasrakennuksia talvella 2007.

Rolf Klärich ja Eero Hahtonen ostivat Merijalin vuonna 1960. Rettigin tupakkatehdas (P. C. Rettig & Co) osti Merijalin ja turkulaisen Oy Seres Ab:n 1970-luvulla halutessaan laajentaa toimintaansa makeisteollisuuteen. Merijal fuusioitiin Rettigiin vuonna 1972. Samaan aikaan Merijal toi markkinoille yhden menestystuotteistaan, täytepastilli Pastirolin. Työntekijämäärä saavutti 1970-luvulla huippumääränsä, lähes 300 työntekijää.[2]

1990-luvulla makeisteollisuudessa alkoi toiminnan keskittäminen ja kansainvälistyminen. Rettig myi Merijalin Leafille vuonna 1992. Leaf sulki Merijalin tehtaan vuonna 1996. Nykyisin Leaf tunnetaan nimellä Cloetta Suomi Oy, ja se valmistaa joitakin Merijalin menestyspastilleja, kuten esimerkiksi Mynthoneita.[2]

Tehdasrakennukset olivat Merijalin lopettamisen jälkeen elektroniikkateollisuuden alihankkijoiden käytössä. YIT-Yhtymä osti rakennukset, ja alueen suunnittelusta järjestettiin arkkitehtikutsukilpailu, jonka voitti Arkkitehtitoimisto A-Studion ehdotus "Kolmoset".lähde? Vanha tehdas purettiin lähes kokonaan keväällä 2008, ja YIT rakensi tontille uuden Merijalinranta-nimisen asuinalueen. Ensimmäisten asuntojen arvioitu valmistumisaika oli lokakuussa 2009.[4]

Leijona-valomainosMuokkaa

Yksi viimeisiä Merijalista muistuttavia asioita Oulussa on Tuirassa Merikoskenkadun varrella olevan kerrostalon katolla oleva Leijona-valomainos. Alkuperäisestä valomainoksesta on 1990-luvulla poistettu siinä aiemmin ollut Merijal-teksti. Valomainos poistettiin kunnostusta varten syyskuussa 2008. Takaisin paikalleen valomainos nostettiin vapunpäivänä 2009. Kunnostuksesta vastasi Lions Club Oulu Terwa, ja itse korjaustyöt teki Oulun Neon Oy.[5]

Tunnettuja tuotteitaMuokkaa

  • Leijona-tervalakritsipastilli
  • Sulo-pastilli
  • Pastirol-täytepastillit
  • Mer-Mer-rakeet
  • Mynthon-pastillit

LähteetMuokkaa

  1. Turo Manninen: Oulun kaupungin historia VI, s. 111. Oulun kaupunki, 1995. ISBN 951-9234-48-9.
  2. a b c Elina Ursin: Merijalin tehdas meni, mutta Tervaleijona jäi. Kaleva, 23.10.2015. Oulu: Kaleva Kustannus.
  3. Sanomalehti Kaleva 6.3.2006.
  4. YIT:n kotisivut, 30.7.2008.
  5. Haapaluoma, Jaana: Tuiran leijona nousi takaisin huipulle 1.5.2009. Kaleva. Viitattu 25.6.2011.

Aiheesta muuallaMuokkaa