Tämä artikkeli kertoo rakennuksesta. Kylpylä on myös Lappeenrannan sekä Ikaalisten kaupunginosa.

Kylpylä on paikka, jossa oleskellaan vesialtaissa virkistäytymisen tai terveyden takia. Kylpylöissä käyminen on sosiaalista toimintaa.[1] Tarjolla on yleensä myös monenlaisia hoitoja, kuten hierontaa sekä kasvo-, vartalo-, käsi- ja jalkahoitoja.[2][3] Ensimmäiset kylpylät perustettiin kuumien lähteiden tai mineraalipitoisten vesien äärelle.[4][5]

Széchenyin kylpylä Unkarin Budapestissa.

Perinteisiä kylpyläkulttuuripaikkoja ovat olleet Japani ja muinainen Rooman valtakunta. Antiikin Rooman kylpylöistä käytettiin nimitystä termit.[1] Rooman vallan aikana rakennettiin käytännössä jokaisesta valtakunnan kaupungista kylpylä tai kylpylöitä. Monet kaupungit, kuten Tivoli Italiassa tai Bath Englannissa, ovat syntyneet ja kasvaneet juuri kylpylänsä ansiosta.

Islaminuskoiset maat perivät Rooman valtakunnan kylpyläperinteet, mistä alkoi esimerkiksi Turkin ja Marokon kylpemisen ja kylpylöiden pitkä historia. Roomalaisen kylpyläperinteen perillisiä on esimerkiksi turkkilainen sauna eli hamam. Muslimien Espanjan-valloituksella 700-luvulla ja myöhemmällä Itä-Euroopan valloituksella oli merkitystä myös paikalliseen kylpyläkulttuuriin.

Uuden ajan alussa kylpyläperinne kuihtui, sillä niissä levisivät kulkutaudit ja kuppa. Osansa kylpylöiden häviämisessä on ollut protestanttisella moraalikäsityksellä.[6] Myöhemmin uudella ajalla ja erityisesti teollisen vallankumouksen luoman uuden vauraan keskiluokan myötä alkoi kylpylöiden uusi nousukausi.

Suomessa sauna on hoitanut kylpylän sosiaalista ja kulttuurillista tarvetta.[1] 1830-luvulta alkaen Suomeen alkoi kuitenkin syntyä keskieurooppalaisten esikuvien mukaisia kylpylöitä.[7] Monet niistä perustettiin vanhojen tunnettujen terveyslähteiden äärelle[8]. Niiden kukoistusaikaa olivat 1800-luvun loppupuoli ja 1900-luku toiseen maailmansotaan saakka.

Monista vanhoista suomalaiskylpylöistä tuli sotien jälkeen parantoloita ja sotaveteraanien kuntoutuskeskuksia.[9] Uudentyyppisiä kylpylöitä syntyi 1970-luvulla, kun veteraaneja alettiin kuntouttaa julkisin varoin vuodesta 1977 ja lakisääteisesti vuodesta 1983. 1980-luvulta alkaen alkoivat tulla muotiin viihdekylpylät, jotka tarjoavat ajanvietettä lapsiperheille. Niiden rinnalle on syntynyt nykyaikainen spa-kulttuuri. Samalla monia perinteisiä kunnallisia uimahalleja on muutettu pienoiskylpylöiksi.[10]

Suomalaisia kylpylöitä muokkaa

 
Kylpylähotelli Eden Nokialla.

Eurooppalaisia kylpylöitä ja kylpyläkaupunkeja muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Suvikumpu, Liisa: Suomalaiset kylpylät – Kotimaisen kylpyläkulttuurin historiaa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014. ISBN 978-952-222-239-8.

Viitteet muokkaa

  1. a b c A brief history of Spa Spafinder. Arkistoitu 27.9.2013. Viitattu 6.10.2012.
  2. Hoidot ja hyvinvointi Tampereen Holiday Spa. Arkistoitu 21.9.2012. Viitattu 6.10.2012.
  3. Kylpylä ja hoidot Haikko. Arkistoitu 11.10.2012. Viitattu 6.10.2012.
  4. History Hot Springs. Arkistoitu 16.10.2012. Viitattu 6.10.2012.
  5. Britain's only natural thermal spa Bath Spa. Viitattu 6.10.2012.
  6. Suvikumpu 2014, s. 11
  7. Suvikumpu 2014 s. 18
  8. Suvikumpu 2014 s. 23
  9. Suvikumpu 2014 s. 106
  10. Suvikumpu 2014 s. 106–107
  11. a b c d e f g Pennanen, Eila: Terveyskylpylä on viatonta ilonpitoa. Helsingin Sanomat, 16.03.1978, s. 16. Näköislehti (maksullinen).
  12. Korhonen, Jorma: Korpikoti oli Lapin ensimmäinen kylpylä ja luontaishoitola Yle Uutiset. 11.10.2017. Viitattu 30.8.2023.

Aiheesta muualla muokkaa