Lappeenrannan alueellinen jako

Lappeenranta on 1 723,57 neliökilometrin laajuinen (2022-01-011. tammikuuta 2022) ja 73 481 asukkaan (2024-10-3131. lokakuuta 2024) Suomen kaupunki Etelä-Karjalan maakunnassa. Kaupungin asemakaavoitettu alue on jaettu kaupunginosiin, minkä lisäksi kaupunkia ympäröivällä laajalla maaseudulla on lukuisia kyliä. Väestötilastollisia tarkoituksia varten kaupunki on jaettu tilastoalueisiin. Kaupungin alueella on myös useita taajamia.

Lappeenrannan sijainti Suomen kartalla

Alueen laajeneminen lyhyesti

muokkaa

Lappeenranta perustettiin vuonna 1649 Saimaaseen työntyvälle niemelle, jossa sijaitsi Lappeen pitäjän Lapvedenrannan markkinapaikka.[1] Niemelle rakennetun Lappeenrannan linnoituksen vuoksi ensimmäisen kaupunginosa tunnetaan nykyään nimellä Linnoitus.[2]

1800-luvulle tultaessa kaupunki oli laajentunut linnoituksen eteläpuoliseen Suuren esikaupunkiin ja länsipuoliseen Pieneen esikaupunkiin eli Paldoon (nykyinen Pallo). Vuonna 1857 Suurta esikaupunkia laajennettiin Kaupunginlahden itäpuolelle, ja se jaettiin kahdeksi kaupunginosaksi (nykyiset Keskus ja Kylpylä). Nämä alueet sekä viides kaupunginosa (nykyinen Leiri) kuuluivat vuonna 1892 vahvistettuun asemakaavaan eli niin sanottuun keisarinkaavaan. Kaupunkialueen laajeneminen kaupunginrajojen ulkopuolelle jatkui edelleen ja vuonna 1932 toteutettiin pitkään suunniteltu suuri esikaupunkiliitos. Samana vuonna kaupungin itäpuolelle perustettiin Lauritsalan kauppala.[1]

Nykyiseen mittaansa kaupunki on kasvanut kokonaisten kuntaliitosten myötä, kun siihen on liitetty Lappee (1967), Lauritsala (1967), Nuijamaa (1989), Joutseno (2009) ja Ylämaa (2010).

Taajama-alueen kaupunginosat

muokkaa
 
Vuoden 1892 asemakaavaan eli niin sanottuun keisarinkaavaan pohjautuva Lappeenrannan kartta vuodelta 1894. Kartasta erottuvat muun muassa viisi kaavoitettua kaupunginosaa, rakuunarykmentin alue, leirialueet, rautatieasema, hautausmaat ja eteläisiä esikaupunkeja.

[2][3]

Eteläinen alue

Joutsenon alue

Läntinen alue

Nuijamaa

Pohjoinen alue

Ylämaa

¹ Pallo sijaitsee Keskustan alueella ja Tyysterniemi Pohjoisella alueella, ja ne muodostavat yhdessä Pallon–Tyysterniemen kaupunginosan.

Tilastoalueet

muokkaa

Väestön tilastoimista varten kaupunki on jaettu suuralueisiin ja tilastoalueisiin, jotka poikkeavat osittain kaupunginosajaosta ja sisältävät myös maaseudun.[4]

Taajamat

muokkaa

Tilastokeskus määrittelee taajamaksi vähintään 200 asukkaan asutuskeskittymän, jossa asuinrakennusten välinen etäisyys on enintään 200 metriä. Taajama voi ulottua usean kunnan alueelle.[5] Lappeenrannan taajama-aste on 89,6,[6] ja kaupungin alueella on seitsemän taajamaa (2014).[7]

Taajama[7] Väkiluku Pinta-ala (km²)[8] Väestötiheys (as./km²)[8] Muut kunnat[7]
Lpr[7] Muut[7] Yht.[8]
Hytti 288 2,21 130,3
Iitiä 24 246 270 1,68 160,7 Lemi
Imatran keskustaajama 1 471 27 425 28 896 55,46 521,0 Imatra, Ruokolahti
Joutsenon kirkonkylä 7 023 15,80 444,5
Lappeenrannan keskustaajama 55 428 1 55 429 54,56 1 015,9 Taipalsaari
Nuijamaa 240 1,04 230,8
Ylämaan kirkonkylä 436 1,80 242,2

Lappeenrannan keskustaajama on myös Lappeenrannan kaupunkiseudun keskustaajama. Kaupunkiseudun lähitaajamiksi luetaan Iitiä ja Joutsenon kirkonkylä sekä Saimaanharju ja Taipalsaaren kirkonkylä Taipalsaarella (2012).[9]

Kylät

muokkaa

Seuraavassa luettelossa ovat Maanmittauslaitoksen kunta- ja sijaintiluettelossa mainitut maarekisterikylät.[10]

Annikkala, Anola (Joutseno), Anola (Lappee), Antamoinen, Armila, Eiskola, Haapajärvi, Haikala, Hanhijärvi, Hanhikemppi, Hartikkala, Haukilahti, Hietala, Hiivaniemi, Hirvisaari, Hujakkala, Hurtanmaa, Hyttilä (Lappee), Hyttilä (Säkkijärvi), Hyvättilä, Hyypiälä, Hämäläisenkylä, Häsälä, Ihaksela, Ihalainen, Iitiä, Illottula, Jokela, Joutseno, Juvakkala, Jänhiälä, Kahila, Kallola, Kanalampi, Kansola, Karhula, Karhusjärvi, Karjalaisenkylä, Karkkola, Karsturanta, Kasukkala, Kattelus, Kauskila, Kemppilä, Kesola, Kiiala, Kilpiänsaari, Kohoniemi, Kokkila, Kontu, Korkia-aho, Korvenkanta, Korvenkylä, Kotola, Kourula, Kourulanmäki, Kouvola, Kuurmanpohja, Kähärilä (Joutseno), Kähärilä (Lappee), Kähärilä (Nuijamaa), Kälvelä, Kärki, Laakkola, Laapio, Lahnajärvi, Laihala, Laihia, Lappeenranta, Lapvesi, Lasola, Lauritsala, Lavola (Lappee), Lavola (Säkkijärvi), Lempiälä, Lensula, Leppälä, Liikka, Lipiälä (Joutseno), Lipiälä (Lappee), Loukola, Luukkala, Luukulkkula, Lyytikkälä, Maajärvi, Marttila, Melkola, Meltola, Mentula, Metsäkansola, Mietinsaari, Mikonsaari, Monola, Montola, Mustola, Muukkola, Muurola, Myllylä, Myllärilä, Myrä, Mäkelä, Nevala, Nuijamaa, Nurmela, Nyrhilä, Nyrkkölä, Oikkola, Ojala, Paakkala, Pahloinen, Pajarila, Parjala, Parkkarila, Partala, Pelkola, Penttilä (Joutseno), Penttilä (Lappee), Piutula, Pohjola, Purala, Pätilä, Rantala, Rapattila, Rapattilajärvenpää, Rasola, Ravattila, Rikkilä, Roiskola, Ruohiala, Ruokola, Rutola, Ryösölä, Saarniala, Saikkola, Saviniemi, Seppälä, Sinkkola, Sirkjärvi, Skinnarila, Soljola, Suikinsilta, Sunila, Suokumaa, Suomalainen, Suurkorva, Säämälä, Taalikkala, Tapavainola, Temola, Tiimola, Timperilä, Tirilä, Tiuruniemi, Toikkala, Toivarila, Tujula (Joutseno), Tujula (Lappee), Tukiala, Turkkila, Törölä, Vainikkala, Vesikkola, Vihtola, Vilkjärvi, Villala, Virkkilä, Väkevälä, Ylijärvi, Yllikkälä.

Lähteet

muokkaa
  1. a b Veijovuori, Matti: Rakennetun ympäristön historia Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 2. 2008. Etelä-Karjalan liitto. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 5.4.2015.
  2. a b Lappeenrannan kaupunginosat Lappeenrannan kaupunki. Arkistoitu 10.4.2015. Viitattu 5.4.2015.
  3. Lappeenrannan karttapalvelu Lappeenrannan kaupunki. Viitattu 5.4.2015.
  4. Väestö Lappeenrannassa ikäryhmittäin 31.12.2013 Lappeenrannan kaupunki. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 5.4.2015.
  5. Taajamissa asuu 84 prosenttia väestöstä 15.1.2008. Tilastokeskus. Viitattu 5.4.2015.
  6. Taajama-aste alueittain 31.12.2014 Tilastokeskus. Viitattu 14.3.2016.[vanhentunut linkki]
  7. a b c d e Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2014 Tilastokeskus. Viitattu 14.3.2016.[vanhentunut linkki]
  8. a b c Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2014 Tilastokeskus. Arkistoitu 30.7.2017. Viitattu 14.3.2016.
  9. Kaupunkiseutujen rajaus Ympäristöhallinto. Viitattu 14.3.2016.
  10. Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 Maanmittauslaitos. Arkistoitu 22.8.2016. Viitattu 22.7.2021.

Aiheesta muualla

muokkaa