Seres
Tehdas-Osakeyhtiö Seres oli vuodesta 1917 Turussa ja vuodesta 1973 Aurassa toiminut makeistehdas, joka tunnetaan erityisesti Sisu-pastillin kehittäjänä ja ensimmäisenä valmistajana. Vuonna 1975 Sereksen perustajasuvut Kaukopaadet ja Ponkamot myivät yrityksen Rettigille, joka oli laajentunut makeisteollisuuteen muutamaa vuotta aiemmin ostamalla oululaisen Merijalin. Vuonna 1992 Seres ja Merijal siirtyivät makeisyhtiö Leafin omistukseen.[1][2]
Historiaa muokkaa
Seres perustettiin vuonna 1917 valmistamaan monenlaisia kotitalouksissa tarvittavia teknokemian tuotteita, kuten saapasrasvaa.[1] Vuonna 1928 kehitetystä Sisu-pastillista tuli niin suosittu myyntiartikkeli, että muut tuotteet jäivät pian pois ja yritys keskittyi makeistuotantoon.[3]
Seres toimi aluksi Turun Hämeenkadulla, myöhemmin Rauhankatu 14:ssä, kunnes muutti Auran kuntaan 1973. Aurassa samoissa tiloissa toimi sittemmin Leaf, kunnes Leafin uusi omistaja Cloetta sulki tehtaan vuoden 2012 lopussa.[4]
Sisu-pastillin ohella Sereksen muita tuotteita olivat Pingo-salmiakki, Tessi-hedelmäpastillit, Veikkaus-pastillit, Cannes-maitosuklaa sekä Monpensier-hedelmäkaramellisekoitukset. Monpensier oli yleinen kauppanimi, jolla samanlaisia makeisia ovat valmistaneet monet muutkin suomalaiset makeistehtaat.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Valtonen, Veikko: Suomalainen sisu tulee Sudanista Turun Sanomat. 6.3.2010. Arkistoitu 6.8.2018. Viitattu 6.8.2018.
- ↑ Seres Vanhat suomalaiset peltipurkit -blogi. 2.1.2016. Viitattu 6.8.2018.
- ↑ Arkistonmuodostaja: Seres Oy (Turku ja Aura) Kansallisarkisto. Arkistoitu 6.8.2018. Viitattu 6.8.2018.
- ↑ Sisusta jää ikävä jälkimaku (Pääkirjoitus.) Turun Sanomat. 10.3.2012. Arkistoitu 6.8.2018. Viitattu 6.8.2018.
- ↑ Kupila, Sanna: Kuukauden esine: Monpensier vanha kova karamelli (Turun maakuntamuseon juttusarja Turun Sanomissa. ) Turun Sanomat. 2.6.2007. Viitattu 6.8.2018.
Aiheesta muualla muokkaa
- Kupila, Sanna: Sisulla siitä selviää, teoksessa Kupila, Sanna: Sisua, siloa ja sinappia: merkkituotteita Turusta, s. 94–105. Turku: Turun maakuntamuseo, 2004. ISBN 951-595-090-2.