Kylpylä (Lappeenranta)
Kylpylä on Lappeenrannan kaupunginosa ja tilastoalue. Se sijaitsee kaupungin keskustassa, satamassa Kaupunginlahden rannalla.[1][2] Kaupunginosa on saanut nimensä siellä sijaitsevan Lappeenrannan Kylpylän mukaan.[1]
Kylpylä | |
---|---|
Kaupunki | Lappeenranta |
Kaupunginosa nro | 3 |
Väkiluku | 1 107 (31.12.2013) |
Alue oli alun perin osa Lappeenrannan Suurta esikaupunkia, joka syntyi 1700-luvun lopulla, kun siviiliasutusta siirrettiin linnoituksen ulkopuolelle. Vuonna 1857 Suurta esikaupunkia laajennettiin Kaupunginlahden itäpuolelle, ja samalla se jaettiin nykyisiksi Keskuksen ja Kylpylän kaupunginosiksi. Luoteessa oli Pieni esikaupunki eli nykyinen Pallo.[1][2][3]
Ainonkadun varrella sijaitseva Lappeenrannan kylpylä perustettiin vuonna 1824, ja nykyinen rakennus valmistui vuonna 1912. Seuraavana vuonna sen viereen rakennettiin kasino kylpylävieraiden käyttöön.[1] Vuodelta 1891 on vanha panimo, joka siirtyi Hartwallin omistukseen vuonna 1966, lakkautettiin vuonna 1993 ja on sittemmin muutettu asuin- ja toimistokäyttöön.[1][4] Sisämaassa Valtakadulla ovat Lappeenrannan ensimmäinen kivinen asuinkerrostalo Saimaanlinna vuodelta 1938 sekä Elokuva Luotolan elokuvateatterit Kino-Aula (1938) ja Nuijamies (1954).[1][5] Koulukadun ja Anni Swanin kadun kulmassa sijaitsee Platanin talo, joka on vuonna 1927 valmistunut klassistinen puurakennus.[6] Keskusta-alueen nuorisoa palvelee nuorisotila Monari.[1]
Kaupunginosaan kuuluu myös pitkulainen Halkosaari,[2] jonka päässä on alun perin vuonna 1895 rakennettu paviljonki.[7] Osana satama-aluetta ovat Maalaisten laiturin ja Kasinon rannan vierasvenesatamat ja Halkosaaren–Ainonkadun pienvenesatama.[2][8][9]
Kylpylän asutus on kerrostalovaltaista.[1] Kylpylän tilastoalueella on 1 107 asukasta.[10]
Kaupunginosaa rajaavat Saimaa pohjoisessa, Kimpisenkatu ja Anni Swanin katu idässä, Pormestarinkatu etelässä ja Kirkkokatu lännessä. Kylpylän naapurikaupunginosia ovat Kimpinen, Taikinamäki, Peltola ja Keskus.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h Asumista keskellä Lappeenrantaa lehmusten keskellä Lappeenrannan kaupunki. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 12.5.2015.
- ↑ a b c d e Lappeenrannan karttapalvelu Lappeenrannan kaupunki. Viitattu 12.5.2015.
- ↑ Veijovuori, Matti: Rakennetun ympäristön historia Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 2. 2008. Etelä-Karjalan liitto. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 12.5.2015.
- ↑ Lappeenranta BeerFinland.com. Viitattu 12.5.2015.
- ↑ Kino-aula ja Nuijamies ovat kauniita leffateattereita täynnä historiaa – ja toinen niistä on Pave Maijasen ensimmäinen soolokeikkapaikka 26.8.2014. Hito Hyvä. Viitattu 12.5.2015.
- ↑ Koulu- ja Oikokadun risteykseen kaavaillun liikenneympyrän rakentaminen alkaa kesällä – Viereinen suojeltu Platanin talo myytäneen ja puistoon rakennetaan uusi talo esaimaa.fi. 18.1.2022. Viitattu 19.1.2022.
- ↑ Immonen, Olli: Lappeenrannan varuskuntahistoria, s. 133. Lappeenrannan kaupunki, 1992. ISBN 951-95990-5-3 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Suomen paras huvivenesatama! Port of Lappeenranta. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 12.5.2015.
- ↑ Kotisatamat Lappeenrannassa Port of Lappeenranta. Viitattu 12.5.2015.
- ↑ Väestö Lappeenrannassa ikäryhmittäin 31.12.2013 Lappeenrannan kaupunki. Arkistoitu 10.3.2016. Viitattu 12.5.2015.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kaupunginosan esittely Lappeenrannan kaupungin sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive)